Lue keskustelun säännöt.
Mitä pitäisi tehdä, ystäväongelma
23.02.2024 |
Minulla on ongelmana ystävä joka ignooraa viestini ja lähestymisyritykseni paitsi silloin kun hänellä itsellään on joku huoli josta haluaa puhua kanssani. Ystävyytemme tuntuukin muuttuneen terapiasuhteeksi jossa minä olen se terapeutti ja hän käy läpi omia ongelmiaan jos nyt ylipäätään vastaa.
Olen jo ottanut asian puheeksi mutta siitä ei ole ollut mitään hyötyä vaan sama meno jatkuu.
Mitä sinä tekisit tilanteessani?
Kommentit (8)
Noh, varmaan se terapeutti. Kyselen, kuuntelen, yritän olla sellainen ystävä hänelle jollaista itsekin kaipaisin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei siinä varmaan muu auta kuin laittaa ystävyys poikki. Ennen sitä voit vielä sanoa ystävällesi, ettet jaksa enää sitä, että joudut koko ajan tukemaan häntä saamatta mitään takaisin ja haluat siksi lopettaa yhteydenpidon. Joskus ystävyyssuhteen katkeamisen mahdollisuus herättää toisen miettimään omaa käytöstään. Jos teidän kohdallanne ei käy näin, niin sitten voi todeta, että sellainen ystävyys joutikin mennä.
Välit poikki. Jos kerran olet jo sanonut, ettet pidä yksipuolisesta kaveruudesta ja pelkkänä terapeuttina/kuuntelijana toimimisesta, mutta ystävä ei muuta käytöstään, ei jää muita vaihtoehtoja. Jos jatkat kuuntelemista, teet itsestäsi kynnysmaton. Eikä kukaan voi kunnioittaa sinua, jos et itsekään kunnioita itseäsi.
Ala ottaa rahaa terapiapalveluista.
Vierailija kirjoitti:
Itse taas olet ystävänä millainen?
Ongelma kysymyksessä on se, että kaikki eivät osaa reflektoida omaa käyttäytymistään realistisesti. Esim itselläni on ystävä joka on mielestään liian kiltti ja häntä kuvaillaan muiden toimesta tosi ilkeäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh, varmaan se terapeutti. Kyselen, kuuntelen, yritän olla sellainen ystävä hänelle jollaista itsekin kaipaisin.
Minulla oli tällainen ystävyyssuhde.
Olin aina käytettävissä. Mutta kun olisin itse kipeästi tarvinnut kuuntelijaa, sille ei ollut aikaa. Sen sijaan minusta tuli kritiikin kohde sitten, kun olin selviytynyt pahoista ongelmistani ilman hänen tukeaan. Näki ilmeisesti olevansa parhaiten avuksi kertomalla minulle pintatason "vioistani" (= erilainen maku monissa asioissa).
Kriittisyys ehkä ilmensi sitäkin, että hän syvemmällä tasolla vaistosi luottamukseni ja kiinnostukseni häneen olevan hajoamassa. Luultavasti tuo hajoaminen oli molemminpuolista, mutta kuten kuulin toisaalta, minussa se syy oli. Hän ei tunnistanut mahdollista omaa muutostaan (ymmärtävästä ystävästä kriitikoksi), mutta saattoi havaita muuttumisen merkit minussa.
Ystävyydet tulevat, mutta voivat myös mennä tai muuttua joksikin muuksi.
Ei tuo kuulosta ystävältä. Jättäisin yhteydenpidon.
Itse taas olet ystävänä millainen?