Ihan järkkyä miten nopeasti elämä kuluu. Juuri äsken täytin 30. Nyt täytän 40.
Tuntuu kuin niistä kolmikymppisistä olisi pari vuotta. En ole tässä välissä edes ehtinyt tehdä mitään kovin ihmeellistä ja nyt koko vuosikymmen on hujahtanut ohi ja keski-ikä alkaa.
Kommentit (79)
Vierailija kirjoitti:
valivali oon 65 koitappa elää
Onko tää joku postmoderni runo?
Minusta tuntui että aika seisoi ikävuosina 20-30. Ja sitten äkkiä täytinkin jo 40. Ja nyt edessä kolmen vuoden päästä viisikymppiset! En vieläkään ymmärrä että olen he""tti melkein 50.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodet menevät nopeasti, kun ei tee mitään mielenkiintoista ja muistamisen arvoista. Eihän vuosi oikeasti muuten kulu nopeasti lainkaan, vaan hitaasti, kunhan sen käyttää järkevästi.
On ihan järkevää käyttää aika rutiineihin, esimerkiksi säännölliseen salitreeniin.
Totta kai. Niin itsekin teen. Tuo onkin järkevää ajankäyttöä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Samassa veneessä. Pari kuukautta sitten täytin 40. Henkisesti en kerennyt missään vaiheessa tottua olemaan edes kolmekymppinen. Kolmekymppinenkin kuulostaa tosi vanhalta, kuin jostain Frederikin laulusta vedetty ikäloppu irstailija.
Frederik laulaa kolmekymppisistä mutta on yli 70-vuotias :D
No tuokin, mutta silloin kun tuo oli hitti niin reetukin oli vasta kolmekymppinen. Ja siitä ei oikeasti voi olla pian puoli vuosisataa aikaa..
Aika KULUU NOPEAMMIN keski-iässä ja sen jälkeen.Nuorena sitä piti höpö höpö-juttuna kunnes itse vanheni. Tuntuu että äsken oli maanantai,nyt on perjaintai. Vappu oli viime viikolla ja nyt on halloween.Täh?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodet menevät nopeasti, kun ei tee mitään mielenkiintoista ja muistamisen arvoista. Eihän vuosi oikeasti muuten kulu nopeasti lainkaan, vaan hitaasti, kunhan sen käyttää järkevästi.
Asiahan on ihan päinvastoin. Jos painaa duunia, kasvattaa lapsia ja harrastaa tavoitteellisesti, päivät, viikot ja vuodet vaan vilisee silmissä.
Päinvastoin? Miten mitään mitä sanoit on päinvastaista kuin mitä minä sanoin? Eikö työnteko ja lasten kasvatus ole esimerkiksi mielestäsi mielenkiintoisia ja muistamisen arvoisia toimia? Oli miten oli, kaiketi aika subjektiivista, miten kokee ajankulun. Omasta mielestäni aika EI kulu kovin nopeasti, koska maailma näyttäytyy edelleen jännittävänä ja mielenkiintoisena päivästä toiseen.
Sitä se tekee kun toistelee samoja rutiineja päivästä toiseen eikä ole oikein mitään kunnolla stimuloivaa. Aivot jotenkin turtuu niin että aika tuntuu menevän hitaammin vaikka oikeasti se hujahtaa
Aijjaa, minusta taas tuntuu, että aika menee hitaasti. Tuntuu siltä, että olisin 100 vuotias. Vaikka en ole yhtään sen viisaampi.
Minä täytän loppuvuodesta 59. Ja kuitenkin päässäni olen nuori nainen, korkeintaan 22, ja tykkään edelleen samasta musiikistakin kuin silloin kun olin 22. Naama muuttuu, pääkopan sisus pysyy samana.
Ja mikä erikoisinta, ikävuodet 20-30 tuntui kuluvan todella hitaasti ja siksi olikin fiilis, ettei tässä mikään kiire ole ja elämähän on vasta edessäpäin.
Yhtäkkiä alkoikin aika vilistämään ja huomasi, että eihän tässä enää mukaan kerkiä ollenkaan vaan juna meni jo yhden jos toisenkin asian suhteen ja ne vuodet 30-40 olikin hetkessä ohi.
Ja vauhti vaan kiihtyy entisestään nyt viidettäkymmenettä käydessä. Justhan oli joulu ja nyt on jo hiihtoloma ja sitten onkin jo juhannus, syksy ja taas joulu..
Ei kyllä kantsisi tuhlata sekuntiakaan tällä palstalla.
Vierailija kirjoitti:
Aika KULUU NOPEAMMIN keski-iässä ja sen jälkeen.Nuorena sitä piti höpö höpö-juttuna kunnes itse vanheni. Tuntuu että äsken oli maanantai,nyt on perjaintai. Vappu oli viime viikolla ja nyt on halloween.Täh?
Ja menkatkin tuntuu olevan kahdesti kuukaudessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vuodet menevät nopeasti, kun ei tee mitään mielenkiintoista ja muistamisen arvoista. Eihän vuosi oikeasti muuten kulu nopeasti lainkaan, vaan hitaasti, kunhan sen käyttää järkevästi.
Asiahan on ihan päinvastoin. Jos painaa duunia, kasvattaa lapsia ja harrastaa tavoitteellisesti, päivät, viikot ja vuodet vaan vilisee silmissä.
Päinvastoin? Miten mitään mitä sanoit on päinvastaista kuin mitä minä sanoin? Eikö työnteko ja lasten kasvatus ole esimerkiksi mielestäsi mielenkiintoisia ja muistamisen arvoisia toimia? Oli miten oli, kaiketi aika subjektiivista, miten kokee ajankulun. Omasta mielestäni aika EI kulu kovin nopeasti, koska maailma näyttäytyy edelleen jännittävänä ja mielenkiintoisena päivästä toiseen.
Mitä ihmettä sekoilet? Sanoit itse, että aika kuluu nopeasti silloin kun ei tee mitään mielenkiintoista ja muistamisen arvoista. Ja sulle vastattiin että mm. noiden asioiden parissa aika päin vastoin kuluu todella nopeasti.
Minä olen mielessäni edelleen 25,tykkään samasta musiikista ja samoista vaatteista.Enkä luovu rastoistani jotka ovat omaa hiusta ja yltävät jo alaselkään.Mutta peilistä katsoo uupunut viisikymppinen,tukka on ennallaan mutta naama ei. En voi käyttää ostaamaani harmaata neuletakkia koska näytän siinä ihan ähkien selkä köyryssä raahustavalta mummolta. Tässä iässä neuletakit vaatisivat hyvän ryhdin!
Eilen katsoin Salaisia kansioita ja kuvittelin hetken olevani 19,lähteväni kohta baariin poikakaverin kanssa ja elämä on edessä. Sitten tajusin että olen samanlaista muinaishistoriaa kuin se sarjakin.
Parasta vaan tarttua toimeen ja tehdä välillä mitä oikeasti haluaa. Halvallakin voi tehdä paljon. Esim. Palveluiden ostaminen on kallista. Matkusta omatoimisesti. Vesille pääsee kanootillakin. Tee itse mitä osaat. Rutiineihin jämähtäminen vie äkkiä vuosia huomaamatta. Niillä eväillä mennään, mitä on.
Kun pappani täytti 90, hän piti puheen ja kertoi kyynelet silmissä että elämä on mennyt todella nopeasti, eikä voi mitenkään uskoa että on jo niin vanha. Silloin olin 25 ja pidin tuota vähän höpöjuttuna. Nyt, noin kahden vuoden päästä tuosta hetkestä, olen 39 ja taidan ymmärtää mistä hän puhui.
Minäkin täytän kohta 40. Yleensä ajatellaan, että lapsuus on erityistä aikaa, mutta aikuisuuskin on erityisiä vaiheita. Minusta tuntuu, että sellainen vaihe kuin "kolmekymppinen" jäi minulta elämättä. En vakiintunut työelämässä mihinkään tiettyyn uraan, en perustanut perhettä jne.
Kun täyttää 40 vuotta, aika lähtee suorastaan lentämään. Yhtäkkiä olet 50 v etkä tajua sitä itse.
joo ja miten kaikki kaveritki on jo 69-76 vuotiaita ihmeellistä
Niinkuin jäitä polttelis