Pystyisitkö kertomaan puolisollesi, jos olisit hyvin vahvasti ihastunut toiseen?
Jos kyllä, niin miksi?
Jos et, niin miksi?
Itse olen pitkän suhteen aikana kerran ihastunut hyvin vahvasti ja kerroin asiasta puolisolleni, koska pelkäsin että ihastus ja tunteet "vievät mennessään". Meillä oli huono jakso: paljon lasten sairastelua, työuupumusta, olimme kuin kämppäkavereita.
Ihastuksesta kertominen oli toki hyvin vaikeaa, mutta se oli oikein hyvä ratkaisu.
Kommentit (104)
Vierailija kirjoitti:
Täällä on selvästi myös ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä olleet kovin pitkään parisuhteessaan.
Meillä tilanne oli se, että ihastukseni kohde oli myös ihastunut minuun ja hän ei selvästi nähnyt ongelmaa tilanteessa, vaan olisi varmasti aloittanut sivusuhteen kanssani jos olisin halunnut.
Jos kyse on kevyemmästä ihastuksesta, siitä ei varmaan ole syytä kertoa, koska ne menevät itsekseen ohi. Mutta jos (kuten omassa tapauksessani) toinen osapuoli alkaa viedä asiaa eteenpäin, koin hyvin järkeväksi tunnustaa puolisolleni.
Pitäisi muistaa, että tunteilleen ei välttämättä mitään voi ja jos tilanne on päässyt etenemään niin puolisolle kertominen voi pelastaa myös koko perheen koossa pysymisen.
Liian monet eroavat aika kevyin perustein, meillä vahva ihastuminen kertoi että jokin on pielessä. Pettämään en pystyisi, joten puolisolleni kertominen oli tapani sanoa, että jos haluamme olla yhdessä, on jonk
Muuten hyvä, mutta tunteilleen kyllä voi. Ne pitää pysäyttää ajoissa. Harva esim. antaa itsensä ihastua ystävän tai sisaruksen puolisoon, vaikka olisi kuinka ihana. Koska se on niin täysin poissa kysymyksestä, että seuraukset olisivat liian pahat.
Orastavan ihastuksen ei anna normaalisti kehittyä haaveilun ja ihastuksen ruokkimisen tasolle, jos toinen on ihan aidosti out of question eikä halua synnyttää draamaa. Oma puoliso tunteineen ei kaikille ole este, ja itsensä näkee hyvinkin helposti touhuamassa työkaverin tai muun tutun kanssa, ellei tämän puoliso ole rakas ystävä, vaan joku muija vaan.
Ihmisellä, joka ihastuu tulisesti vaikka miehensä veljeen tai oman ystävänsä mieheen, on melko harvinaisia ongelmia itsesäätelyssä ja - hillinnässä. Lähes jokainen varmaan on samaa mieltä. Me kaikki kohtaamme elämän aikana paljon kauniita, ihania ihmisiä, joiden kanssa voisi sekstailla tai olla parisuhteessa. Tätä miettien jokainen voi miettiä voiko omia tunteitaan hallita. Me teemme sitä koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Täällä on selvästi myös ihmisiä, jotka eivät ole välttämättä olleet kovin pitkään parisuhteessaan.
Meillä tilanne oli se, että ihastukseni kohde oli myös ihastunut minuun ja hän ei selvästi nähnyt ongelmaa tilanteessa, vaan olisi varmasti aloittanut sivusuhteen kanssani jos olisin halunnut.
Jos kyse on kevyemmästä ihastuksesta, siitä ei varmaan ole syytä kertoa, koska ne menevät itsekseen ohi. Mutta jos (kuten omassa tapauksessani) toinen osapuoli alkaa viedä asiaa eteenpäin, koin hyvin järkeväksi tunnustaa puolisolleni.
Pitäisi muistaa, että tunteilleen ei välttämättä mitään voi ja jos tilanne on päässyt etenemään niin puolisolle kertominen voi pelastaa myös koko perheen koossa pysymisen.
Liian monet eroavat aika kevyin perustein, meillä vahva ihastuminen kertoi että jokin on pielessä. Pettämään en pystyisi, joten puolisolleni kertominen oli tap
Virkistävän viisasta tekstiä! Olen niin samaa mieltä. Hämmästelen aidosti sitä kuinka ihmiset pettävät, satuttavat, loukkaavat jne ja vetoavat siihen että tunteilleen ei mitään voi. KYLLÄ VOI.
Jatkan: mantrat ihastumisesta hyvässä suhteessa (on ok ihastua hyvässä suhteessa) tai nämä *jos ihastuu niin suhteessa puuttuu jotain* ovat todellisia kliseitä ja ymmärretään usein ihastujan näkökulmasta hänelle armollisella tavalla.
Koska viimeistään puoliso, joka alkaa haikailla ulkopuolisen perään, pilaa hyvän suhteen.
Voi olla niin, että hän on alun alkaenkin ollut taipuvainen sitoutumisen puutteeseen, tai sitten vain antaa periksi ja samalla eroaa puolisostaan henkisellä tasolla aika kauas.
Suhde ei tämän jälkeen ole hyvä, koska siinä on kolmas osapuoli ja suhteen ytimeen eli itse parisuhteeseen kohdistuvia toista loukkaavia salaisuuksia. Ja jos suhteessa ei tätä ennen vikoja ollutkaan, nyt ihastuja on tuonut suhteeseen perustavaa laatua olevan vian.