Mistä tiedät että olet varakaveri?? Listataan tähän asiat
Kommentit (273)
Suunnitellaan illanviettoa, asiasta ei kuulu kuulu mitään, mutta sitten myöhemmin selviää, että illanvietto onkin pidetty suunnitelmien mukaaan *hyvien ystävien* kanssa ilman itseä.
Mun bestis on Jeesus Kristus, en ole koskaan ikinä varalla.
Se voi olla myös perhe johon joku keskittyy (tai/ja muut kaverit) eli perhe menee aina niin edelle, ettei edes auta ystäväänsä pienessäkään asiassa tai ole hädässä puhelimen päässä? Ja se homma kosahtaa joku päivä ihan siksi. Ei tosin kaikkien oleteta auttavan hädässä, mutta jos ihmisillä ei ole muita tai sukulaisia. On ikävää jos osa joutuu turvautumaan kuntien palveluihin, ne ovat häiriintyneitä palveluja ja ei osa saakaan sieltä apua. Osalla ei rahaa ostaa apua kipeänä tai tilata kotiinsa, ehkei pysty käyttämään sairaana puhelimen sovelluksia.
Vierailija kirjoitti:
Kiitän onneani siitä, että mun omassa lapsuudessani ei ollut tällaista. Pihalla ja päiväkodissa oli paljon kavereita ja vanhemmatkin olivat kavereita keskenään. Oli paljon sellaista välitöntä ja spontaania yhteydenpitoa ja kyläilyä. Nykyään tuntuu, että varsinkin naiset ovat tuhannen juonen mestareita siinä miten voi vaivihkaa kiusata ja jättää muita ulkopuolelle. Kyllä tuo kertoo jotakin tästä ajasta ja heijastuu myös lapsiin ja siihen, ettei ihmisten välille oikein synny aitoa ja pitkäaikaista yhteyttä.
Tämä. Ja sydämeni särkyy tämän takia. Lapseni parhaan ystävän äiti on juuri tälläinen tuhannen juonen mestari. Aina joka tekeminen on niin vaikeaa, pitää aina peloissaan olla voiko heitä kysyä jonnekin. Menty tuhannet menot yksin, kun heidän aina pitää miettiä ensin omat menonsa, peruvatko niitä, sitten parhaat kaverinsa, kenen kanssa menevät; oma aikataulunsa. Sydän särkyy lasten puolesta. Täällä myös ollut sellaista että jätetty juuri meitä juhlista ulkopuolelle, ja lapsemme ymmärtää sen jo. Tottakai vaikuttaa. Kyselee miksei saanut mennä X ystävän kotiin. Välittömyys kaukana. Hyvin sanottu tuo tuhannen juonen mestari.
Sovittiin kaverin kanssa treffit pitkästä aikaa kahvilaan. Kaveri tuli paikalle ja toi mukanaan kaksi omaa kaveriaan joita en tuntenut - ei kai haittaa kun tuli puheeksi kommentilla. Istuin sitten kuuntelemassa kun he juttelivat asioista ja ihmisistä joista en tiennyt tai tuntenut ja nieleskelin kyyneliä.
Tuon jälkeen ei pahemmin oltu yhteydessä ja lopulta en ollenkaan. Luulin, että olimme hyviä kavereita ja lähes ystäviä - jotain tulkitsin sitten kai pieleen
Minulla oli syksyllä ravintolalahjakortti ja pyysin pari ystävänäni pitämääni mukaan nauttimaan. Edellisenä iltana molemmat sitten perui. Peruin pöytävarauksen ja lahjakortti jäi käyttämättä. Kun olin koko vuoden yrittänyt saada seuraa eikä aikaa enää ollut.
OIi aika paska fiilis...
Vierailija kirjoitti:
Uudet moniteholasit, voi pyllerö sentään: "mistä tiedät että olet varakreivi?"
😂
Kaveri miehineen oli järjestämässä "kaikille parhaille kavereilleen" oikein eeppiset puutarhajuhlat. Muutamaa päivää ennen juhlia kaveri soitti ja pyysi minua auttamaan valmisteluissa eli siivoamaan kirjahyllyjä, terassikatosta ja muita paikkoja, joihin minä pitkänä yletyn niin kivasti. Juhlista oli hösötetty minulle niin paljon, että tyhmänä uskoin tulevani kutsutuksi. Ei, mutta sain minä siivouksen lopuksi kahvimukillisen.
Tuon kaverin kanssa tulin kokeneeksi paljon ja kaikenlaista, ennen kuin älysin, että oli parasta panna välit poikki. Tuosta on parikymmentä vuotta, enkä ole katunut kertaakaan.
Lähetin ystäväksi luulemalleni naiselle viestin Hyvää uutta vuotta! Xx
Ei ole vieläkään lukenut viestiä. Somen perusteella juhlinut isoja 40-juhlia sun muuta.
Onhan noita jokunen ollut, kun se ja se ei pääse, niin tuutko tms. tai sitten ei koskaan ehdi mihinkään vaan katsotaan tuleeko parempaa menoa. Mutta eipä tarvitse kauaa katsella, on oikeitakin kavereita.
Mä olen tehnyt ehkä epätavallisen ratkaisun ja kertonut lapsille yhden lasten kaverin vanhemman kiusaavasta käytöksestä. Olen ottanut puheeksi myös sen, että tämän äidin lapsi eli lapseni kaveri käyttäytyi lastani kohtaan samalla tavalla kuin hänen äitinsä mm. minua kohtaan. Suhteet näihin ihmisiin hiipuvat, koska heidän puoleltaan suhteet perustuivat hyväksikäyttöön, pelaamiseen, ulos sulkemiseen ja ajoittaiseen ilkeilyyn. Olivat hymyilevän ja suositun ulkokuorensa takana tällaisia.
Vierailija kirjoitti:
Kaveri ottaa yhteyttä ja pyytää vaikkapa baariin, jos ei saa muuta seuraa ja sanookin vielä tämän.
Tai sitten tää: perjantaina klo 16 tulee puhelu tai viesti että Jaanan kanssa piti mennä baariin, ja se perui. Lähdetkö?
En tosiaan. Nimittäin tilanne jossa ikinä mun kanssa ei pysty sopimaan yhtään mitään mutta muiden kanssa kyllä. Jopa ulkomaan matkoja. Olkoon niin sitten, on niitä kamuja mullakin, mutta tuo, että kun joku peruu ja on ehkä lastenvahti varattu jne niin sitten soitetaan mulle. Olen sanonut että nyt juuri ei käy, mutta sovitaanko parempi aika? Ei onnistunut koskaan. Ollaan tekemisissä ns muista syistä, ei tässä oikein ystävyydestä voi puhua ;)
Onneksi on oikeita ystäviä jotka arvostaa mua. Eihän tuollaisella kanssakäymisellä mitään tee.
Joskus suuttui kun en lainannut hänelle pakua. Sitä niittää mitä kylvää.
Ehkä just se, kun mitään ei voi sopia etukäteen. On kuulemma menoa kaikki viikonloput. Joskus arkisin viikolla päivää aikaisemmin tulee ehdotus näkemisestä, mutta vuorotyöläisenä vähän hankalaa järjestää. Peruu monesti samana päivänä jo sovitun tapaamisen, ettei jaksakaan tms. On niin nähty.
Vierailija kirjoitti:
Mun bestis on Jeesus Kristus, en ole koskaan ikinä varalla.
Niin minunkin nykyisin, enkä edes pelleile 😅Jos joku olisi tullut tällaista kertomaan kaltaiselleni kyyniselle nihilistille vaikkapa vuosi sitten, olisin käskenyt laputtamaan vttuun. Vaan elämä yllättää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ollaan asuttu melko eri puolilla suomea vuosikausia, Kaveri ajaa autolla n 200 metrin päästä ohi, muttei vaivaudu sanomaan asiasta, tai pistäytymään. Tieto ohiajostakin kerrotaan vasta myöhemmin. Itseasiassa parikin "ystävää" teki näin...Sit muuten ollaan kyllä ystävää
Minun ex anoppini, pohjalainen periaatteen nainen, piti tälläistä käytöstä pahana. Opetti meille, että koskaan ei saa ilmoittamatta mennä. Kuuluu peruskäytöstapoihin.
No olen tietty samaa mieltä että etukäteen pitäisi ilmoittaa, eikä mielellään expemporee käyntejä, mutta tiesihän hän matkansa ennalta. Vaikka pari tuntiakin ennen olisi voinut soittaa ja kysyä saako piipahtaa. Jäähän se mahdollisuus kieltäytyä jos on mahdoton tilanne. Mut tämä oli ihan tietoinen dissaus.
Tiedän siitä, että kaveri (ajan mittaan useampikin) lomakauden jälkeen ei joko kysy mitään tai kysyy hyvin kiusaantuneesti, mitä tein lomalla. Ennen lomaahan ei voi koskea koko aiheeseen, jotta en vain saisi päähäni tuppautua mukaan juhannuksenviettoon tai ehdottaa mitään yhteistä tekemistä. En muuten ole koskaan tuppautunut, joten en ole ehtinyt pilata kenenkään kesää.
Olen näin melkein kuusikymppiseksi päästyäni tottunut tähän tasapainoon, jossa perheelliset kaverit puuhaavat ainoastaan perheellisten kanssa, ja sinkkuuntuneilla on joko sinkkukaverit tai sellainen metsästysmeininki, etten minä siihen sovi.
Vierailija kirjoitti:
Soittaa todella lyhyellä varoitusajalla että voisinko vaikka nähdä kaupungilla. Siis tyyliin niin että puolen tunnin päästä pitäisi olla kaupungilla. Tulee mieleen että joku parempi kaveri on perunut niin soittaa viime tipassa mulle. Ja mitään ei voi sopia yhtään etukäteen.
Näistä sen tietää kun ei voi ikinä sopia etukäteen. Niin silloin on öö luokan tuttavuus tai sukulainen.
Vierailija kirjoitti:
Mä olen tehnyt ehkä epätavallisen ratkaisun ja kertonut lapsille yhden lasten kaverin vanhemman kiusaavasta käytöksestä. Olen ottanut puheeksi myös sen, että tämän äidin lapsi eli lapseni kaveri käyttäytyi lastani kohtaan samalla tavalla kuin hänen äitinsä mm. minua kohtaan. Suhteet näihin ihmisiin hiipuvat, koska heidän puoleltaan suhteet perustuivat hyväksikäyttöön, pelaamiseen, ulos sulkemiseen ja ajoittaiseen ilkeilyyn. Olivat hymyilevän ja suositun ulkokuorensa takana tällaisia.
Siis ei voi olla totta, meillä on ihan samanlainen tilanne. Minkä ikäisille lapsille olet kertonut?
Meillä 4v poika ymmärtää jo, että yksi ns suosittu kaveri ja erit. hänen äitinsä käyttäytyy ulossulkevasti. Poika ymmärtää jo hyvin, ettei pääse ystävänsä kotiin, ei mukaan tärkeisiin juttuihin. Eihän tälle ole muuta selitystä kuin tuo äiti.
Tämä käytös tarttuu oikeasti lapsiin. Hänen lapsensa huuteli meille pihalla, että ei kutsuta teitä hänen juhliinsa mukaan. En kehtaa sanoa edes äidilleen, että lapsensa on kertonut jo kaikki päiväkodissa mitä kotona meistä puhuvat.
Vierailija kirjoitti:
Selitti että on teettänyt koiristaan joulukortteja joissa on koirien kuvat ja lähettää niitä hänen ja miehensä ystäville. Minä olin hoitanut kyseisiä koiria ilmaiseksi monta kertaa ja minulle ei voinut sitten edes koirankuvalla varustettua joulukorttia lähettää.
Tämä sama kaveri selitti joskus myös innoissaan erilaisista kakkuresepteistä joita aikoo kokeilla kun leipoo kakkuja kun miehensä kaverit ovat tulossa kylään. Minä jos käyn kylässä, ei silloin kyllä leivo mitään eikä viitsi edes kahvia keittää tai teetä tai mehua tarjota. Tarjoilut ovat yleensä lasillinen vettä hanasta.
Auts. Aika paha.