Onko nelikymppinen luuseri, jos ei omista ajokorttia eikä ole autoa?

Et ole luuseri. Kaikki ei tarvitse tai halua korttia, varsinkaan isommissa kaupungeissa.

Itsellä on kortti ja auto ja asun HKI kantakaupungissa. En ole silti mielestäni luuseri vaikka myönnän että hiukan kyseenalaista touhua

Aloitin autokoulun päälle kolmekymppisenä vain todetakseni, että autoilu on kamalaa. 

Vanha ketju, mutta nostan. Autoilu on kallista ja etenkin huonolla talvisäällä helvetin rasittavaa. Vielä rasittavammaksi sen tekee puoliso tai kaverit, jotka eivät "tarvitse" autoa tai ajokorttia: omien ja lasteni menojen lisäksi hoidan toisinaa  heidän kirppis- ja muuttotavaransa, huonekalut, isommat ostokset, kierrätyskuormat ja juna-asemalle menemiset jos bussit ei kulje. 

Jos haluaa elää ilman autoa, kannattaa muuttaa kaupunkialueelle ja hyväksyä se, että maksullisiin kuljetuspalveluihin joutuu käyttämään rahaa.

Lisäksi harmittaa jos itse on vaikkapa sairas eikä voi ajaa, niin ei se ajokortton tyyppi bussilla lähde tuomaan ruokakassia ovelle.

Eli en pidä luuserina, mutta hankaloittaa elämää (omaa ja muiden).

Ei tiätenkää, ei mullakaa oo! 🤩

Mitä väliä ketä muista siellä kurssilla on?

Miksi olisi? Ei mullakaan ole.

54v.

Vierailija kirjoitti:

Ihan miten vaan. Ei minun tarvitse sinua miellyttää.

?

Päinvastoin. Voittajilla ei ole henkistä ja taloudellista riesaa nimeltään auto.

Ei ole luuseri. Itse olen pärjännyt ilman autoa 57 vuotta. 

Hommasin ajokortin vasta lähempänä 40v ikää kun eka kertaa oli sellainen taloudellinen tilanne että sen pystyi hankkimaan ja ostin autonkin. Mutta kyllä ne auton ylläpitokulut sen verran yllättivät että luovuin melko pian. Jos kaupungissa maksan joukkoliikenteestä 50 € / kk niin en samoihin matkoihin rupea laittamaan 500 € / kk (jos laskee auton hankintakulut ym mukaan). Kyllä tuolla rahalla vaikka vuokraa auton jos joskus täytyy mennä jonnekin julkisten ulottumattomiin.

50v. alkaa olemaan lähempänä kuin 40v, enkä ole omistanut autoa, enkä ajokorttia. Eipä ole omaa taloa, ei tietenkään naistakaan. Sehän olisi pitänyt saada pillurallilla alle 20v. Joo, ei mulla muuta. 

Luuseriksi muuttuu siinä vaiheessa kun hän alkaa syyttelemään muita siitä että he on hankkineet ajokortin. Kaikkien pitäisi maailmaa pelastaakseen olla ajokortittomia.

Olen ikäisesi nainen eikä minullakaan ole ajokorttia. Asun suurehkon kaupungin keskustan tuntumassa (pääkadulle matkaa on 1,5 kilometriä). Työmatkani on alle kilometri. En tarvitse arjessani autoa juuri mihinkään. Olen kasvattanut kaksi lastani aikuisiksi näin. Toinen lapsista ei myöskään ole hankkinut ajokorttia. Malli autottomaan elämäntyyliin on varmastikin saatu kotoa. Lomamatkoilla liikun julkisilla. Tämä toki vaikuttaa hieman kohteiden valintaan mutta ei häiritsevässä määrin. Olen muutenkin enemmän kaupunkilomailija kuin Lapissa vaeltaja.

Tätä on hieman kiusallista tunnustaa, mutta autottomuus on myös hyvä tekosyy välttää tylsät sukujuhlat. Kaikkien sukulaisten luo ei pääse julkisilla tai päiväreissua ei ole järkevää tehdä. Esimerkiksi joitain serkkujen lasten rippijuhlia jätän mielelläni väliin, ja huonoihin kulkuyhteyksiin on helppo vedota. Liki tuntemattoman murjottavan teinin vuoksi ei huvita matkustaa maan toiselle puolelle, varsinkaan kun suhtaudun rippikouluun ja konfirmaatioon vakaumuksenikin puolesta torjuvasti. 

Kaupungissa asuessa se on jopa aika hyvä tilanne, jos pääsee töihin ja rientoihin julkisilla. On turhauttavaa kolata parkkipaikkaa ja lämmitellä & skraappailla autoa, puhumattakaan random ilkivallasta ja kiroilusta, kun naapurin vieras on pysäköinyt joskus omalle paikalle.

Auto on lähtökohtaisesti tappiollinen investointi. En voi ilman perusteita kannustaa sellaiseen ketään.

Kortti on. Lähinnä töissä joskus ajan. En ole koskaan omistanut autoa, kun en sitä mihinkään tarvitse. Aivan turha rahareikä. Julkiset toimii.

M51

Suomessa on sen halvan romunkin pitäminen ajokunnossa todella kallista jos ei itse osaa korjata/pitää autoa ajokunnossa joten ymmärrän hyvin miksi monet ei autoa saati korttia halua.

Kaupungissa kyllä pärjää taksillakin, eikä se edes tule välttämättä yhtään sen kalliimmaksi. Riippuu tietenkin paljon ajaa, mutta auto on kallis ylläpidettävä. Itse hankin auton töitä varten, minulla on paljon työkaluja joita pitää kuskata työmaalta toiselle. Edellisen toimistotyöpaikan aikana minulla ei ollut autoa, vaan poljin pyörällä.

Joka aamu sitä kyllä on onnellinen, että voi vaan mennä omaan autoon ja laittaa omat musiikit soimaan sen sijaan että joutuisi julkisilla kulkemaan. Olisi kiva, että auton voisi ottaa satunnaisesti käyttöön ja maksaa verot sekä vakuutukset vain niiltä päiviltä kun sitä käyttää. Näin voisi pyöräillä töihin niinä päivinä kun se on mahdollista ja autoilla silloin, kun sitä tarvitaan ilman että maksaa turhasta.

Riippuu asutko paikassa missä pärjää ilman autoa (hyvät julkiset tai helppo kulkea kävellen/pyörällä) vai joudutko kokoajan pummimaan kyytiä (siis ihan arkiasiointiin). Jos ensimmäinen: et ole luuseri. Jos jälkimmäinen: olet hyväksikäyttäjä luuseri.

Ei ole. Isäni ajoi ajokortin ja osti auton vasta lähempänä 70 vuoden ikää, kun ei enää jaksanut polkupyöräillä ympäri Suomea.

Olen 37-vuotias enkä pidä itseäni luuserina, vaikkei ole korttia. 18-vuotiaana yritin ajaa autoa ja se oli kamalaa, luultavasti myöhemmin diagnosoidun ADHD:n takia.