Elämäni ei ole täydellistä, onko se merkki että tarvitsen terapiaa?

Jotain pientä tunnetta välillä tulee mikä vaivaa, negatiivista tunnetta? Tyytymättömyyttä. Että tällaistako elämä on nyt sitten?

Tarvitsenko Kelan tukemaa psykoterapiaa?

Miten te muut, tuleeko teille negatiivista tunnetta välillä? Oletteko vain hyväksyneet sen?