Lue keskustelun säännöt.
Paras pikkupaikkakunta, jossa olet asunut ja jonne voisit palata
Vaihteeksi tällainen hyvän mielen ketju :)
Itsellä Oulu. Parinkymmenen ulkomailla vietetyn vuoden jälkeen olen alkanut lämmetä ajatukselle kotiseudulle paluusta.
Kommentit (536)
Kuusamossa on helppo asua mutta olen alkanut kaipaamaan isompaan paikkaan kotikaupunkiin. Mitä mieltä ihmiset on Kuusamosta onko kokemuksia 🙂
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Dublin Irlanti.
Been there, done that. Jos vielä Islantiin muuttaisin, niin mieluummin Cork tai Waterford.
Siis Irlantiin. Hemmetin puhelimen autokorjaustoiminto.
Vierailija kirjoitti:
Pello.
Talvella hiljaista, mutta kesällä vilkasta. Ruotsi kävelymatkan päässä. Puoli-ilmaisia asuntoja. Erämaat ja laskettelukeskukset lähellä.
Voi kun vielä pääsisi takaisin näille kairoille.
Vierailija kirjoitti:
Puolanka, saa valittaa niin paljon kun kehtaa :) eikä turhaa odota aikoja parempia.
Puolanka olisi hyvä kokea edes kerran elämässä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oulu on Suomen viidenneksi suurin kaupunki. Muuten hyvä ketju, mutta otetaans tähän oikeasti vaan pikkupaikkakuntia.
Maalaiskylien kuntaliitokset eivät tee siitä yhtään enempää kaupunkia kuin ennenkään.
Ei kai nyt Oulua voi kutsua pikkupaikkakunnaksi..
Se on kuitenki yksi Suomen. Suurista kaupungeista
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Ei kai nyt Oulua voi kutsua pikkupaikkakunnaksi..
Se on kuitenki yksi Suomen. Suurista kaupungeista
Pikkupaikkakunna asukasluku on alle 10000
Vierailija kirjoitti:
Aika moni (tai sitten joku laittanut monta eri viestiä) on Sastamalaa kehunut. Kaunista ja monipuolista luontoa ja sijainti on melko hyvä, paitsi jos on usein Helsinkiin asiaa, niin pitää käytännössä kiertää Tampereen kautta. Ilmapiiri voi olla hankala muualta muuttaneille, ja voi olla vaikeuksia tehdä kunnon tuttavuuksia muista ihmisistä, mutta tuurilla voi toki sekin onnistua.
Olen Sastamalasta kotoisin. Tosin muutin pois jo yli pari vuosikymmentä sitten, mutta vierailen toki säännöllisesti.
Kaupunki on sinänsä miellyttävä, ja ympäristöltään ihan kaunis. Kulttuurihistorialliset maisemat ovat viehättäviä, ja keskusta on veden ympäröimä. Yleisvaikutelma on aina jotenkin leppeä - palaan sitten mistä päin Suomea tahansa.
Sen sijaan se, mitä aina ihmettelen, on se, miten vähän Sastamalassa oikeastaan tapahtuu - siis yhtään mitään. Ei tapahtumia juuri minkäänlaisia, ei harrastusmahdollisuuksia, vapaa-ajan viettomahdollisuudet ovat varsin kapeat, ihan samankokoisiinkin kaupunkeihin verrattuna. Vanhan Kirjallisuuden Päivät kesällä ovat kaupungin ainoa varsinainen tapahtuma.
Lisään vielä tylsyyttä luovaksi tekijäksi sen, että myös kesällä kaupunki on - no, tylsä. Kesäasukkaat eivät vilkastuta paikkaa juurikaan, ja esimerkiksi veneilyä harrastavalle vesistöt ovat loppujen lopuksi pienet, äkkiä ajettu päästä päähän.
Toki Tampere on lähellä, ja viihdyke elämään on totuttu hakemaan sieltä. Lapsenakin muistan, miten käytännössä melkein joka viikonloppu jompi kumpi vanhemmista sanoi: "Lähdetään Tampereelle". Tampereella käytiin ravintoloissa ja kahviloissa, ostoksilla, museoissa, teatterissa ja tapahtumissa. En muista lapsena että olisin koskaan käynyt esimerkiksi ravintolassa Vammalassa (Sastamalan keskustassa).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Naantali oli tosi kiva paikka asua. Sinne voisin muuttaa takaisin. Talvisi oli vain aika hiljaista. Kesällä on kyllä kaunis paikka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Somero.
Onnellisten paikka.
Vanhuksekin hoidetaan niin hyvin siellä että porukat menee ottamaan oppia ja pällistelemään että mikä niiden salaisuus on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joensuu oli kiva 80-90 luvuilla, mutta ei se ole enää sama eikä samat ihmiset, jos sinne palaisi. Sama juttu lapsuudenkotien kanssa. Väillä mietin muuttamista takaisin lapsuudenkotien taloihin, mutta ei siellä ole enää mitään, aaveiden jahtaamista. Se aika mikä oli on mennyt. Olisihan se erikoinen tunne asua entisessä lapsuudenkodissaan, 70-luvusta on jo kauan.
Lapsuuden ja nuoruuden Sipooseen.
Eihän sitä enää ole.
Kittilä. Rauhallinen pikkukylä, löytyy hyvä K-market ja kuntosali. Ja 15 minsan ajomatkan päästä Leviltä löytyy kaikki mitä tarvitsee: golfkenttä, laskettelurinne, mahtavat ulkoilureitit, on kahvilaa ja ravintolaa ja pääsee tarvittaessa jopa viihteelle, jos siltä tuntuu. Ja lentokenttä löytyy myös
Vierailija kirjoitti:
Salla. Olin töiden vuoksi sallalainen muutaman vuoden. Sinne voisin muuttaa joskus takaisin. Hieno luonto, mukavat ihmiset.
Äteritsputeritspuolautatsiisuo, Päässyt uutisiin. Hiihtänyt ko suon läpi. Aatsinginhauta. Riihitunturi. Olikos se Riihitunturi jossa oli koko metsä yli 500 vuotta vanhoja puita. Osa porukasta ei edes pysty erotamaan 30 vuotiaan männyn ja yli 500 vuotiaan männyn eroa päältäpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Aika moni (tai sitten joku laittanut monta eri viestiä) on Sastamalaa kehunut. Kaunista ja monipuolista luontoa ja sijainti on melko hyvä, paitsi jos on usein Helsinkiin asiaa, niin pitää käytännössä kiertää Tampereen kautta. Ilmapiiri voi olla hankala muualta muuttaneille, ja voi olla vaikeuksia tehdä kunnon tuttavuuksia muista ihmisistä, mutta tuurilla voi toki sekin onnistua.
Olen Sastamalasta kotoisin. Tosin muutin pois jo yli pari vuosikymmentä sitten, mutta vierailen toki säännöllisesti.
Kaupunki on sinänsä miellyttävä, ja ympäristöltään ihan kaunis. Kulttuurihistorialliset maisemat ovat viehättäviä, ja keskusta on veden ympäröimä. Yleisvaikutelma on aina jotenkin leppeä - palaan sitten mistä päin Suomea tahansa.
Sen sijaan se, mitä aina ihmettelen, on se, miten vähän Sastamalassa oikeastaan tapahtuu - siis yhtään mitään. Ei tapah
Se on TYRVÄÄ! Jatkoa ristiretkille ja Vammaskosken korva on ollut kauppapaikka AIKOINAAN. Hartolan alue täynnä muinaishautoja ja Venäjän ajan maaatuneita linnoiteita. Kaks kirkontornia.
Kertaalleen paluumuuttaneen haluaisin antaa pienen vinkin. Jos on ollut 20 vuotta pois joltain paikkakunnalta, niin siinä ajassa on ehtinyt tapahtua paljon. Ei voi palata siihen vanhaan, minkä muistaa, koska sitä ei enää ole. Paluumuutossa vaikeinta oli että vaikka ajatteli palaavansa kotimaahan, oli kuitenkin vieras. Ensimmäinen vuosi oli pahin, toisen vuoden puolivälin jälkeen alkoi vähän helpottaa. Oli vaikeampi sopeutua takaisin Suomeen kuin silloin aikoinaan ulkomaille. Itse tein sen virheen, että palasin sinne, mistä olin lähtenyt, ja mistä minulla oli ajan kultaamia muistoja, mutta en kuitenkaan enää tuntenut sieltä paljon ihmisiä, ja nekin joita tunsin, olivat muuttuneet eri suuntiin.
Jos nyt palaisin, yrittäisin palata joko sellaiselle paikkakunnalle, missä on valmiiksi verkostoja ja sellaisia tuttuja ihmisiä, joiden kanssa haluaa olla tekemisissä usein. Tai jos niitä ei enää ole, niin muuttaisin pääkaupunkiseudun ok-alueelle tai kehyskaupunkiin, jossa elämä on rauhallista ja laadukasta ja Helsinkiin pääsee halutessaan helposti käymään. Tämä tietysti riippuu ihmisestä, mutta esimerkiksi jokin Espoon ok-alue tai Lohja tai Porvoo olisi ollut minulle helppo paikka palata.