Avioerot pitäisi kieltää pikkulasten vanhemmilta

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

SUOMALAINEN mies on ala-arvoinen tapaus, piste !

Ja faktoihin pohjautuvat perustelut tälle olivat mitkä? 

Olihan tuossa se, jonka mielestä naisia pitää uhrata potentiaalisille joukkoampujille. Varmaan kuitenkin nauraisi näille uhreille, että mitäs otit jännämiehen (vaikka olisi suhteeseen pakotettu).

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No just joo. Ymmärrät varmaan, että se keskusteluhaluton on yleensä se, joka ei osallistu pikkulapsivaiheen kuorman jakamiseen. Sinusta on kuitenkin oikein syyttää sitä, joka hoitaa yksin kaiken ja aivan taatusti on lukuisia kertoja yrittänyt saada sitä sluibaavaa puolisoaan keskustelemaan asiasta?

Sitä paitsi voiko oikeasti sanoa, että pikaistuksissaan eroaa, jos on esim. 3 vuotta kärvistellyt surkeassa suhteessaan, jossa toinen väistelee vastuutaan, ja sinä aikana pahasti katkeroitunut puolisolleen siihen pisteeseen asti, ettei mitään positiivisia tunteita toista kohtaa enää ole?

Pitääkö aina vaan suorittaa ja pitää kotia kuin sisustuslehden kannesta otettuna? 

Haha, just joo, tietäisitpä vaan. En todellakaan ole mikään kodinhengetär tai sisustusasiantuntija. Exä (mies) oli paljon siist

Minua nyt kiinnostaisi tietää ? Lopetiko ex miehesi mollaamisen siihen kun hän lähti ? Vai jatkuuko haukkuminen edelleen. Oletko aidosti nyt Onnellinen ??

Onko nyt kukaan tähän vielä kommentoinut tätä logiikkaa, että jos avioero kiellettäisiin oikeasti pikkulasten vanhemmilta, tulisi kieltää myös erilleen muutto. Ja tulisi kieltää lasten teko muuten kuin avioliitossa, sillä eipä lasten kannalta ole eroa ovatko heidän  vanhempansa naimisissa vai ei. 

Riippuu eron syystä. Jos vaan huvikseen eroaa kun ei perhe-elämä nappaa niin silloin pitäisi kasvaa aikuiseksi ja kantaa vastuunsa. Mutta jos toinen on petturisika, väkivaltainen tai vittumainen hullu ym niin silloin on syytä erota ja äkkiä. Itse olin onnellinen että äitini uskalsi vihdoin erota kun olin 13v.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu eron syystä. Jos vaan huvikseen eroaa kun ei perhe-elämä nappaa niin silloin pitäisi kasvaa aikuiseksi ja kantaa vastuunsa. Mutta jos toinen on petturisika, väkivaltainen tai vittumainen hullu ym niin silloin on syytä erota ja äkkiä. Itse olin onnellinen että äitini uskalsi vihdoin erota kun olin 13v.

Täysin samaa mieltä. Näihin keskusteluihin vain pesiytyy niitä huvikseen eroavia, jotka usein myös sarjapettäjiä, jotka haluavat hämärtää sitå mistä puhutaan.

Vierailija kirjoitti:

Riippuu eron syystä. Jos vaan huvikseen eroaa kun ei perhe-elämä nappaa niin silloin pitäisi kasvaa aikuiseksi ja kantaa vastuunsa. Mutta jos toinen on petturisika, väkivaltainen tai vittumainen hullu ym niin silloin on syytä erota ja äkkiä. Itse olin onnellinen että äitini uskalsi vihdoin erota kun olin 13v.

Kuka sen kasvattaa aikuiseksi jolle ei perhe-elämä nappaa? Se jättää tekemättä kaiken ja puoliso hoitaa ja katkeroituu kun erota ei saa. Varmat riidan ainekset. Aivan ihanaa onnea se lapsi saa malliksi tulevaisuuteen. Kommenttien perusteella moni on tällaisessa perheessä kasvanut ja tulokset ei ollut hyvät.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Riippuu eron syystä. Jos vaan huvikseen eroaa kun ei perhe-elämä nappaa niin silloin pitäisi kasvaa aikuiseksi ja kantaa vastuunsa. Mutta jos toinen on petturisika, väkivaltainen tai vittumainen hullu ym niin silloin on syytä erota ja äkkiä. Itse olin onnellinen että äitini uskalsi vihdoin erota kun olin 13v.

Täysin samaa mieltä. Näihin keskusteluihin vain pesiytyy niitä huvikseen eroavia, jotka usein myös sarjapettäjiä, jotka haluavat hämärtää sitå mistä puhutaan.

Miksi sinusta petetty pitäisi pakottaa elämään pettäjän kanssa?

Lainaus ei toimi, mutta vastaan seuraavaan:

Minua nyt kiinnostaisi tietää ? Lopetiko ex miehesi mollaamisen siihen kun hän lähti ? Vai jatkuuko haukkuminen edelleen. Oletko aidosti nyt Onnellinen ??

Ensimmäisen puolen vuoden aikana oli vielä jonkinlaista vääntöä jos mistäkin asiasta (lasten vuoksi kun oli oltava tekemisissä). Sitten ex löysi hetkeksi uuden naisen, jonka myötä ei enää keskittynyt minun lyttäämiseen. Erosivat muutaman kuukauden jälkeen, mutta tuona aikana pääsin kunnolla exästä eroon ja hänkin jätti minut rauhaan. 

 

Nykyään (erosta 3v) olemme tekemisissä vain hyvin asiallisesti lasten asioista ja aikatauluista. Emme tiedä toistemme muusta elämästä juuri mitään. Eli tilanne on oikein hyvä. Lasten asiat hoituu, joustoakin niissä on, eli poikkeukset aikatauluihin yleensä järjestyy jne. Mitään tunnepitoista emme koskaan keskustele. 

 

Lasten kanssa arki sujuu. Olen hyvätuloinen, joten on varaa harrastaa ja reissata. Lapsetkin kasvaa ja on jo vähän itsenäisempiä, eli ei ole enää sellaista jatkuvaa hoivaa, vaan pystyn myös huolehtimaan omasta hyvinvoinnistani. 

 

Minulla on uusi miesystävä, jolla myös lapsia ja on eronnut. Nautin myös hänen seurastaan, mutta meillä ei ole aikomusta muuttaa yhteen niin kauan kun lapset asuu kotona. Kumpikaan ei halua lisää lapsia, joten meillä ei ole mikään kiire edistää suhdetta, vaan otetaan ihan rauhassa ja nautitaan siitä yhteisestä ajasta, mitä meillä on. Puhutaan iltaisin paljon videopuheluita tapaamisten lisäksi, eli henkistä tukea saa todella paljon tuosta suhteesta. 

 

Joo, kyllä kaikki on aika hyvin nyt. 

Paras ehdotus tässä ketjussa oli ajokortti-tyyppinen ehto parisuhteelle ja lasten tekemiselle. 

Kaikki muu on ollut vain juupas eipäs -väittelyä ilman mitään ennalta ehkäisevää toimintaa. 

Jos kerran vanhempien ero on lapsille niin traumaattista, niin miten parhaiten varmistetaan se, että lapset syntyvät toivottuina aikuisille, kypsille vanhemmille, jotka molemmat haluavat osallistua siihen tylsään arkeen vaippa- ynnä muine rumbineen?

Lapset pitää kieltää aviopareilta!

Aikanaan, kun exän kanssa oltiin yhdessä, ajattelin, ettei pikkulapsiaikana erota. Yritin kaikkeni siihen asti, kunnes nuorempikin lapsi oli eskarissa. Mitään hyötyä noista lusituista vuosista ei ollut. Jälkikäteen harmitti, että tuhlasin niin paljon aikaa suhteeseen, jossa elin kuin yksinhuoltaja. Exän mielestä ero oli turha ja hän kyllä uhriutui koko suvulleen miten kamala akka vain otti ja lähti. Exän isä soitti ja haukkui minut ilman, että sain sanaakaan sanottua. Tajusin, että ainoa oikea vaihtoehto oli erota noin hullusta porukasta. Harmittaa vain se, että lapset joutuvat edelleen altistumaan exän suvun jatkuvalle riitelylle ja toksiselle ympäristölle. Kohta he ovat jo niin isoja, että vain kieltäytyvät menemästä sinne.

Minunkin mielestäni pikkulasten vanhemmat eroavat liian helposti.

Jotkut miehet jotka ovat kaksi kertaa eronneet lennosta vaihtamalla salasuhteen kautta kun lapsi on ollut taapero tai vauva eivät siedä lausetta että ihmiset eroavat liian helposti. Syy tuohon on se ettå eivåt halua kohdata itseään, häpeäänsä ja syyllisyyttään. Siksi heitä voi ja pitääkin kritisoida ja lujaa.

Vierailija kirjoitti:

Eroa ei pitäisi kieltää , mutta se miten käyttäydytään eron aikana, siihen pitäisi pystyä puuttumaan.

 

Olen seurannut yhden pariskunnan eroa. Miten muka aikuiset ihmiset eivät voi käyttäytyä !!!

Äiti ei pääse eroon katkeruudessaan isää kohtaan.

Päivittäisiä mollaus viestejä, mustamaalausta sosiaalityöntekijöille ja nämä vielä uskovat äidin puheita kuulematta isää.

Jotenkin täysin ammattitaidotonta touhua.

Tai nyt kun lapset oireilee koulussa, niin äiti ei olisi halunnut isän tulevan laisinkaan paikalle puhumaan missä mennään.

Tai kun isä yritti sanoa äidille; meidän pitäisi puhua asiat halki. Vastaus oli ; siinähä puhut yksiksesi.

Ei ymmärretä, lapset kärsii !!

ja joku varmaan mietti sellaisia ero isät on - itse uskon, että on paljon äitejä, jotka pystyvät manipuloimaan ympärillä olevia ihmisiä

ja se isä ei

Juurikin näin, ettei osata edes erota kutakuinkin väleissä, lasten vuoksi. Eikä nostettaisi sitä omaa ekoa ohi lasten hyvinvoinnin.

Vierailija kirjoitti:

Jotkut miehet jotka ovat kaksi kertaa eronneet lennosta vaihtamalla salasuhteen kautta kun lapsi on ollut taapero tai vauva eivät siedä lausetta että ihmiset eroavat liian helposti. Syy tuohon on se ettå eivåt halua kohdata itseään, häpeäänsä ja syyllisyyttään. Siksi heitä voi ja pitääkin kritisoida ja lujaa.

Entä äiti,  joka on tehnyt useammalle miehelle lapsia, häntä ei varmaan saa kritisoida ? Äitihän on pyhä madonna, vaikka tekisi mitä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jotkut miehet jotka ovat kaksi kertaa eronneet lennosta vaihtamalla salasuhteen kautta kun lapsi on ollut taapero tai vauva eivät siedä lausetta että ihmiset eroavat liian helposti. Syy tuohon on se ettå eivåt halua kohdata itseään, häpeäänsä ja syyllisyyttään. Siksi heitä voi ja pitääkin kritisoida ja lujaa.

Entä äiti,  joka on tehnyt useammalle miehelle lapsia, häntä ei varmaan saa kritisoida ? Äitihän on pyhä madonna, vaikka tekisi mitä.

Kyllä saa, jos nainen on tehnyt lapsia salasuhteelleen ollessaan vielä parisuhteessa toisen miehen kanssa.

Yhdellä tutullani on lapsia kolmelle eri miehelle. Ensimmäinen oli nuoruudenrakkaus teinivuosista alkaen, mutta mies alkoholisoitui nopeasti lapsen synnyttyä. Toisen lapsen isä kuoli tapaturmaisesti lapsen ollessa pieni. Kolmannen miehen kanssa parisuhde on kestänyt parikymmentä vuotta ja jatkuu varmasti loppuiän. Tuosta suhteesta on syntynyt kaksi lasta. Mitä kritisoitavaa sinä naisesta keksit?

Vierailija kirjoitti:

Sano se tuoreille isille. Nehän ne lähtee muitten naisten kainaloon.

Ja jos tällaisen sian olisin erehtynyt lapselleni isäksi valitsemaan, en kyllä haluaisi, että laki pakottaisi hänet pitämään.

Vierailija kirjoitti:

Minä kärsin loppuelämäni siitä, etteivät vanhempani eronneet ajoissa. Yli 10 vuoden ajan päivittäinen riitely, katkeruus ja kaiken pelkääminen ei tee hyvää kasvavalle lapselle. 

Tämä. Meillä ei edes riidelty tai huudettu, mutta se passiivis-aggressiivisuus, kylmä, katkera tunnelma ja vanhempien omituinen käyttäytyminen jätti kyllä jäljet. Vasta aikuisena tajusin kuinka vinksahtaneesti ja myrkyllisesti itsekin olin oppinut ajattelemaan.

Sut pitäis kieltää. Jälkiabortti ois hyvä.

Vierailija kirjoitti:

Olet sairas ap.

Lapset eivät koskaan kärsi erosta. 

He kärsivät kun vanhemmat kostavat toistensa pahat teot heille.

Järki käteen nyt taas

Kuonka voit sanos eytei kärsi?

sinä et ehkä kärsi, mutta lapsi kärsii. Koti on rikki. Mieti hiukka.