Miksi kotivarassa jauhetaan aina ruuasta.
Paljon tärkeämpää on lämmin pukeutuminen, retkikeitin ja astiat veden kantoon. Ihminen selviää syömättä monta viikkoa ja kotivaraksi käy hätätilassa vaikka kauraryynit. Ilman vettä ei selviä kuin pari päivää tai kylmässä.
https://www.iltalehti.fi/kotimaa/a/a7414c46-6c34-4e1a-820f-d7d619394745
Kommentit (309)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä hysteeriseksi haukkuvat varautumattomat tomppelit on niitä, jotka vatsa kurnien ja parkuen tulevat kerran naapurin oven taakse kysymään, saisiko hän naapurilta edes leipäpalasen.
Milloin olet nähnyt viimeksi tuota Suomessa???
Vuosina 1866 - 1868 noin 150 000 suomalaista kuoli nälkään. Onneksi näin ei voi enää ikinä tapahtua - eihän?
Vierailija kirjoitti:
Ukrainassa tuskin haukutaan hysteerisiksi niitä jotka olivat kotivaraa hankkineet.
Ihmisten muisti on pelottavan lyhyt. Ei siitä oikeasti ole niin pitkä aika kun Suomi on viimeksi ollut sodassa. Siitäkään kun viimeisin nälänhätä tappoi kahdeksan prosenttia koko Suomen väestöstä ei ole kuin vähän yli 150 vuotta. Ei se lopulta ole montaa sukupolvea. Joku vanha ihminen voi vielä muistaa ihmisiä jotka sen ajan joutuivat henkilökohtaisesti kokemaan.
Minun äitini oli lapsi sodan jälkeen. Lapsia oli perheessä muutama, mutta mm. kenkiä ei ollut kuin yksi pari. Niillä mukulat vuorotellen pääsivät ulos.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä hysteeriseksi haukkuvat varautumattomat tomppelit on niitä, jotka vatsa kurnien ja parkuen tulevat kerran naapurin oven taakse kysymään, saisiko hän naapurilta edes leipäpalasen.
Milloin olet nähnyt viimeksi tuota Suomessa???
Älå nyt. Mummi luki Topeliuksen satuja joissa noin tehtiin.
Älä tule mummin oven taakse, kun se poikeustila tulee. Voit lukea vaikka sitä Topeliusta ja koittaa unohtaa sen vatsan kurinasi.
Vierailija kirjoitti:
👵🏻: Kiäk! Sota tulloo! Äkkiä rahat pankista patjan alle ja kaappi täyteen perunoita!!!
Aika harva osasi ennakoida Venäjän hyökkäystä Ukrainaan.
Sitä kannatta miettiä.
https://fi.wikipedia.org/wiki/Luettelo_Suomen_historian_sodista
Jos historiasta voidaan mitään oppia on vähintään se, että sotia ja kriisejä on tapahtunut toinen toisensa perään. Oikeastaan eniten poikkeuksellista on se miten vähän viimeisen sadan vuoden aikana on tapahtunut kamaluuksia.
Ehkä tuo koronapandemia oli hyvä muistutus meille kaikille siitä, että ennakoimattomia asioita voi tapahtua.
Itse käsitän kotivaraksi ihan sen akuuteimman korkeintaan viikon varautumisen siihen, että syystä tai toisesta palveluiden pariin ei pääsekään, sähköt katkeavat tms. Taajaman ulkopuolella omakotitalossa asuvan ei välttämättä tarvitse ajatella tällaista akuuttia kotivaraa lainkaan, jos muutenkin käy kaupassa noin kerran viikossa, talo lämpiää puulla ja pihalla on oma kaivo.
Joku ihmetteli sitä, syökö joku kaksi kuukautta säilyviä ruokia ihan säännöllisesti. Minä ainakin syön suurimmaksi osaksi juuri sellaisia, lihatkin pääasiassa pakasteesta. Sipulit, juurekset, perunat, kananmunat, papu- ja kalasäilykkeet, tomaattimurska, linssit, riisi, pasta, mausteet, juustot, öljyt ja pähkinät ovat oikein säilytettyinä varsin pitkään säilyviä. Niiden ohella sitten on pakasteena lihaa ja kalaa, ja tuoretuotteina löytyy max. viikon tarpeisiin nopeammin pilaantuvia hedelmiä ja kasviksia sekä herkempiä maitotuotteita. Jos on tottunut syömään enemmän prosessoitua ja nopeasti pilaantuvaa ruokaa, kuten esim. tuoretta leipää, leikkeleitä, salaattia ja valmisruokia, niin silloin ymmärrän, että tällainen tuntuu omituiselta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä hysteeriseksi haukkuvat varautumattomat tomppelit on niitä, jotka vatsa kurnien ja parkuen tulevat kerran naapurin oven taakse kysymään, saisiko hän naapurilta edes leipäpalasen.
Milloin olet nähnyt viimeksi tuota Suomessa???
Vuosina 1866 - 1868 noin 150 000 suomalaista kuoli nälkään. Onneksi näin ei voi enää ikinä tapahtua - eihän?
siinä konkreettinen esimerkki siitä mitä ilmastonlämpenemisen jarruttamisesta seuraa
Vierailija kirjoitti:
Suomessa varaudutaan liian heppoisesti ja kuvitellaan, että kriisi olisi ohitse korkeintaan kolmessa päivässä ja että tilanne pysyy kaiken aikaa viranomaisten hallinnassa ja että tiedotus pelaa kaiken aikaa, kunhan vain kansalaisilla on veivattavat radiot. Pitäisi laatia suunnitelmat sen varalle, että ihmisten pitää pärjätä omillaan monta päivää, jopa viikkoja, kylmenevissä sähköttömissä asunnoissa samalla kun tv, radio, netti ja puhelinyhteydet ovat mykistyneet. Baltiassa ja Ruotsissa ohjeistettiin kansaa yksityiskohtaisesti jo vuosia sitten sodan varalta, mutta Suomessa vain hehkutetaan tyhjää "olemme varautumisen suurvalta ja muu maailma kadehtii mahtavaa reserviämme" -mantraa. Nähtiinhän se koronan kanssa, miten huonosti suunnitelmat (=kuvitelmat) ja todellisuus kohtasivat.
Niin. Onhan Suomessakin ollut myrskyjä, jossa osa kansalaisista on ollut ilman sähköjä pidempäänkin kuin sen 3 vrk.
Laaja häiriö kantaverkossa lamaannuttaisi lähes kaiken. Jos sähköt katkeavat koko maasta pitkäksi ajaksi, vedenjakelu keskeytyisi, jätevesijärjestelmät seisahtuisivat ja liikenne menisi solmuun. Pankkiyhteydet katkeaisivat, käteinen jäisi automaattien uumeniin ja mobiililaitteet pimenisivät akkujen tyhjennyttyä. Laaja kantaverkkohäiriö on epätodennäköinen mutta mahdollinen. Edellinen koko Suomen pimentänyt sähkökatko tapahtui 1970-luvulla. (IL-artikkelista)
https://www.iltalehti.fi/uutiset/a/2015021619206334
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Nämä hysteeriseksi haukkuvat varautumattomat tomppelit on niitä, jotka vatsa kurnien ja parkuen tulevat kerran naapurin oven taakse kysymään, saisiko hän naapurilta edes leipäpalasen.
Milloin olet nähnyt viimeksi tuota Suomessa???
Sota tuli aika ennalta arvaamattomasti aikanaan Suomeen. Samoin Ukrainaan. Ja jopa Israeliin, missä on kymmeniä vuosia ohjukset lentäneet, tuli tämänkaltainen kriisi puskista.
Olen 72 h -kouluttaja ja havainnut sen, että ihmiset olettavan varautumisen koskevan vain sota- tai muuta hirmutilannetta.
Oikeasti pitää varautua pieniin asioihin, jotka todennäköisimmim tapahtuvat: palkanmaksu myöhästyy, lompakko unohtuu 500 km päähän mökille, tulee pitempi sähkökatkos jne.
Meidän taloyhtiössä oli päivän vedet pois, kun joku pumppu kosahti. Oli vettä varalla, joten sain aamukahvit keitettyä ja lapsille puurot sekä kasvojenpesut tehtyä. Ei se varautuminen sen kummempaa ole.
Vierailija kirjoitti:
Kertokaa joku mitä pitää tehdä näin tavan kansalaisena jos sota syttyy? T. Vähän tyhmä
Pitää varautua niin, että ostaa pullokaupalla parasta vodkaa ja viskiä ja paljon kananmunia ja oltermannia.
Sitten laittaa kodin siistiksi tulla ja pakata kristallit valmiiksi kuplamuoviin.
Niin savuporoa varmaan tykkäävät myös syödä, kun kuulemma lapin alueelle ovat tulossa aluksi.
Vierailija kirjoitti:
Täytyy varmistaa että löytyy muutama kori kaljaa ja useampi pullo kirkkaita.
Kirkkaat ei ole huono idea. Sillähän voi vaikka desinfioida haavoja jos prosentteja on tarpeeksi. Jotain vahvaa 60% viinaa. Ja auttaa myös akuuttiin vitutukseen.
Tulentekolaitteet, otsalamppu, paristoradio, pressu, puukko
Vierailija kirjoitti:
Se kotivara mihkään pitkälle riitä.
Sen verran että pysyy hengissä kunnes yhteiskunta järjestää vettä ja leipää.
Ensimmäisen viikon aikana jo karsiutuu jääräpäisimmät.
Onkivälineet, vara-akku, lämpöpohjalliset, kynttilöitä, narua, kompassi, proteiinipakukoita, vitamiinit, lääkkeet, sakset, ilmastointiteippi, haka, hakaneula ja suklaata pitämään toivoa yllä.
Taitas olla makuupussikin jossain tuolla, vieläköhän siihen mahtuis.
Ei sitä sotaa tule oikeasti ne lähettää vaan poikia tänne töihin tuuraamaan vanhuksia. Ollaan kuin ei oltaiskaan niin hyvä tulee.
Miksi täällä kuvitellaan, että kriisin sattuessa kaikkien suomalaisten on lähdettävä kotoaan kumisaappaat jalassa metsään puukkoineen? Eiköhän sotatilanne vastaa lähinnä putkiremonttia jatkuvin sähkökatkoin. Jos nyt johonkin pitäisi lähteä niin varmaankin evakuointikeskuksia perustettaisiin kouluille ja urheiluhalleihin.
No me asumme keskieurooppalaisessa suurkaupungissa ja aloimme pitää kotivaraa koronan aikana ja sen jälkeen. Ihan jo silloin täällä meni hommat sekaisin, kun kaupat ei olleet koko ajan auki, niiden varastot tyhjenivät kun täydennystä ei tullutkaan jne. Kaverini pyörtyi marketin autohallissa, koska joutui jonottamaan kauppaan pääsyä niin kauan siellä kuumissaan. Meillä mies päivysti yöllä, että ehti saada varattua nettimarketin kotiintoimitusajan kun ne laitettiin yöllä linjoille varattavaksi. Ne menivät hetkessä, eikä ruokaa sitten voinut tilata.
Ihan jo se oli todella hankalaa aikaa, vaikkei uhka sitten loppujen lopuksi ollutkaan niin paha. Nykyään meillä on ruokaa useamman viikon tarpeiksi, mutta täytyy myöntää, että tuota veden säilömistä ja ruoanlaittovehkeitä en vieläkään tee. Mietin, että jos joka viikko täyttäisi 10 litran kanisterin ja sitten viikon lopussa kastelisi sillä kukat. Mitä mieltä olette? Pitäisikö kanisteria pestä teidän mielestä ja kuinka usein? Sellaisen kuivumisessa kestää varmaan kauan. Trangian voisi ostaa, mutta montakohan kertaa sen säiliöllä pyöräyttää puurot ja pastakastikkeet perheelle?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mahtaa teillä hysteerikoilla olla hauskaa syödä niitä hätävarasäilykkeitä aina tyhjäksi ja sitten ostaa samat ankeat hernekeittot, tonnikalat ja pastat kaappiin 😆🤣
Sulla on hysteeri päällä kerran, ellet varaudu.
Itse syön muutenkin esim. tonnikalapastaa suht säännöllisesti ja tonnikalaa muutenkin, joten miksi en pitäisi niitä varalla? Juuri sellaista sen kotivaran kuuluukin olla, mitä syö muutenkin. Hernaria taas ei paljon ole, koska sitä syön todella harvoin.
tSöisi edes joskus jotain tuoretta. Viimeksi kun katsoi ikkunasta ulos niin ei ollut mikään hätätila.
Onko sulla haasteita muussakin kuin luetun ymmärtämisessä?
Se kotivara mihkään pitkälle riitä.
Sen verran että pysyy hengissä kunnes yhteiskunta järjestää vettä ja leipää.