Lue keskustelun säännöt.
Ihmissuhteeni kariutuvat siihen, että oma ulkonäkö hävettää
06.02.2024 |
Olen nuoresta pitäen kamppaillut sen kanssa, että pelkään ihmisten huomauttavan jotain ulkonäöstäni. Pelko rajoittaa päivittäistä elämääni: jään usein kotiin, vaikka olisi mahdollisuus lähteä jonnekin. En nauti juhlista enkä kokoontumisista.
Parisuhdetta miehen kanssa en voi edes ajatella (koska hän näkisi kasvoni läheltä), mutta naistenkin kanssa ystävystyminen tuntuu vaikealta. Häpeän ulkonäköäni ja koko olemustani syvästi.
En edes kykene kompensoimaan ulkonäköni puutteita millään. En osaa puhua ihmisten kanssa mistään ja olen vähän hissukkamainen, vaikka olenkin monenlaisista asioista ja ilmiöistä kiinnostunut. Jännitän sosiaalisia tilanteita. Usein tuntuu, etten edes halua ihmisten tietävän minusta mitään henkilökohtaista - menen täysin hämilleni mm. siitä, jos joku kyselee parisuhde- tai perhetilanteestani.
Onko kenelläkään samaa? Olen kohta nelikymppinen, yksin asuva, työssäkäyvä nainen.
Kommentit (111)
On varmasti ihan yleistä, eikä taida edes korreloida sen "todellisen" ulkonäön kanssa. Eli myös kauniilla ihmisillä on komplekseja oman ulkonäkönsä kanssa, kun ainahan on epätäydellinen.
Itsekin olen nelikymppinen mies ja nuorempana ajattelin, että eihän tämännäköisestä kukaan voisi kiinnostua.
Nyt kun katselen nuoruudenaikaisia kuvia, niin näytän niissä mielestäni komealta. Tällä hetkellä olen mielestäni sellaista hyvää keskikastia. En niin komea, että kukaan ihastuisi minuun pelkän ulkonäköni vuoksi, mutten niin rumakaan, että ulkonäköni olisi este.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sun ulkonäössä aihettaa tuollaista? Lihatvat ainakin näkyvät ja kuuluvat joten siitä ei voi olla kysymys
Kasvoissani on jotain todella epämiellyttävää. Kaikki naamassani on joko liian isoa tai liian pientä, mitkään piirteet eivät sovi yhteen. Ihoni värisävy vaihtelee vaaleanpunaisesta punajuurenpunaiseen tai sinisenkalpean eri sävyihin lämpötilasta riippuen.
Ylipainoinen en ole koskaan ollut. Näytän kasvoista rumalta siitä huolimatta, olenko hoikka, timmi tai normaalipainon ylärajoilla.
Hoidan ihoa ja olen kokeillut erilaisia meikkituotteita, mutta näytän silti epäonnisen rumalta. Näytän vain maalatulta pelleltä. Mikään meikkivoide ei peitä karseaa ihonsävyä kunnolla eikä näytä luonnolliselta. Kampaajalla käyn säännöllisesti, ja nekin reissut ovat yhtä tuskaa, koska vieras ihminen näkee kasvoni läheltä.
Hoidan siis itseäni enkä ole lihavakaan, mutta teen kai jotain väärin, koska näytän aina suohirviöltä.
- ap
Auta itseäsi ja mene terapiaan. Sinulla on luultavasti vääristynyt kuva itsestäsi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sun ulkonäössä aihettaa tuollaista? Lihatvat ainakin näkyvät ja kuuluvat joten siitä ei voi olla kysymys
Kasvoissani on jotain todella epämiellyttävää. Kaikki naamassani on joko liian isoa tai liian pientä, mitkään piirteet eivät sovi yhteen. Ihoni värisävy vaihtelee vaaleanpunaisesta punajuurenpunaiseen tai sinisenkalpean eri sävyihin lämpötilasta riippuen.
Ylipainoinen en ole koskaan ollut. Näytän kasvoista rumalta siitä huolimatta, olenko hoikka, timmi tai normaalipainon ylärajoilla.
Hoidan ihoa ja olen kokeillut erilaisia meikkituotteita, mutta näytän silti epäonnisen rumalta. Näytän vain maalatulta pelleltä. Mikään meikkivoide ei peitä karseaa ihonsävyä kunnolla eikä näytä luonnolliselta. Kampaajalla käyn säännöllisesti, ja nekin reissut ovat yhtä tuskaa, koska vieras ihminen näkee ka
On mahdollista, että näet itsesi paljon negatiivisemmassa valossa kuin miten muut sinut näkevät. Pitäisin sitä jopa todennäköisenä, ottaen huomioon miten kriittisesti juuri itseäsi kuvailit.
Vaan pinnallinen ihminen välittää siitä miltä toinen ihminen näyttää.
Minusta ja varmasti monesta muusta tärkeintä on että seura on mukavaa, on kiltti ja luotettava kaveri.
Jotain terapiaa sun kyllä kannattaa hakea.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaan pinnallinen ihminen välittää siitä miltä toinen ihminen näyttää.
Minusta ja varmasti monesta muusta tärkeintä on että seura on mukavaa, on kiltti ja luotettava kaveri.
Jotain terapiaa sun kyllä kannattaa hakea.
Terapiasta ei ole ollut apua tähän. Alan ihmiset ovat yleensä haluttomia käsittelemään aihetta ja suoraan sanottuna vähän kiusaantuneita.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis mikä sun ulkonäössä aihettaa tuollaista? Lihatvat ainakin näkyvät ja kuuluvat joten siitä ei voi olla kysymys
Kasvoissani on jotain todella epämiellyttävää. Kaikki naamassani on joko liian isoa tai liian pientä, mitkään piirteet eivät sovi yhteen. Ihoni värisävy vaihtelee vaaleanpunaisesta punajuurenpunaiseen tai sinisenkalpean eri sävyihin lämpötilasta riippuen.
Ylipainoinen en ole koskaan ollut. Näytän kasvoista rumalta siitä huolimatta, olenko hoikka, timmi tai normaalipainon ylärajoilla.
Hoidan ihoa ja olen kokeillut erilaisia meikkituotteita, mutta näytän silti epäonnisen rumalta. Näytän vain maalatulta pelleltä. Mikään meikkivoide ei peitä karseaa ihonsävyä kunnolla eikä näytä luonnolliselta. Kampaajalla käyn säännöllisesti, ja nekin reiss
Minulle on huudeltu kadulla, ja viimeisessä opiskelupaikassani jouduin kahden teinitytön kiusaamaksi. Ette ehkä usko, mutta totta se on.
Luultavasti näen itseni hyvinkin totuudenmukaisesti.
- ap
Lainaus meni pieleen, pahoittelut.
- ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan pinnallinen ihminen välittää siitä miltä toinen ihminen näyttää.
Minusta ja varmasti monesta muusta tärkeintä on että seura on mukavaa, on kiltti ja luotettava kaveri.
Jotain terapiaa sun kyllä kannattaa hakea.
Terapiasta ei ole ollut apua tähän. Alan ihmiset ovat yleensä haluttomia käsittelemään aihetta ja suoraan sanottuna vähän kiusaantuneita.
- ap
Minkälaisten terapeuttien luona olet käynyt? Olitko terapiassa jonkun muun syyn vuoksi, vaikkapa masennuksen? Tuntuisi todella oudolta, jos menisit terapiaan juuri tämän syyn vuoksi ja sitten terapeutti kieltäytyisi käsittelemästä asiaa.
On ihan hyvä, että on itsekritiikkiä, mutta kohdallasi se taitaa nyt kuitenkin mennä yli. Mikä saa sinut arvostamaan kasvoja niin paljon, että omia täytyy hävetä? Maailma on täynnä epätäydellisiä kasvoja ja se on vaan yksi osa ihmisestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jaahas, terapeuttihullu on tehnyt paluun!
On sama, voisi olla itseni kirjoittama aloitus. On vaikea olla ulkona tai ylipäätään tekemisissä ihmisten kanssa kun on jatkuvasti varuillaan ja häpeissään, koko minä tuntuu vääränlaiselta. Raskasta on, mutta onhan tähän jo jollain tapaa tottunutkin neljässäkymmenessä vuodessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan pinnallinen ihminen välittää siitä miltä toinen ihminen näyttää.
Minusta ja varmasti monesta muusta tärkeintä on että seura on mukavaa, on kiltti ja luotettava kaveri.
Jotain terapiaa sun kyllä kannattaa hakea.
Terapiasta ei ole ollut apua tähän. Alan ihmiset ovat yleensä haluttomia käsittelemään aihetta ja suoraan sanottuna vähän kiusaantuneita.
- ap
Minkälaisten terapeuttien luona olet käynyt? Olitko terapiassa jonkun muun syyn vuoksi, vaikkapa masennuksen? Tuntuisi todella oudolta, jos menisit terapiaan juuri tämän syyn vuoksi ja sitten terapeutti kieltäytyisi käsittelemästä asiaa.
Kävin parivuotisen psykoterapian. En ole varma mitä suuntausta terapeutti edusti, oli psykoterapiakoulutuksen käynyt. Hakeuduin terapiaan ahdistusoireiden vuoksi.
- ap
Ei kannata ottaa itseään niin vakavasti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan pinnallinen ihminen välittää siitä miltä toinen ihminen näyttää.
Minusta ja varmasti monesta muusta tärkeintä on että seura on mukavaa, on kiltti ja luotettava kaveri.
Jotain terapiaa sun kyllä kannattaa hakea.
Terapiasta ei ole ollut apua tähän. Alan ihmiset ovat yleensä haluttomia käsittelemään aihetta ja suoraan sanottuna vähän kiusaantuneita.
- ap
Minkälaisten terapeuttien luona olet käynyt? Olitko terapiassa jonkun muun syyn vuoksi, vaikkapa masennuksen? Tuntuisi todella oudolta, jos menisit terapiaan juuri tämän syyn vuoksi ja sitten terapeutti kieltäytyisi käsittelemästä asiaa.
Kävin parivuotisen psykoterapian. En ole varma mitä suuntausta terapeutti edusti
OK. Tuskin terapeutti mitenkään tarkoituksella yritti vältellä aihetta, ehkä hän vain suuntasi panoksia johonkin toiseen suuntaan, jonka uskoi olevan hedelmällisempi maaperä ahdistuksesi hoitoon.
Silti kiinnostaisi kuulla, että mitä te tästä ulkonäköasiasta juttelitte.
Liikaa ajattelet tuota omaa ulkonäköäsi. Ulkonäkö riittää vain pelkkään ihastumiseen. Jos ihastuminen tapahtuu taas tutustumisen/persoonan kautta, ne (esim.) hörökorvatkin kääntyy positiiviseksi toisessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vaan pinnallinen ihminen välittää siitä miltä toinen ihminen näyttää.
Minusta ja varmasti monesta muusta tärkeintä on että seura on mukavaa, on kiltti ja luotettava kaveri.
Jotain terapiaa sun kyllä kannattaa hakea.
Terapiasta ei ole ollut apua tähän. Alan ihmiset ovat yleensä haluttomia käsittelemään aihetta ja suoraan sanottuna vähän kiusaantuneita.
- ap
Minkälaisten terapeuttien luona olet käynyt? Olitko terapiassa jonkun muun syyn vuoksi, vaikkapa masennuksen? Tuntuisi todella oudolta, jos menisit terapiaan juuri tämän syyn vuoksi ja sitten terapeutti kieltäytyisi käsittelemästä asiaa.
Kävin parivuotisen psykoterap
Asiasta juteltiin jonkin verran. Muistaakseni terapeutin toteamus oli, että kukaan ei ole toista huonompi, kukaan ei ole ruma ja että ulkonäöllä on väliä ainoastaan jos pyrkii malliksi.
- ap
Ruumiinkuvahäiriöt (dysmorfinen ruumiinkuvan häiriö).
Googlaa vaikka Terveyskirjasto. Asiallista tietoa.
Siis mikä sun ulkonäössä aihettaa tuollaista? Lihatvat ainakin näkyvät ja kuuluvat joten siitä ei voi olla kysymys