Mistä löydän samanlaisen parisuhteen kuin vanhemmillani
(Isälläni ja hänen kumppanilla, toisella äidilläni). He ovat olleet 18 vuotta yhdessä ja vieläkin kuin vastarakastuneet. Ovat avoimia ja ovat kertoneet suhteensa haasteista joita on ollut, mutta kuulemma vieläkin esim. läheisyyttä on kuten alussa. Tapasivat vielä todella suloisella tavalla.
Tahtoisin niin paljon löytää samanlaisen suhteen.
Kommentit (33)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdetta ei löydetä ,se tehdään
Ei tehdä, koska ketään et voi muokata haluamaksesi.
No parisuhteen eteen joutuu tekemään töitä: Se EI ole itsestään selvyys!!
esim ottaa toinen jatkuvasti huomioon ja kunnioitettava jatkuvasti; siinä on AP:n mainitsemassa parisuhteessa kysymys.sulla ei ole hajuakaan mistä puhut
terv mamma 30 vuotta naimisissa
Tottakai joutuu, nimenomaan KUMPIKIN joutuu tekemään sitä työtä. Itse et voi vaikuttaa toisen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, eli siinä mielessä sinä yksin et voi "tehdä parisuhdetta". Tärkeintä on löytää oikeanlainen ihminen.
Ja niitä ei oo tosiaankaan kaikille tarjolla. Tässä puhumattomuuden maassa varsinkin vaikeaa löytää miestä, joka on valmis kohtaamaan ongelmat ja selvittämään ne avoimesti keskustellen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on täydellinen suhde. Oltu yhdessä 6 vuotta ja edelleen ollaan kuin vastarakastuneet. Vitsailenkin aina että oon löytänyt sen satuprissin josta lapsena jo haaveillut mutta vanhempana luulin ettei semmoista voisi ollakaan.
Ydinjuttuja meillä samanlaiset tarpeet seksin ja läheisyyden osalta, tekemisten osalta, oman ajan osalta, yms. Lapsia ei olla haluttu. Rakastaa ja kunnioittaa toista. Kerromme myös päivittäin rakastavamme ja mies edelleen ihailee päivittäin sitä kuinka upea olen. Tunnen todella olevani ainutlaatuinen.
Ah, varsinainen klassikko; vuoden päästä jompikumpi haluaakin palavasti sen lapsen niin siihen kariutuu tuokin suhde.
Ennustajaeukko.
Noin katkeraa ja negatiivista ennustajaeukkoa kannattaa välttää.
Vierailija kirjoitti:
🥺🥺 No nyt minäkin tahdon tuollaisen. Omissa parisuhteissa se läheisyys loppunut viimeistään viiden vuoden jälkeen.
Omat suhteet ei ole edes yhteensä kestäneet viittä vuotta.. Ja sitä läheisyyttä/hellyyttä ei ole oikeastaan ollutkaan vaan se kaikki kosketus on liittynyt vain seksiin. Tai siis sen on pitänyt miehen mielestä johtaa siihen koska kaikki muu yhdessä/kaksin nyhjääminen on tyhmää.
Itse taas haluan suhteelta muutakin ja esim tuo ap:n kertoma kuulostaa oikein kivalta.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parisuhdetta ei löydetä ,se tehdään
Ei tehdä, koska ketään et voi muokata haluamaksesi.
No parisuhteen eteen joutuu tekemään töitä: Se EI ole itsestään selvyys!!
esim ottaa toinen jatkuvasti huomioon ja kunnioitettava jatkuvasti; siinä on AP:n mainitsemassa parisuhteessa kysymys.sulla ei ole hajuakaan mistä puhut
terv mamma 30 vuotta naimisissa
Tottakai joutuu, nimenomaan KUMPIKIN joutuu tekemään sitä työtä. Itse et voi vaikuttaa toisen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, eli siinä mielessä sinä yksin et voi "tehdä parisuhdetta". Tärkeintä on löytää oikeanlainen ihminen.
Jep. Sen oikeanlaisen kanssa ei varsinaisesti edes koe työksi sitä toisen arvostamista, kauniisti kohtelua, huomioimista jne koska se tulee ihan itsestään. Toki tuo vaatii sitä että kumpikin on oikeanlaisen kanssa ja siinä sitten molemmat ihan pelkällä olemassaolollaan ja kaikilla toimillaan ruokkii sitä kaikkea hyvää, koska millään muullakaan tavalla ei ole halua, tarvetta eikä edes kykyä toimia.
Totta kai paljon vaikuttaa se minkälaisen parisuhdemallin on oppinut jo omilta vanhemmiltaan ja minkälaisia kokemuksia itselle on parisuhteista kertynyt ja onko sitä yrittänyt olla itselle vääränlaisen ihmisen kanssa vain siksi, että kyllä se välttää koska joku on kiva olla. Noilla saa mielensä myrkytetyksi melkoisen tehokkaasti ja sitten sitä suhtautuukin kumppaniinsa lähinnä kuin johonkin viholliseen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla on täydellinen suhde. Oltu yhdessä 6 vuotta ja edelleen ollaan kuin vastarakastuneet. Vitsailenkin aina että oon löytänyt sen satuprissin josta lapsena jo haaveillut mutta vanhempana luulin ettei semmoista voisi ollakaan.
Ydinjuttuja meillä samanlaiset tarpeet seksin ja läheisyyden osalta, tekemisten osalta, oman ajan osalta, yms. Lapsia ei olla haluttu. Rakastaa ja kunnioittaa toista. Kerromme myös päivittäin rakastavamme ja mies edelleen ihailee päivittäin sitä kuinka upea olen. Tunnen todella olevani ainutlaatuinen.
Ah, varsinainen klassikko; vuoden päästä jompikumpi haluaakin palavasti sen lapsen niin siihen kariutuu tuokin suhde.
Ennustajaeukko.
Noin katkeraa ja negatiivista ennustajaeukkoa kannattaa välttää.
Totuus sattuu.
Nro 10 sen avasikin jo, joten lisään vain sitaatin, "Toistenne kunnioittamisessa kilpailkaa keskenänne". Sitä ajatusta kun vaalii ja vaatii niin onnellinen liitto on jo varsin pitkällä. Meillä takana 20 v.
Ap ei tule saamaan samanlaista suhdetta kuin isällään ja äitipuolellaan, ei siis vanhemmilla. Lähtökohta ja parisuhteen malli on eroperhe ja se on ap:n kohtalo näissä asioissa.
Tuollainen suhde ei synny tapaamisessa, vaan vuosien rakentamisen myötä. Ja tuo on mahdollista vain jos molemmat osapuolet rakentavat kunnioittavaa suhdetta,
Eli
1. Sinun täytyy rakentaa tuollaista suhdetta. Naisena kannattaa miettiä mitä miehet suhteilta haluavat ja miten luodaan kunnioittava suhde mieheen.
2. Täytyy löytää puoliso, joka ymmärtää ja osaa tehdä saman sinulle.
Vierailija kirjoitti:
Mulla on täydellinen suhde. Oltu yhdessä 6 vuotta ja edelleen ollaan kuin vastarakastuneet. Vitsailenkin aina että oon löytänyt sen satuprissin josta lapsena jo haaveillut mutta vanhempana luulin ettei semmoista voisi ollakaan.
Ydinjuttuja meillä samanlaiset tarpeet seksin ja läheisyyden osalta, tekemisten osalta, oman ajan osalta, yms. Lapsia ei olla haluttu. Rakastaa ja kunnioittaa toista. Kerromme myös päivittäin rakastavamme ja mies edelleen ihailee päivittäin sitä kuinka upea olen. Tunnen todella olevani ainutlaatuinen.
"Lapsia ei olla haluttu"
Ei tarvitse olla mikään Sherlock päätelläkseen mikä toiminta sen parisuhteen tuhoaa, tai teidän tapauksessanne miksi kipinä vielä hekuu.
Tämä on varmaan provo, mutta kommentoin. En arvosta miehiä jotka tarvitsevat kaksi naista lapsiperheessä eli yksi nainen synnyttää ja hänellä on päävastuu lapsista, sitten otetaan siihen (mies ottaa) yleensä ensin sivusuhteena toinen viihdyttäjänainen. Tätä toista liittoa sitten hehkutetaan miten parisuhde voi niin hyvin ja on oltu pitkään yhdessä.
Tuskin löydät nykysuomesta. No, rahalla tietenkin saatavilla.
Tottakai joutuu, nimenomaan KUMPIKIN joutuu tekemään sitä työtä. Itse et voi vaikuttaa toisen tekemisiin tai tekemättä jättämisiin, eli siinä mielessä sinä yksin et voi "tehdä parisuhdetta". Tärkeintä on löytää oikeanlainen ihminen.