Vihasin nuorena sitä kun kyseltiin onko poikaystävää
Kommentit (69)
Tykkäisin näistä kysymyksistä, jos ne kumpuaisivat oikeasta välittämisestä, ja niiden kysyjät auttaisivat myös löytämään kumppanin, jos sellaista ei vielä ole.
Siis ärsytti todella ja vieläkin kysellään onko sulla jo joku . Siis mitä , häh , kuka se joku on ? Ja joo , olen 64 - vuotias . Varmaan hautajaisissanikin ihmettelevät , eikös sillä ollu ketään ?
Minä myös inhosin sitä. Olin varmaan 12-vuotias kun kyselyt alkoivat.
Lopulta jätin pari pahinta kyselijää kutsumatta omiin häihini. Olin 30-vuotias kun menin naimisiin.
Lopputulos: kyselijät suuttuivat ja ihmettelivät mikä minua vaivaa kun en heitä pyytänyt häävieraaksi.
Vihaan sitä, että samaa kysytään edelleen keski-ikäiseltä ihmiseltä.
Vierailija kirjoitti:
Vanhemmat sukulaiset kyselivät aina häissä ja ristiäisissä, että jokos se on kohta sinun vuorosi. Loppu se utelu kun aloin kyselemään hautajaisissa, että onkos se kohta sinun vuorosi.
Aika ilkeää. Tuskin pahalla kyselivät, vaikka eivät kovin hienotunteisia olleetkaan.
Vanhempi sukupolvi kuvittelee, että jokainen yksin asuva ilman muuta haluaa löytää jonkun rinnalleen. Sinkut olivat heidän nuoruudessaan harvinaisempia. Yksinäinen nainen oli outo, erikoinen, epäilyttävä, miesten saalis.
Mutta on niitä keski-ikäisiäkin, jotka luulevat ikätovereistaan, että kaikki sen ikäiset ilman muuta haluavat vielä uuden kumppanin, jos he itse haluavat vielä jonkun. Jos sitten nainen ei olekaan kiinnostunut sellaisesta, niin johan myrkyn lykkäsi. Keski-ikäiset miehet sietävät huonosti torjutuksi tulemista.
Vierailija kirjoitti:
Siis ärsytti todella ja vieläkin kysellään onko sulla jo joku . Siis mitä , häh , kuka se joku on ? Ja joo , olen 64 - vuotias . Varmaan hautajaisissanikin ihmettelevät , eikös sillä ollu ketään ?
Onhan se vähän outoa, jos ei ole tupla-arkkua.
Inhosin noita kyselyitä silloin. Edelleenkin ärsyttää, jos työkaveri tai muu puolituttu utelee parisuhteesta tai perhekuvioista. Mitä se kenellekään kuuluu?
Kysellään, t. leski 42 v.