Rakennettiin okt - huomasin, etten olekaan okt-ihminen!

Vierailija kirjoitti:

Meillä kuusi vuotta takana omakotiasumista. Lapset oli 7- ja 9-vuotiaita, kun tähän muutettiin kerrostalosta. Olemme myös miehen kanssa haaveilleet jo muutaman vuoden kerrostaloon paluusta. Lapsille tämä on ollut tosi mieluisa asumismuoto ja olemme ajatelleet, että kun nuorempi lapsi menee lukioon, niin voisimme myydä tämän ja muuttaa takaisin kerrostaloon.

Muuttakaa mieluummin, kun nuorin valmistuu lukiosta. 

Ja siellä kerrostalokämpässäkö ne lasten kaverit eivät häiritse? Vai eivätkö he silloin saa tulla ollenkaan ettei sinun elämäsi häiräänny? Puhut kompromisseistä vaikka nykytilanteessa, isossa talossa, sille on parhaimmat edellytykset. Kompromissi tarkoittaa sitä, että kaikki joustavat jostakin. Tuossa kerrostaloon muutossa kyse olisi sinun pillin mukaan hyppimisestä eli vain muut perheenjäsenet  joustavat?

En kestä kun ihmiset eivät ajattele elämäänsä enää seuraavaa wolttiannosta tai tiktok-videota pidemmälle. 

Vierailija kirjoitti:

Toiset tajuaa onneksi tuon jo ennen virheen tekemistä. En itse asuisi omakotitalossa mistään hinnasta. Vihaan kaikkea puutarha- ja pihahommia, ja yleensä kaikkea talon kanssa puuhailua.

Mulla on tontti kalliota, kanervaa ja mäntykangasta juuri siksi että en halunnut mitään pihahommia vaikka okt:n halusinkin. Suurin osa muista hommista ulkoistettu. Lumitöitä sen verran että ovelta pihatielle lapioin itse, loput hoitaa paikallinen puuhamies koneella. Ei ne lumityötkään nyt harmita kun ketään ei kiinnosta lapioinko ne heti, huomenna vai seuraavalla viikolla, toisin kuin rivarissa missä aiemmin asuin.

Kotitalousvähennyksellä tertät työt muilla ja itse sitten voit roikkua "vauva" + some kanavilla.

Vierailija kirjoitti:

Itsestänikään ei olisi okt-asujaksi. Puolet elämästäni asuin, ja nykyään säännöllisesti autan vanhempiani pihatöissä, remonteissa yms. Ja joka ikinen kerta sitä manaa mielessä että onneksi tämänkin asian hoitaa meillä joku muu! 

Ihmettelen näitä "onneksi joku muu hoitaa" kommentteja. Kyllähän Ok taloon voi ja saa ostaa aivan samat palvelut kuin kennostotaloonkin. Ja luultavimmin halvemmalla. Meillä ainakin käy lomien aikana nurmenleikkaaja ja lumenkolaaja. Maksaa noin 2-300/vuosi. Tämän kokoisen kennostoasunnon vastike olisi varmaan 800€/kk, joten mielestäni ok-talo asuminen on halpaa tuohon verrattuna. (ja juu, olen kaskenut, lämmityksen, ulkovalot, jätehuollon, kiinteistöveron, vakuutukset ym. kunnossapidon mukaan)

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rivari on hyvä kompromissi, kunhan katsoo taloyhtiön, jossa ei säästösyistä tee lumitöitä kuin 2/20 osakkaista. Ei ole kusenlorinaa yläpuolella, omaa pihaa just sopivasti eikä neliötäkään liikaa. Ei ole rappukäytävää, jossa kakarat meluaa.

Pikkiriikkiset pihat rivissä vierekkäin, aina ei edes kunnon korkeita aitoja näkösuojana. Koirat haukkuu, kakarat huutaa, trampalla kiljutaan ja mökätään, grillataan ja kännätään, huudatetaan musiikkia ja vedetään röökiä, jokainen omassa karsinassaan, eikä mitään rauhaa hetkeäkään.

Tämä mua hirvittää.

Meillä on edessä muutto rivitaloon jossain vaiheessa jo 2 kiinteistön pitäminen (toinen ulkomailla) tulee liian hankalaksi. 27v asunut ihanissa omakotitaloissa joissa on ollut tilaa ja kauniit pihat ja ennenkaikkea oma rauha. 

Miten siihen sopeutuu?? Ja kun asumiskulutkin vaan nousee muuton myötä, nykyisessä okt:ssa alle 300€/kk, sellaista 4h rivaria ei löydä mistään!

Selvästikään et ole perhe ihminen.

Jaa, mulla ihan päin vastoin, olen lapseton sinkku, iso ok talo, tontti 3000 m2, on tilaa ja rauha aina. Nurmikon leikkaa robotti ja samoin sisällä imuroi robotti imuri, talven lumityöt tekee urakoitsija isolla koneella, vähän joutuu rappusia putsailemaan. En vaihtaisi mistään hinnasta.

Vai ootko sittenkin vain ihminen, joka haikailee aina jotain muuta, kuin mitä nyt on? Ruoho vihreämpää aidan takana?

Kerrostaloasukit haluavat teettää kaiken muilla eivätkä osaa tarttua toimeen, kansallisen puolustuskyvynkin takia on ikavää jos kerrostalomainen asenne leviää yleisesti, ei osata ottaa vastuuta ja tehdä työtä

Monilla taitaa täällä olla kerrostaloasumisesta mielikuva jostain -70-luvun lähiöstä. Tai että kerrostaloissa asutaan pienissä asunnoissa ja ahtaasti, ikkunasta näet toisen ruman kerrostalon seinän ja lähestulkoon aina vuokralla.

Meillä on 130 neliön kerrostaloasunto, oikein mukava nelihenkiselle perheelle. Talo on vanha ja kaunis myös ulkoa. Merenranta ja ihanat ulkoilualueet aivan lähistöllä. Tykkään tästä todella paljon. Arvokin oletettavasti säilyy tässä, sijainti on sen verran hyvä.

Mä olen okt ihminen kesällä kauniilla säällä😁

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Toiset tajuaa onneksi tuon jo ennen virheen tekemistä. En itse asuisi omakotitalossa mistään hinnasta. Vihaan kaikkea puutarha- ja pihahommia, ja yleensä kaikkea talon kanssa puuhailua.

Ootkin hullu tai muuten mielenvikainen, mutta luultavimmin niin köyhä, että asut vuokrakerrostalossa.

En ole vastaaja mutta olen ratkaissut kerrostalo/omakotitalodilemman ostamalla kesäpaikaksi pienen omakotitalon. Talvet vuokralla kerrostalossa ja kesät sitten torpassa. Ja kyllä meillä siellä kerrostalossa myös on lasten kavereita koko ajan.

Vierailija kirjoitti:

Mä olen okt ihminen kesällä kauniilla säällä😁

Sama täällä! Muun ajan haaveilen jostain muusta asumismuodosta, mutta kyllä kesällä on mukava lekotella omalla pihalla ja katsella kaunista puutarhaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rivari on hyvä kompromissi, kunhan katsoo taloyhtiön, jossa ei säästösyistä tee lumitöitä kuin 2/20 osakkaista. Ei ole kusenlorinaa yläpuolella, omaa pihaa just sopivasti eikä neliötäkään liikaa. Ei ole rappukäytävää, jossa kakarat meluaa.

Pikkiriikkiset pihat rivissä vierekkäin, aina ei edes kunnon korkeita aitoja näkösuojana. Koirat haukkuu, kakarat huutaa, trampalla kiljutaan ja mökätään, grillataan ja kännätään, huudatetaan musiikkia ja vedetään röökiä, jokainen omassa karsinassaan, eikä mitään rauhaa hetkeäkään.

Tämä mua hirvittää.

Meillä on edessä muutto rivitaloon jossain vaiheessa jo 2 kiinteistön pitäminen (toinen ulkomailla) tulee liian hankalaksi. 27v asunut ihanissa omakotitaloissa joissa on ollut tilaa ja kauniit pihat ja ennenkaikkea oma rauha. 

 

 

Rivitalot, kuten kerrostalotkin, on aina arpapeliä. Rivitalossa vittumaisen naapurin kanssa on usein kuitenkin enemmän yksin kuin kerrostalossa. 

Oma lukunsa sitten tietysti pienet yhtiöt, joissa vaikka puolisen tusinaa asukasta - näissä voi meininki olla ihan sairasta jos on yksi tai useampi sekopää joukossa. Yhtä rivarikämppää joskus katseltiin mistä alkoi siinä miettiessä tulla muitakin asuntoja myyntiin ja lopulta paljastui että koko porukka (8 asuntoa) olivat jonkun vesivahinkosotkun takia riitautuneet niin pahasti että puolet laittoi kämppänsä myyntiin ja loputkaan eivät olleet puheväleissä. Ja tietysti se perinteinen "kiinteistönhuollon ym hoitaa asukkaat" eli joku todnäk joku narsistinen persreikä siellä päätirehtöörinä päsmäröimässä. Onneksi ei siihen miinaan menty. 

Se ottaa hetken aikaa tottua. Näin 8 vuoden jälkeen en todellakaa halua kerrostaloon. Oma tupa, oma lupa. Ei ole narkkaria seinänaapurina tai kyttääväö mummoa, meluavaa opiskelijaa tai huutavaa lapsiperhettä. Ah! Eikä taloyhtiön kokouksia. Eikä laiskaa huoltomiestä ja osakkaita, joita ei talon kunnossapito kiinnosta. Oma autotalli, johon mahtuu pyörät ja harrastusvermeet. Juu, ei enää ikinä kerrostaloon. 

Laita asfaltti pihatielle ja siihen sähkölämmitys niin ei tarvitse tehdä lumitöitä. Silloin se on sulana aina ja et liukastu. 

Palkkaa viikkosiivooja ja mene vaikka syömään perheen kanssa sillä välin siivoovat.

Hommaa robottiruohonleikkurin ja lumilingon, sekä kunnollisen robotti-imurin. Ikkunanpesun voi tilata siivousfirmalta kerran vuodessa. Nämä saa helposti ostettua sillä rahalla, mikä kerrostalossa menisi kiinteistöhuoltofirman maksuihin. Älä laita kitkettäviä kukkapenkkejä vaan jotain helpommin hoidettavaa perennaa ja pensaita. 

Vierailija kirjoitti:

Jooh, kerrostaloon betonilaatikkoon ansaan siitä vain, jossa saa kuunnella naapurien kusen lorotusta, kuorsaamista seinien läpi, tömistelyä, suomi-räppiä, örvellystä, koirien ulinaa jne. Se on sitä todellista onnea.

Asun varmaan harvinaisessa kerrostalossa, kun ei kuulu mitään noista. Tuuli on viime päivinä ulvonut.

Vierailija kirjoitti:

Monilla taitaa täällä olla kerrostaloasumisesta mielikuva jostain -70-luvun lähiöstä. Tai että kerrostaloissa asutaan pienissä asunnoissa ja ahtaasti, ikkunasta näet toisen ruman kerrostalon seinän ja lähestulkoon aina vuokralla.

Meillä on 130 neliön kerrostaloasunto, oikein mukava nelihenkiselle perheelle. Talo on vanha ja kaunis myös ulkoa. Merenranta ja ihanat ulkoilualueet aivan lähistöllä. Tykkään tästä todella paljon. Arvokin oletettavasti säilyy tässä, sijainti on sen verran hyvä.

Tuollaisen kerrostaloasunnon kustannukset vaan on moninkertaiset verrattuna omakotitaloon. Harvalla on varaa, vaihtoehto on se pienempi kerrostalo lähiöstä tai tilavampi ok-talo lähiöstä.