Olen nyt selvinnyt keski-iän/esivaihdevuosien tuomista ulkonäköhaasteista seuraavasti
*Happokuorinta kasvoille säännöllisesti, hyvä kosteutus. Biothermin salisyylihappo-kosteuttaja nyt käytössä.
*Ei enää edes cc-voidetta kuin hyvin harvinaisissa poikkeustapauksissa
*Peitevoidetta säästeliäästi. Luomille pohjustus, jos haluaa tehdä silmämeikin
*Huulten rajaus ulkoapäin (esim. peitevoiteen applikaattorilla tai peite/valokynällä
*Heleät nudesävyt poskiin huuliin usein jopa iltameikissä paremmat
*Enemmän hohdetta kuin tummia sävyjä
*OTSATUKKA vähentää ryppyvitutusta, itselläni on lähinnä sibeliukset, joita muilla pidän ikään kuuluvana, itselläni ärsyttävät
*Säännöllinen seksi parantaa unen laatua ja naaman ilmettä, kumppanin puute ei ole este (olen itse etäsuhteessa)
*Jouduin vaihtamaan rintaliivien kokoa ja valmistajaa, vaikka vaatekoko on sama
Muita vinkkejä?
N46
Kommentit (81)
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä itselleen armeliaita ihmisiä. Minulle ainakin neljänkympin jälkeen tullut ulkonäön rupsahdus on tullut aika yllätyksenä ja en kiellä ettenkö ole siitä harmissani ja se häiritsee. Aika paljonkin höiritsee.
Tässä ajassa itselleen armeliaisuus vanhenemisen suhteen ei varmastikaan ole useimmilla automaattista vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Kun kaikkialla toitotetaan että nuoruus on ainoa hyväksyttävä elämänvaihe, niin vaatii totta kai lujuutta kyseenalaistaa sitä ja miettiä miksi näin on. Mutta itselläni se työ on kannattanut, koska iän kertyminen on maailman luonnollisin asia. Elämästä menettää paljon jos ei tuota työtä tee vaan saa loppuikänsä harmitella muutoksia. Ei mikään pysy samana, ei myöskään ulkonäkö, jolla loppujen lopuksi edes on hyvin vähän merkitystä mihinkään tärkeään tai pysyvään.
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä itselleen armeliaita ihmisiä. Minulle ainakin neljänkympin jälkeen tullut ulkonäön rupsahdus on tullut aika yllätyksenä ja en kiellä ettenkö ole siitä harmissani ja se häiritsee. Aika paljonkin höiritsee.
Kiva kuulla, että on joku muukin! :D
Minä en edes huomannut alkuun muutosta naamassani, huomasin vain sen, että osa käyttämistäni silmämeikkituotteista ei yksinkertaisesti toiminut enää: rajauskynä valui poskille ja luomiväri karisi. Oli pakko etsiä uusi tapa meikata. Samalla huomasin, että moni ennen sopiva sävy ei puekaan minua enää.
Meikkaan neuvotteluihin, edustustilaisuuksiin ja jos opetan tai luennoin jossain, toki myös jos lähden vaikka puolison kanssa ulos syömään. Jos se tekee minusta pissiksen, olkoon niin.
Olen aika suomalaisen kalpean vaalea varsinkin talvisin, meikittömänä erottuisin kyllä joukosta niissä tilaisuuksissa, joissa työn takia säännöllisesti kuljen.
ap
Juuttisäkki vaan päähän.
Ehkä osa tätä ongelmaa on se, ettei vanhenevia ja vanhoja naisia ole oikein esillä pääosissa elokuvissa ja sarjoissa, mainoksissa jne. Vaan mallit ja näyttelijät ovat pääsääntöisesti nuoria, jolloin myös se käsitys siitä, miltä kuuluisi näyttää vääristyy ja ikääntymisestä tulee mörkö, jota täytyy piilotella.
Vaikka vanheneva ja vanha nainen voi myös olla kaunis ja oman elämänsä pääosassa.
P.S. En muuten koskaan ole nähnyt näissä lehtien muutosleikeissä ja vinkeissä sellaista lopputulosta, joka olisi nuorentanut ketään. Yleensä käy päinvastoin.
Mulla on ohuenohuet kesto eyelinerit, kun on rahaa käyn ripsien kestovärjäyksessä ja permiksessä.
Lip blush
Microblading
Botox
Silmien alla täyteaine (mulla tulee kuopat/rypyt silmien alle ilman)
Noilla pääsee jo pitkälle. + tietty hyvät ihonhoitorutiinit ja terveellinen elämä: en polta/juo, liikun kohtuudella. Itseään ei pidä myöskään rääkätä liikaa. Lepo ja uni tärkeää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä itselleen armeliaita ihmisiä. Minulle ainakin neljänkympin jälkeen tullut ulkonäön rupsahdus on tullut aika yllätyksenä ja en kiellä ettenkö ole siitä harmissani ja se häiritsee. Aika paljonkin höiritsee.
Tässä ajassa itselleen armeliaisuus vanhenemisen suhteen ei varmastikaan ole useimmilla automaattista vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Kun kaikkialla toitotetaan että nuoruus on ainoa hyväksyttävä elämänvaihe, niin vaatii totta kai lujuutta kyseenalaistaa sitä ja miettiä miksi näin on. Mutta itselläni se työ on kannattanut, koska iän kertyminen on maailman luonnollisin asia. Elämästä menettää paljon jos ei tuota työtä tee vaan saa loppuikänsä harmitella muutoksia. Ei mikään pysy samana, ei myöskään ulkonäkö, jolla loppujen lopuksi edes on hyvin vähän merkitystä mihinkään tärkeään tai pysyvään.
Mutta jos joku haluaa itseään laittaa ja käyttää kosmetiikkaa tai herra paratkoon mennä vaikka kasvojenkohotukseen, niin sallittakoon sekin. Ei se kenestäkään ainakaan huonompaa tee.
Mun rutut ei oikeestaan haasta mua mitenkään. Niksi on siinä, että hyväksyy todellisuuden sellaisena kuin se on. En ajattele, että maailmassa on virhe, kun minun naamallani on täysin normaaleja ikämuutoksia. Mieli on hyvä ja tasapainoinen.
Siis onko sulla jo vaihdevuodet? Itse täytän loppuvuodesta 46 ja ei vielä mitään merkkejä missään. Kuukautiskierto edelleen sen 28 pvää, jonka ollut aina. Ei ryppyjä. Paino 60kg, jonka ollut koko aikuisiän. En ole vielä koskaan laihduttanut. Syön mitä haluan ja teen asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Kolme lasta. Hirveän yksilöllistä kyllä.
Ei vois enää tällä ikää vähempää kiinnostaa mitä mieltä muut ovat mun ulkonäöstä tai vaatteista. Olis sitten mies tai nainen kommentoimassa.
M50
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Parhaiten selviää kun ymmärtää, ettei ole mitään syytä tehdå mitään temppuja peittääkseen iän tuomia merkkejä.
Ei kuitenkaan tarvitse lakata meikkaamasta ellei halua, eikä myöskään käyttää itselleen epäedullisia sävyjä :)
Toisaalta, meitä keski-ikäisiä, jotka ei koskaan ole edes meikanneet ( teini-iän disko-kautta lukuunottamatta), on kymmeniä tuhansia. Ei ole tullut mieleen, että voisi olla tuollaisia murheita 🤣
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onpa täällä itselleen armeliaita ihmisiä. Minulle ainakin neljänkympin jälkeen tullut ulkonäön rupsahdus on tullut aika yllätyksenä ja en kiellä ettenkö ole siitä harmissani ja se häiritsee. Aika paljonkin höiritsee.
Tässä ajassa itselleen armeliaisuus vanhenemisen suhteen ei varmastikaan ole useimmilla automaattista vaan sen eteen pitää tehdä töitä. Kun kaikkialla toitotetaan että nuoruus on ainoa hyväksyttävä elämänvaihe, niin vaatii totta kai lujuutta kyseenalaistaa sitä ja miettiä miksi näin on. Mutta itselläni se työ on kannattanut, koska iän kertyminen on maailman luonnollisin asia. Elämästä menettää paljon jos ei tuota työtä tee vaan saa loppuikänsä harmitella muutoksia. Ei mikään pysy samana, ei myöskään ulkonäkö, jolla loppujen lopuksi edes on hyvin vähän merkitystä mihinkään tärkeään
Mutta jos joku haluaa itseään laittaa ja käyttää kosmetiikkaa tai herra paratkoon mennä vaikka kasvojenkohotukseen, niin sallittakoon sekin. Ei se kenestäkään ainakaan huonompaa tee.
Samoin ajattelen. Itselläni olisi aika korkea kynnys lähteä täyteaine- tai kohotustoimenpiteisiin, mutta eipä ole minulta pois, jos joku niillä saa paremman elämän.
Sinähän nimenomaan ET ole selvinnyt listasta päätellen.
Älytöntä. Hyvä ruoka, uni, liikunta ja joku kosteusvoide.
Sitä vanhenee joka tapauksessa. En viitsi turhaan tapella tuulimyllyjä vastaan.
Oletteko 40 v täyttäneet ja jo vuosia siitä lisää eläneet huomanneet, että jokainen vuosi neljänkympin jälkeen aina vaan lisää sitä rupsahdusta?
Plastiikkakirurgien mukaan nimenomaan pahin rupsahdus on ikävälillä 40-50.
Eli hienoja näkymiä teille kolmiseiskat. Tulossa pelkkää alamäkeä eikä tämä ole vitsi. Mutta unohda ulkonäkö ja mene neulepiiriin. Vaikkapa.
Vierailija kirjoitti:
Siis onko sulla jo vaihdevuodet? Itse täytän loppuvuodesta 46 ja ei vielä mitään merkkejä missään. Kuukautiskierto edelleen sen 28 pvää, jonka ollut aina. Ei ryppyjä. Paino 60kg, jonka ollut koko aikuisiän. En ole vielä koskaan laihduttanut. Syön mitä haluan ja teen asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Kolme lasta. Hirveän yksilöllistä kyllä.
Jos luet aloituksen, niin kirjoitin esivaihdevuodet. Kierrossa ei muutoksia, yöheräilyä välillä stressin yhteydessä, isoimmat muutokset erityisesti silmänympärysihon ajoittainen kuivuminen ja rasvoittuminen. Lisäksi rintakudoksen tms muuttuminen, jota en olisi edes huomannut, elleivät liivit olisi alkaneet purra ihoon todella kipeästi iltapäivästä. Vaihdoin tosiaan mallia ja merkkiä.
Tarkkailen muutoksia, en siksi, että haluaisin nuorentua, vaan siksi, että haluan hoitaa itseäni mahdollisimman hyvin, kun jossain vaiheessa on tehtävä ratkaisuja hormonikorvaushoidon yms. suhteen. Ennenhän ei ole huomioitu kuin rajuimmat hikoiluoireet ja kuukautisten loppuminen, nykyään onneksi kehitys on kehittynyt.
Ap
Ikinä en ole primereirä käyttänyt, enkä käytä.
kuka jaksaa jonkun meikkivoiteen alle laittaa ensin jonkun primerin 😀
Ja vielä, en jaksa huulia ensin pohjustelemaan, ja sitten ne pitäs muka rajata vielä jostain yli rajojen, miksi!
en halua sottaista ylimaalattua huulta, haluan omat kauniit huuleni puntaa just rajojen mukaan kuten olen aina tehnyt.
MIKSI KUKAAN EI HAKUA MUUTEN OHENTAA HUULIAAN!? HAHAHHHHAHAH
Vierailija kirjoitti:
Älytöntä. Hyvä ruoka, uni, liikunta ja joku kosteusvoide.
Sitä vanhenee joka tapauksessa. En viitsi turhaan tapella tuulimyllyjä vastaan.
Miksi pitäisi lakata meikkaamasta, jos pitää siitä? Onko sitouduttava samoihin tuotteisiin ja meikkaustapoihin loppuiäkseen?
Huulipunan sävyn vaihtaminen ei estä liikkumasta, syömästä ja nukkumasta hyvin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Siis onko sulla jo vaihdevuodet? Itse täytän loppuvuodesta 46 ja ei vielä mitään merkkejä missään. Kuukautiskierto edelleen sen 28 pvää, jonka ollut aina. Ei ryppyjä. Paino 60kg, jonka ollut koko aikuisiän. En ole vielä koskaan laihduttanut. Syön mitä haluan ja teen asioita, jotka tekevät onnelliseksi. Kolme lasta. Hirveän yksilöllistä kyllä.
Jos luet aloituksen, niin kirjoitin esivaihdevuodet. Kierrossa ei muutoksia, yöheräilyä välillä stressin yhteydessä, isoimmat muutokset erityisesti silmänympärysihon ajoittainen kuivuminen ja rasvoittuminen. Lisäksi rintakudoksen tms muuttuminen, jota en olisi edes huomannut, elleivät liivit olisi alkaneet purra ihoon todella kipeästi iltapäivästä. Vaihdoin tosiaan mallia ja merkkiä.
Tarkkailen muutoksia, en siksi, että haluaisin nuorentua, vaan siksi, että haluan hoitaa
Niin. Lasten saaminen siirtää vaihdevuosia myöhemmäksi. Itsellä tosiaan kolme lasta, kuusi raskautta. Varmaan em. syystä ei vielä mitään esivaihdevuosioireita.
Miettikää miltä nää peräpukama täytehuulet jotka nyt 30 v näyttää 47-vuotispäivänään ? Varmaan tosi ihanilta.
Jos nyt Leena Brusiin, miss Suomi 1968 kävelisi Helsingin keskustassa, omana luomuna itsenään, ei kukaan katsoisi kuin häntä.
Hänen rinnallaan tekoakat, joilla ei mitään omaa, huuletkin feikit, näyttäisivät säälittäviltä kovasti yrittäviltä muovisilta tyrkyiltä.
nyt niille osa jo sokeutunut.llaivan kauheen näköisiä ankkoja, joilla luomet roikkuu jo kolmikymppisenä liian painavien tekoliima ripsien vuoksi! Oi hekotus!
leena brusiin oli muuten toinen perintöprinsessa MISS UNIVERSUMISSA 1968! Edellisenä vuonna kolmas oli Ritva Lehto.
nykyään teko osa akat hilluu esillä. EI MISTÄÄN KOTOISIN.. ja tämä on totuus.
Onpa täällä itselleen armeliaita ihmisiä. Minulle ainakin neljänkympin jälkeen tullut ulkonäön rupsahdus on tullut aika yllätyksenä ja en kiellä ettenkö ole siitä harmissani ja se häiritsee. Aika paljonkin höiritsee.