Mitenkähän pitkä tauko mahtaa tulla...

Siihen loppuu. Kokemusta on, tosin olen mies. Eron otin, kun toiselta ei saanut mitään vastakaikua.

Kyllä, näin se menee. Kynnys harrastamiseen nousee koko ajan mitä pitemmälle aika etenee, vaikka olisi kysymys seksuaalisista ihmisistä. Sitä alkaa jo jossain vaiheessa miettiä pystyykö toi toinen enää, tai jopa miettiä pystyykö itsekään, tai että onko tuolla toisella jokin muu juttu että ei oikein pysty. Tällaisessa tilanteessa se pitäisi vaan jotenkin saada aloitettua. Vähitellen olis aina parempi, mutta sekin voi olla hankalan tuntuista tuollaisessa tilanteessa.

Vierailija kirjoitti:

Kyllä, näin se menee. Kynnys harrastamiseen nousee koko ajan mitä pitemmälle aika etenee, vaikka olisi kysymys seksuaalisista ihmisistä. Sitä alkaa jo jossain vaiheessa miettiä pystyykö toi toinen enää, tai jopa miettiä pystyykö itsekään, tai että onko tuolla toisella jokin muu juttu että ei oikein pysty. Tällaisessa tilanteessa se pitäisi vaan jotenkin saada aloitettua. Vähitellen olis aina parempi, mutta sekin voi olla hankalan tuntuista tuollaisessa tilanteessa.

Juuri näin. "Use it or loose it". Tosiaankin alkaa kysellä itseltään kysymyksiä. Viimeinen kysymyksistä on se että "välitänkö enää tuosta ihmisestä, ja tästä suhteesta. Tunnenko enää tuota ihmistä kohtaan enää yhtään mitään"?  Mitä pidemmälle seksittömyys/ läheisyyden puute menee, sitä kauemmas puolisot ajautuvat toisistaan. Syntyy negatiivisten tunteitten lumivyöry- ilmiö joka ruokkii itse itseään saaden vyöryn vain voimistumaan ja voimistumaan.