Oikeastiko perheet menevät suuriin kauppakeskuksiin VIIHTYMÄÄN??
kamala ajatus...
Meidän perhe välttää suuria kauppakeskuksia viimeiseen asti, ainoastaan pakkotilanteessa menemme sellaiseen koko perhe. Emmekä ikinä siten, että päämääränä olisi mennä viettämään lauantaipäivää ja VIIHTYÄ.
Meidän nelihenkinen perhe (alle kouluikäiset lapset) asuu Helsingin keskustassa, ja kyllä täällä on muutakin tekemistä ja viihtymisen paikkaa, kuin kamalat jumbot/sellot/itikset/omenat - onneksi!!
Jos meidän perhe haluaa viettää mukavaa lauantaipäivää koko perheen voimin ja VIIHTYÄ, niin me ulkoilemme, teemme piknik-retken saareen (esim suokkiin), lähdemme pyöräilemään kaivariin, menemme vaikka kotieläinpihaan tms.
EI IKINÄ KAUPPAKESKUKSEEN!
Kommentit (41)
Toki teemme muutakin, mutta vaikka olen Eirasta kotoisin, on minusta nykyisin paljon hauskempi asioida kauppakeskuksessa kuin keskustassa. Ehkä sain niistä kekustan kaupoista tarpeekseni pienenä .....
Vierailija:
Jos meidän perhe haluaa viettää mukavaa lauantaipäivää koko perheen voimin ja VIIHTYÄ, niin me ulkoilemme, teemme piknik-retken saareen (esim suokkiin), lähdemme pyöräilemään kaivariin, menemme vaikka kotieläinpihaan tms.
Mua kammottaa enemmän ajatus siitä, että pyöräillään räntäsateessa tai jäisellä kadulla lasten kanssa, tai mennään samassa säässä piknikille.
Kyllä mekin ulkoillaan joka päivä, mutta ei hiekkalaatikon reunalla jaksa kovin montaa tuntia kökkiä näillä säillä.
On leikkipaikkaa, ravintolaa, mielenkiintoisia kauppoja. Ja lapsiparkki, missä lapset voi olla sen aikaa kun äiti ja iskä tekee ruokaostokset marketissa ennen kotiin lähtöä.
Nehän on selvästi rakennettu sitä varten, että aikaa voi viettää. Ongelmia aiheuttaa itselleni se, että puoliso tykkää, minä en. :(
Käyn kaupoissa mieluiten yksin (ilman miestä ja lapsia siis, heitä ei kaupoissa notkuminen voisi vähempää kiinnostaa) ja lähinnä hoitamassa asioita, siis ostoksilla.
Pimeällä, märällä, sateella käymme viihtymässä esim keskustan lukuisissa museoissa - suosittelen lämpimästi mm Kansallismuseon Vintti-työpajaa, on mahtavan hauska leikkimesta! sekä Teatterimuseon lastenpajaa! - tai kirjastoiden satutunneilla, kyläilemme ystäväperheissä jne.
Kauppakeskukset ovat jotenkin niin ahdistavia...
Asuimme aikoinaan New Yorkissa pari vuotta kun lapset oli ihan pieniä (toinen syntyi siellä) ja ehkä siinä syy, miksi sain totaalisen tarpeekseni kauppakeskuksista ja niissä " viihtyvistä" perheistä...
ap
Me asumme landella emmekä muuta teekään kuin ulkoilemme. Sitten on lauantaina kiva mennä keskukseen tapaamaan kylän miehiä ja naisia ja vaihtamaan kuulumisia kahvikupposen kera.
Samalla tehdään ostokset.
Nopsaan kuluu päivä, vaikkei mitään ostaiskaan. Mies on kyllä päivät töissä, et ei o mukana, mut onneks on samanhenkisiä ystäviä/ ystäväperheitä. Välillä kyllä lähetään kauemmas muihin keskuksiin ihan koko perheen voimin ja kivaa on!
Niin kait se o et toiset viihtyy ihmisvilinässä, toiset rauhassa, toiset on sisäihmisiä toiset ulkoihmisiä.
Käyn aina kun mahdollista kaupassa ilman lapsia. Pääasiassa sen takia, että en halua opettaa lapsille kulutuskeskeistä ajattelua. Huomaan itsekin, että kauppakeskuksissa syntyy turhia tarpeita: ihania juttuja, jota ei kuitenkaan ihan oikeasti tarvitse.
Mekin mieluummin ulkoilemme tai pelaamme kotona yhdessä pelejä. Kauppakeskuksissa lapsemme käyvät vain satunnaisesti yleensä lomamatkoilla.
Eikä meistä kukaan museoissa jaksaisi ollakaan.
Asuimme 8 vuotta noin 15 miljoonan asukkaan Istanbulissa, emmekä silti kyllästyneet ihmisvilinään tai kauppakeskuksiin. Museoihin kylläkin ;)
Vierailija:
Käyn kaupoissa mieluiten yksin (ilman miestä ja lapsia siis, heitä ei kaupoissa notkuminen voisi vähempää kiinnostaa) ja lähinnä hoitamassa asioita, siis ostoksilla.
Pimeällä, märällä, sateella käymme viihtymässä esim keskustan lukuisissa museoissa - suosittelen lämpimästi mm Kansallismuseon Vintti-työpajaa, on mahtavan hauska leikkimesta! sekä Teatterimuseon lastenpajaa! - tai kirjastoiden satutunneilla, kyläilemme ystäväperheissä jne.Kauppakeskukset ovat jotenkin niin ahdistavia...
Asuimme aikoinaan New Yorkissa pari vuotta kun lapset oli ihan pieniä (toinen syntyi siellä) ja ehkä siinä syy, miksi sain totaalisen tarpeekseni kauppakeskuksista ja niissä " viihtyvistä" perheistä...
ap
2- ja 3-vuotiaat lapsemme osaavat hienosti katsella leluja lelukaupassa, eivät koske niihin koska ne eivät ole leikkimistä varten vaan myynnissä (asia, mitä monet vanhemmatkaan eivät tunnu tajuavan), eivätkä kinua meitä ostamaan niitä.
Kasvatuksellista sekin, eikä ole lainkaan kulutuskeskeistä opettaa lapsille että kaikkea ei osteta, vain se mitä tarvitaan!
Vierailija:
Käyn aina kun mahdollista kaupassa ilman lapsia. Pääasiassa sen takia, että en halua opettaa lapsille kulutuskeskeistä ajattelua. Huomaan itsekin, että kauppakeskuksissa syntyy turhia tarpeita: ihania juttuja, jota ei kuitenkaan ihan oikeasti tarvitse.
Toki ymmärrän etteivät kaikki asu Helsingissä, tämä olikin vain esimerkki omasta kotikaupungistani.
Toisaalta jokaisessa kylässä/pikkukaupungissa ympäri Suomen voi tehdä perheen kanssa muutakin, kuin pakkautua autoon ja ajaa sinne lähimpään kauppakeskukseen viettämään laatuaikaa.
Ihan vaikka sitä ulkoilua, retkeilyä, kyläilyä, pelailua.
Mikä siinä myytävänä olevien tavaroiden katselemisessa koko perheen voimin on niin viihdyttävää? Ja miksi se on lapsistakin mukavaa?
ap
...että mä viihdyn suurissa kaupoissa ja kauppakeskuksissa. Tykkään lykätä kärryjä, kävellä rauhassa ja vain kattella. Se rauhoittaa mua. Saan hetken rentoutua, kun voin vain kävellä siellä eikä ole pakko hankkia yhtään mitään. Kattelen toisten touhottamista ja kiirettä tiedostaen sen, ettei minulla ole nyt kiirettä. Ihanaa. :)
tavoittamatta, jos vaan ravaa väliä punavuori-kaivopuisto-suomenlinna. Ei niin etteivät nuo olisi hienoja paikkoja, mutta silti.
Joka kulttuurista ymmärtää, tietää että eräs Helsingin kulttuurista painopisteistä on tällä hetkellä Itäkeskuksesssa. Kauppakeksuksen lähipiirissä on mm. Stoa, joka on ehkä mielenkiintoisin yksittäinen paikka mitä kaupungista tällä hetkellä löytyy. Kauppakeskukskin on yhtä paljon kulttuuria kuin kaupungin keskusta.
Espoossa taas suosittelen Emmaa, hieno paikka.
Vierailija:
Mikä siinä myytävänä olevien tavaroiden katselemisessa koko perheen voimin on niin viihdyttävää? Ja miksi se on lapsistakin mukavaa?ap
Olen samaa mieltä, ei saa jäädä keskusta-alueelle, hienoja paikkoja on muuallakin. Emma on hieno, koko WeeGee on kiva paikka lasten kanssa, ja hyvä lounaspaikka myös.
Stoassa käymme usein katsomassa sekä tanssia että lastenteatteria. Kaikkien Helsingin kulttuuritalojen ohjelmia kannattaa seurata, siellä on usein aika helmi-vierailuja!
Kannattaa lukea vaikka hesarin ja nytin menopalstoja, niin löytää paljon hyviä vinkkejä perheretkille sisätiloihin, erityisesti tähän aikaan vuodesta jos ulkoilu ei maistu yhtä hyvin kuin kesällä :)
ap
Me teemme lastemme kanssa paljon kaikenlaista. Yksi kaikkien suosikki viikonloppuohjelma on mennä läheiselle metsähallituksen retkeilyalueelle vaeltelemaan. Koira mukaan ja eväät reppuun. Jokainen lapsi on vuorollaa pienenä olessaa keikkunut kantorepussa. Ah, miten ihanteellinen kuva hyvistä vanhemmista. Eikö vaan?
Yksi meidän mukavista ajanvietteistä on menää isoon kauppakeskukseen koko perhe. Lapset liikkuvat jo keskenään ja me vanhemmat keskenämme. Välillä soittelemme ja tapaamme syömisen merkeissä tai käväisemme yhdessä katsomassa jotain mahdollisesti ostettavaa juttua. Vietämme siis aikaa kaupallisten viihdykkeiden parissa. Hui kuinka kammottavaa!
Varsinkin tänä talvena on ulkona ollut tosi paska keli lähes koko_ajan. Emme ole juurikaan jaksaneet ulkoilla, osasyynä lasten sairastelutkin. Ystäviä tapaamme muutaman kerran viikossa, lisäksi esikoisella on kerho 2 kertaa viikossa.
Silti aika käy joskus pitkäksi ja lapset kyllästyvät, kun joutuvat olemaan sisällä pitkiä aikoja.
Ihanaa lähteä välillä vaikka Jumboon, hoitaa ruokaostokset ja käydä vaikka syömässä. Lapsetkin tykkäävät, kun pääsevät hieman eri maisemiin.
p.s. Museoihin en jaksa noin pieniä vielä raahata...
T: yh, jolla ei tosiaan ole rahaa
Me mennään mielummin ostoskeskukseen, viihdytään siellä kaikki paremmin kuin ulkona pimeässä ja märässä.
Tänään tosin on kaunis päivä, ja oltiinkin jo ulkona. Nyt on päiväuniaika, ja iltapäivällä ollaan menossa koko perhe ulos kun isäntä tulee töistä. Pimeys tosin iskee ihan liian aikaisin.