Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Antaisitko lapsen lopettaa harrastuksen tässä tilanteessa?
29.01.2024 |
Vastikään teini-ikään tullut tyttö on harrastanut joukkuelajia reilut viisi vuotta. Siellä on suurin osa kavereista, sellaisia jotka eivät käy samaa koulua. Tyttö ei ole tähtimateriaalia, mutta sellaista tavoitettakaan ei ole ts. ei ole kiinnostunut ammattilaisurasta. Mainittakoon, että ei ole myöskään mikään heikoin lenkki.
Hän on tykännyt harrastuksesta kovasti, mutta nyt viime aikoina aina välillä kysynyt, voisiko lopettaa ko. harrastuksen. Olemme sopineet, että katsotaan ainakin tämä kausi loppuun ja kenties vielä seuraava. Menee silloin seiskaluokalle ja ajattelen, ettei kaikki tutut ja turvalliset elämän osa-alueet muuttuisi kerralla.
Yleensä nämä lopettamiskyselyt ajoittuvat pelipäiviin, jotka menneet vähän heikommin ts. kokee, ettei ole onnistunut. On myös pientä kitkaa erään valmentajan kanssa, joka on ottanut hänet silmätikukseen syystä, jota emme tiedä. Motivaatio on pudonnut, koska tyttö kokee, ettei ole tarpeeksi hyvä. Lopettamisesta puhuessaan hän saattaa vielä mainita, että voiko hän sitten aloittaa uudestaan, jos haluaa. Veikkaan, ettei se enää ole mahdollista, koska ikäluokka on muutenkin liian suuri eikä tosiaan asiaa ykkösjengiin ole.
Tyttö menee kuitenkin kitisemättä harkkoihin ja joka kerta siellä on kivaa. Ilahtuu aina, kun saa onnistumisen, ja joukkuekavereiden kanssa on hymy huulilla sellaistenkin pelien jälkeen, jotka ei ole menneet häneltä niin hyvin. Viime viikolla puhui, että tarvitsee lajia varten uudet kengät ja pari päivää sen jälkeen oli taas lopettamassa.
On selvää, että tuo kaveripuoli on todella tärkeä tytölle, mutta hän ei jotenkin osaa asiaa nähdä. Hän on perheemme ainut lapsi ja on oppinut tuolla jakamaan asioita ja toimimaan ryhmässä, näen nämä "sivuseikat" tosi tärkeänä tytölle. Pelkään, että jämähtää kotiin pelaamaan, jos tuon lopettaa. Löytää kuulemma uudet kaverit, mikä on kuitenkin ollut tähänkin asti hankalaa. Olen myös sanonut, että sitten aloittaa jonkin toisen urheiluharrastuksen, mutta taitaa olla jo liian "vanha" aloittamaan mitään ihan nollasta.
Kysymys siis kuuluu, mitä tekisit? Kannustaisitko jatkamaan vielä vai antaisitko lopettaa?
Kommentit (65)
Vierailija kirjoitti:
Lainaus:Outo ajatus, ettei elämässä voisi olla mitään muuta kuin joko tavoitteellisia harrastuksia tai pelkkää tyhjää ja kännykkäpelejä. Eikö sinulla ole yhtään ystäviä? Lemmikkejä? Kiinnostusta luontoon, ruoanlaittoon, käsitöihin, moottoreihin? Etkö pidä leffoista tai musiikin kuuntelusta? Etkö lue kirjoja tai valokuvaa? Etkö liiku omaehtoisesti?
Siis harrastava ihminen tekee juuri näitä kaikkia samoja asioita mitä luettelit. Tietenkin. Huomaa, ettet ole ollut ohjatussa toiminnassa mukana. Se on eri asia. Kyllä aikuisenakin on ero itsekseen puuhastelun ja ohjattujen harrastusten välillä. Kumpaakin näistä kuuluu hyvään elämään.
Se on vain sinun mielipiteesi, että ohjattu toiminta kuuluu hyvään elämään. Pakko kysyä, että miksi jokaisen pitäisi harrastaa ohjattua toimintaa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lainaus: Ei harrastaminen tarkoita aina jotain ohjattuja juttuja. Minä harrastin lapsena yksin mm. luistelua ja hiihtoa. Kesällä liikuin luonnossa ja poimin marjoja
Kaikki ihmiset luistelevat, hiihtävät ja liikkuvat metsässä. Ohjattu harrastus on eri asia kuin itsekseen puuhailu. Kokeile vaikka nyt aikuisena osallistua avoimin mielin ohjattuun harrastukseen. Vaikka anna kun arvaan, et ole lapsena saanut siihen mallia, joten aikuisenakin maailmasi on pienempi.
Kokeilepa sinä käydä juoksemassa maratoneja ympäri maailmaa, kuten minä olen tehnyt. Sun maailmas on aika pieni, jos et harrasta tätä. Tämä kuuluu hyvään elämään.
Ap vielä jatkaa: tänään tyttö oli taas oli touhukkaana lähdössä harrastukseen ja puhui tarvitsevansa uudet treenikengät. Harkkojen jälkeen jo ennen kuin autoon istui otti taas lopettamisen esiin: sanoi, ettei tiedä haluaako sittenkään lopettaa harrastusta, kun siellä on niin kivat kaverit. Itse laji ei vain tällä hetkellä nappaa. Sovittiin, että saa kokeilla nyt muita liikuntajuttuja tuon vanhan harrastuksen ohella ja miettiä, missä viihtyisi parhaiten.
Me tosiaan katsotaan kausi loppuun ja pohditaan syksyllä tilannetta uudestaan.
Toimin niinkuin itseni kohdalla, eli harrastuksessa käydään se maksettu aika hampaat irvessä ja sitten lopetetaan. En minäkään tuhlaa vapaa-aikaani inhottavaan tekemiseen, joten miksi lasteni pitäisi.
Alue: Aihe vapaa
Mun tytär halusi lopettaa viime keväänä kuudennella luokalla harrastuksen, sovittiin, että kausi loppuun ja sitten saa päättää. Lopetti kauden jälkeen ja aloitti uudestaan noin kuukauden päästä. Ja nyt on ollut tosi motivoitunut harrastuksesta.
Musta tuntuu, että oli pieni irtiotto ja halu tehdä itse päätös ja huomasi kuitenkin, että haluaa jatkaa.
Samanlainen tilanne oli vanhimman lapsen kanssa, lopetti pariksi viikoksi, halusi jatkaa ja nyt 23 vuotiaana edelleen harrastaa samaa lajia.
Omien kokemuksieni perusteella antaisin lopettaa ja katsoisin muuttuuko mieli