Miksi joillekin perheen sisäinen vaalisalaisuus on outo?

Minulle on outo ajatus, että en voisi kertoa puolisolleni kaikkea (poislukien ystävien yksityisasiat). Tulisi vähän likainen olo, jos salaisin häneltä asioita. Enkä toki pidä äänestämistä niin isona asiana, että sitä edes  tarvitsisi salailla. Voisin äänestää tarvittaessa vaikka niin, että koko Suomen kansa näkisi, minkä numeron kirjoitan lappuun. 

Vierailija kirjoitti:

Käytännössähän se tarkoittaa, ettei politiikasta puhuta perheessä yhtään, mutta kuitenkin ollaan niin aktiivisia, että äänestetään. On se erikoinen kombo.

Ei se estä politiikasta puhumista mitenkään. Me keskustellaan puolison kanssa paljonkin siitä, miten erilaiset asiat yhteiskunnassa pitäisi hoitaa ja minkä puolueiden esitykset ovat hyviä ja mitkä hölmöjä. Ei hän silti koskaan kerro, ketä äänesti.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Käytännössähän se tarkoittaa, ettei politiikasta puhuta perheessä yhtään, mutta kuitenkin ollaan niin aktiivisia, että äänestetään. On se erikoinen kombo.

Ei se estä politiikasta puhumista mitenkään. Me keskustellaan puolison kanssa paljonkin siitä, miten erilaiset asiat yhteiskunnassa pitäisi hoitaa ja minkä puolueiden esitykset ovat hyviä ja mitkä hölmöjä. Ei hän silti koskaan kerro, ketä äänesti.

Henkilövaaleissa on helppo päätellä, ketä kukakin äänesti, jos asioista keskustellaan. Ei sitä nimeä tarvitse ääneen sanoa, jotta sen tietää. 

vaalisalaisuus merkitsee sitä, että on oikeus antaa äänensä siten ettei toiset saa tietää ketä tai miten äänesti, mutta se ei merkitse sitä etteikö siitä saisi keskustella tai etteikö saisi kysyä toiselta, että ketä tai miten äänesti. Saa vain vedota vaalisalaisuuteen ja that's it tai kertoa toteuuden ja that's it, tai vaikka valehdella, että aku ankkaa kävin äänestämässä, jos siltä tuntuu.

Suomalaisilla on kummallisia tabuja. Ei saa puhua rahasta, ei saa kysyä palkkaa, ei saa kysyä ketä äänestit jne. jne. 

Pikkupitäjissä pienten äänestysalueiden aikaan pystyttiin aika tarkasti laskemaan kuka oli äänestänyt ja ketä. Meidänkin kylässä keskustaisäntä antoi vaimolleen selkäsaunan, kun äänet eivät täsmänneet ja vaimo meni tunnustamaan äänestäneensä muun puolueen ehdokasta ihan henkilöpohjalta.

Näissä perheissä, joissa ei kerrota on yleensä joku joka vaahtoaa jonkun ehdokkaansa puolesta  niin että muidenkin pitäisi häntä äänestää. Muut eivät kuitenkaan halua äänestää ko. tyyppiä. 

Tai sitten perheessä on joku juoruuaaka/ukko joka tyynedti kertoo eteenpäin muidenkin äänestykset.

Kyllä mekin on keskusteltu mutta en tiedä ketä mieheni äänesti eikä hän tiedä ketä minä äänestin.

Vaalisalaisuus kunniaan! Ei meilläkään asiasta puhuta. 

Vierailija kirjoitti:

Mun isä oli tyranninaisuuteen taipuva ja mua ärsyttää ihan suunnattomasti, kun hän kertoi, ketä he äitini kanssa kulloinkin äänestivät. Isä oli siis päättänyt asian äitini puolesta. Äidin silmistä joskus näin, että hän äänesti niin kuin itse halusi, antoi vain ukon horista omiaan.

Persuperheestä ollaan siis. Isä myös vaati valokuvatodisteita ketä äiti äänesti.

En aloittaisi parisuhdetta, jos niinkin iso asia kuin puoluekanta pitäisi salata. Se on kuitenkin keskeinen viesti ihmisen arvoista, mitä puoluetta hän kannattaa. En esimerkiksi voisi kuvitella seurustelevani perussuomalaisten arvoja kannattavan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Meillä parisuhde perustuu rehellisyyteen ja avoimmuuteen. Emmekä keksi yhtään syytä, miksi tämä ei voisi koskea myös äänestämistä. 

Kuulostat tyypiltä, jonka vuoksi äänestyskoppiin ei pääse muut kuin äänestäjä itse. 

-ohis

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä parisuhde perustuu rehellisyyteen ja avoimmuuteen. Emmekä keksi yhtään syytä, miksi tämä ei voisi koskea myös äänestämistä. 

Kuulostat tyypiltä, jonka vuoksi äänestyskoppiin ei pääse muut kuin äänestäjä itse. 

-ohis

Mikä avoimessa ja rehellisessä parisuhteessa saa sinut päättelemään tuollaisia?

Ja äänestyskoppiin pääsee kyllä tarvittaessa avustaja. Olen ollut itsekin mukana, kun toimin näkövammaisen henkilön avustajana työkseni. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä parisuhde perustuu rehellisyyteen ja avoimmuuteen. Emmekä keksi yhtään syytä, miksi tämä ei voisi koskea myös äänestämistä. 

Kuulostat tyypiltä, jonka vuoksi äänestyskoppiin ei pääse muut kuin äänestäjä itse. 

-ohis

Olet muuten väärässä. Tietyissä tilanteissa äänestyskoppiin pääsee muitakin. Miksi sinun mielestäsi sinne pitäisi kaikkien saada roudata puolisukua mukanaan?

Vierailija kirjoitti:

Pikkupitäjissä pienten äänestysalueiden aikaan pystyttiin aika tarkasti laskemaan kuka oli äänestänyt ja ketä. Meidänkin kylässä keskustaisäntä antoi vaimolleen selkäsaunan, kun äänet eivät täsmänneet ja vaimo meni tunnustamaan äänestäneensä muun puolueen ehdokasta ihan henkilöpohjalta.

Tämä valitettavasti oli arkea maaseudulla, mutta onneksi ei enää. Äänestysalueet ovat isompia ja ennakköäänet sekoittavat.

Olen kertonut alakouluikäisille lapsilleni ketä äänestän, kun he ovat sitä kysyneet. Ollaan myös juteltu ketä he äänestäisivät (sitä ehdokasta, jonka mainos on bussipysäkillä koulumatkan varrella). Kun ovat katsoneet kanssani vaaliväittelyitä, niin on yleisellä tasolla puhuttu myös eri puolueiden eroista. 

Mieheni ei sano mitään, eikä kerro ketä äänestää, koska "se on jokaisen oma asia". Tämä on minusta hieman harmi, koska hyvä kasvatuksellinen tilaisuus hukataan.

Suvussa on äärioikeistolaisia ja äärivasemmistolaisia. Olen nyt ärsyttänyt kaikkia kertoalla ensinmainituille äänestäneeni Andrssonia tai Jurpilaista, jälkinmainituille Halla-ahoa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän äiti on sellainen, etten pysty edes veikkaamaan ketä se on äänestänyt. Edes puolueen arvaaminen on vaikeaa, se ei sitä koskaan avaa. Sanoo vaan että vaalisalaisuus eikä siinä mitään, mutta se että minä en äidistäni tämmöstä tiedä niin joskus tuntuu etten tunne sitä ollenkaan

Itsellä sama juttu. En tosiaan tunne äitiäni esimerkiksi en osaa sanoa yhtään asiaa mistä äiti tykkää, tosin kukaan ei taida tietää. Isänikään kanssa ei ikänä oo keskeústeltu ketä ollaan äänestetty. 

Vierailija kirjoitti:

Olen kertonut alakouluikäisille lapsilleni ketä äänestän, kun he ovat sitä kysyneet. Ollaan myös juteltu ketä he äänestäisivät (sitä ehdokasta, jonka mainos on bussipysäkillä koulumatkan varrella). Kun ovat katsoneet kanssani vaaliväittelyitä, niin on yleisellä tasolla puhuttu myös eri puolueiden eroista. 

Mieheni ei sano mitään, eikä kerro ketä äänestää, koska "se on jokaisen oma asia". Tämä on minusta hieman harmi, koska hyvä kasvatuksellinen tilaisuus hukataan.

Sehän on nimenomaan hyvä kasvatuksellinen tilaisuus, että toimitte eri tavoin. Lapset oppivat siitä, että politiikasta ja ehdokkaista saa keskustella, mutta jokaisella on oikeus myös pitää äänestysasiat salaisuutena, jos niin haluaa. Erittäin tärkeä oppi lapsille oppia kunnioittamaan muiden ihmisten rajoja sekä sitä, että ihmisillä on erilaisia tapoja toimia. Olethan muistanut kertoa lapsille, mitä vaalisalaisuus tarkoittaa ja selittää sitä kautta, miksi isä ei puhu näistä asioista? 

Vierailija kirjoitti:

Suomalaisilla on kummallisia tabuja. Ei saa puhua rahasta, ei saa kysyä palkkaa, ei saa kysyä ketä äänestit jne. jne. 

Kyllä. Kaikkea pitää pelätä, etenkin läheistä, mutta sit enemmän naapuria. Mitä sekin luulisi, jos kuulisi, että tänään istuinkin koko päivän yöpaita päällä. Pelätään myös omaa varjoa. TIedä mitä silläkin on mielessä.