Ainakin minun uskoa kuvaava teksti,ainakin silloin tällöin=)

Löysin yhdestä kirjasta minulle kolahtavan tekstin,kirjoitan sen tähän..



Kuvittelepa,että puhelimesi soi jonakin päivänä ja saat yllättävän hyviä uutisia.Miellytävä nuori ääni sanoo: " Päivää,täällä Carol Joy Enterprises-yhtiön edustaja. Muistatko,että osallistuit viime kuussa arvontaan,jonka pääpalkintona oli kuukauden loma Englannin maaseudulla? Arvaapa mitä-sinä voitit!"

Alkaisit ehkä kiljua,huutaa ja tanssia ympäri huonetta. " Oletko tosissasi? Ei tämä voi olla totta! En minä ole koskaan voittanut mitään!"

Ajatuksiisi alkaisi heti tulvia kuvia vihreistä,kumpuilevista kukkuloista,jotka näit arvonnan mainosjulisteessa: viehättävistä pienistä olkikattoisista taloista,kapeista mukulakivikaduista,niityllä laiduntavista lampaista,kiviaidoista ja ihastuttavista kaupoista.Kaikki tämä on sinun,saat lennot,majoituksen,ruoan ja retkeilypaketin ilmaiseksi.

" Tule toimistoomme huomenna yhdeltätoista, niin kerromme asiasta tarkemmin" , edustaja jatkaa. Hän ilmoittaa osoitteen ja päättää puhelun.

Saat yöllä tuskin unta. Olet lähdössä ilmaiselle matkalle! Vielä aamullakin olet innoissasi!

Kun sitten menet yhtiön edustajan luo,hän vahvistaa,että edellispäivänä saamasi tieto pitää paikkansa-olet todella voittanut kuukauden loman Englannissa. Hän tarkistaa henkilöllisyytesi ja kirjoittaa tietosi muistiin. Lopulta hän ryhtyy selvittämään matkan yksityiskohtia.

" No niin,lentosi lähtee toukokuun seitsemäntenätoista päivänä kello 19.40 Kennedyn lentokentältä, joten sinun on oltava siellä viimeistään klo 17.30" , hän sanoo.

" Kennedyn lentokentältä?" kysyt otsaasi rypistäen. " En minä pidä siitä lentokentästä.Minun on vaikea päästä sinne asunnoltani varsinkin juuri iltaruuhkan aikaan. Minä luulin,että pääsisin ilmaiselle lomalle Englantiin."

" Niin,mutta pääset sinne vain tällä lennolla,joka lähtee Kennedyn lentokentältä" , virkailija vastaa. " Sinun täytyy käydä lähtöselvityksessä ja passintarkastuksessa, ja kun kone sitten lähtee,lento Lontooseen kestää koko yön. Nukkuminen on luultavasti hankalaa,mutta sille ei voi mitään."

" Ei kuulosta ollenkaan hyvältä" ,valitat. " Entä jos kone syöksyy valtamereen?"

Nainen pyörittelee silmiään. " Ei se syöksy."

" Mutta minä pelkään lentämistä."

Nainen vain jatkaa selostustaan. " Kun sitten saavut Lontooseen Heatrown lentokentälle--"

" Hetkinen! Enkö minä olekaan menossa Englannin maaseudulle?"

" Kyllä,mutta ensin sinun on jonotettava,jotta pääset tullin läpi. Kun vuorosi tulee,sinulta kysytään pari kysymystä ja passisi leimataan. Sitten sinun täytyy hakea matkatavarasi bussiin,jolla pääset keskustan rautatieasemalle. Matkustat 3 tuntia junalla,kunnes lopulta pääset hotelliisi."

Olet jo melkoisen ärtynyt. " En minä halua nähdä tuollaista vaivaa" ,intät. " Haluan kävellä siihen englantilaiseen pikkukylään suoraan omasta asunnostani."



Onko muita jotka sortuvat välillä tähän,odottavat,että matka taivaaseen on pelkkää tyyntä purjehdusta uskoontulohetkestä suoraan helmiporteille ilman myrskyä ja vaikeuksia=)