Psykiatria, lobotomia ja niin edelleen
Lobotomiassa katkaistiin otsalohkojen yhteydet taaemmas aivoihin. Sen tarkoitus oli rauhoittaa potilaan voimakkaita tunnetiloja ja käytöshäiriöitä. Useissa tapauksissa lobotomia oli liiankin tehokas ratkaisu potilas saattoi lamaantua pysyvästi.
Psykokirurgia otettiin vastaan uutena ihmehoitona, kun muun muassa sähkö- ja insuliinisokkihoito eivät olleetkaan täyttäneet kaikkia odotuksia. Sen avulla voitaisiin erottaa sairastuneiden aivojen ajatteleva ja tunteva osa toisistaan.
Lobotomia levisi nopeasti Länsi-Euroopassa, Yhdysvalloissa ja Japanissa. Suomessa se otettiin ensimmäisenä käyttöön Kellokosken sairaalassa vuonna 1949.
Kohteiksi otettiin skitsofreniapotilaita, joihin insuliini- ja sähkösokkihoidot eivät olleet tepsineet. Vajaan kahdensadan potilaan leikkaustulosten raportista näkyy, että lähes puolet potilaista sai merkinnän "huonompi tai kuollut".
Innostus uuteen hoitomuotoon laantui nopeasti. Suurimpana syynä oli ensimmäisen psykoosilääkkeen, klooripromatsiinin, tulo markkinoille vuonna 1954. Silti leikkauksia tehtiin ainakin Töölön sairaalassa vielä 60-luvun lopulla.
Kommentit (40)
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden eliminointi, aiemmin lobotomialla, nykyään lääkkeillä. Sama asia. Siks en tykkää kun historian kirjotuksessa niin kehutaan kuinka kirurgisen menetelmän jälkeen lääke oli niin tervetullut. Se on vain siistimpi tapa saada sama lopputulos. Vakavia vaurioita tuottaa ihmiselle.
Ja kun ne vauriot eivät edes korjaudu välttämättä koskaan.
Pysyisivät lääkärit edes hoitosuosituksissa, mutta kun ei.
Vierailija kirjoitti:
Eniten ottaa lääkkeissä päähän, kun ne lihottaa ja turvottaa.
Tämä.
Vierailija kirjoitti:
Tunteiden eliminointi, aiemmin lobotomialla, nykyään lääkkeillä. Sama asia. Siks en tykkää kun historian kirjotuksessa niin kehutaan kuinka kirurgisen menetelmän jälkeen lääke oli niin tervetullut. Se on vain siistimpi tapa saada sama lopputulos. Vakavia vaurioita tuottaa ihmiselle.
Ennen sukupuolitauteja hoidettiin elohopealla ennen kuin antibiootit tuli kuvioihin mukaan. Ei ollut mitään muuta. Mitä sitten olis pitänyt tehdä? Jättää hoitamatta? Emme yksinkertaisesti tiedä ihmiskehosta kaikkea, mutta tietoa saadaan joka päivä lisää ja sen valossa hoitoja päivitetään. Ihan tulee mieleen sanonta: osakkeiden paras myyntipäivä on eilinen.
Niistä pitää ajaa demonit pois ja parantuu.
Vierailija kirjoitti:
Niistä pitää ajaa demonit pois ja parantuu.
Todella moni olisi tosiaan manaajan tarpeessa.
Ei ihme, että moni tekee it se mur han.
Vierailija kirjoitti:
Eihän nykyäänkään uskota, jos potilas saa vammoja hoidostaan, pistetään vaan mt-sairauden piikkiin.
Tämä.
Presidentti Kenedyn pikkusisko koki myös tuon kohtalon :
20-vuotiaana Kennedy opiskeli Lontoossa. Isällä oli kuitenkin valta hallita hänen elämäänsä ja hän käski koulua tarkkailemaan naisen syömistä, ettei tämä liho. Toisen maailmansodan alettua Rosemary palasi Yhdysvaltoihin. Isä huolestui Rosemaryn "epämääräisestä seurasta" ja "seksuaalisesti aktiivisesta elämästä" peläten hänen saavan lapsen. Avioton lapsi olisi ollut häpeäksi Kennedyjen maineelle, kuten Rosemaryn veljien uralle, jota isä oli mukana rakentamassa. Isän mukaan Rosemary oli myös ajoittain väkivaltainen ja hallitsematon. Vuonna 1941 isä vei 23-vuotiaan Rosemaryn lobotomialeikkaukseen, joka oli tuolloin uusi keksintö mielisairaiden ihmisten rauhoittamiseksi. Leikkaus muutti Kennedyn henkisesti 2-vuotiaaksi.
Vierailija kirjoitti:
Presidentti Kenedyn pikkusisko koki myös tuon kohtalon :
20-vuotiaana Kennedy opiskeli Lontoossa. Isällä oli kuitenkin valta hallita hänen elämäänsä ja hän käski koulua tarkkailemaan naisen syömistä, ettei tämä liho. Toisen maailmansodan alettua Rosemary palasi Yhdysvaltoihin. Isä huolestui Rosemaryn "epämääräisestä seurasta" ja "seksuaalisesti aktiivisesta elämästä" peläten hänen saavan lapsen. Avioton lapsi olisi ollut häpeäksi Kennedyjen maineelle, kuten Rosemaryn veljien uralle, jota isä oli mukana rakentamassa. Isän mukaan Rosemary oli myös ajoittain väkivaltainen ja hallitsematon. Vuonna 1941 isä vei 23-vuotiaan Rosemaryn lobotomialeikkaukseen, joka oli tuolloin uusi keksintö mielisairaiden ihmisten rauhoittamiseksi. Leikkaus muutti Kennedyn henkisesti 2-vuotiaaksi.
😔
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Voivathan nykyiset masennuslääkkeetkin aiheuttaa pysyvän seksuaalihaitta PSSD:n.
Niillä tapetaan myös tunteet.
Onko sinulla asiasta omakohtaista kokemusta vai mihin väitteesi perustuu? Olen itse syönyt erilaisia masennuslääkkeitä pitkään ja nytkin menee 2 erilaista. Eipä ole tunteet kuolleet vaikka niin olisi varmasti oma elo helpompaa. Eikä ole ongelmia seksin kanssa, hyvin toimii alakerta.
Olen ollut töissä paikassa, jossa oli asukkaana mies, jolle oli tehty lobotomia. Oli ihan omissa maailmoissaan, naureskeli itsekseen ja meinasi välillä unohtaa kesken syömisen mitä oli tekemässä. Hyvä puoli tässä sinänsä surullisessa tilanteessa oli, että hän ei näyttänyt kärsivän tilanteestaan lainkaan. Tykkäsi syödä, katseli telkkaria ja teki kiltisti mitä pyydettiin.
Ilmeisesti hän oli nuorena skitsofreniaan sairastuttuaan ollut äärimmäisen ahdistunut, harhainen ja aggressiivinen sekä väkivaltainen. Karmea toimenpide, mutta varmaan sekä henkilön että hoitajien kärsimys väheni aika paljon tässä yksittäistapauksessa. Jos nykyistä hoitoa olisi ollut silloin saatavilla niin tulos olisi tietenkin ollut paljon parempi. Miellän lobotomian vähän samanlaisena kuin sen, että joskus aikoinaan amputoitiin raajoja ilman anestesiaa ja siitä huolimatta että siihen todennäköisesti kuoli. Ei osattu parempaakaan.
Vierailija kirjoitti:
Ei ihme, että moni tekee it se mur han.
Nykyäänkin tehdään psykokirurgisia toimenpiteitä, elikkä lobotomioita toisela nimellä, jos mikään muu ei tehoa vaikeissa tapauksissa. Lehdessä oli aikoinaan artikkeli miehestä kenelle oli sellainen operaatio tehty 10 vuotta sitten ja auttoi siinä määrin ettei enää pessyt käsisään verille.
Todennäköisesti psykokirurgia tulee takaisin "Muotiin" kunhan opimme enemmän aivoista.
Vierailija kirjoitti:
Nykyäänkin tehdään psykokirurgisia toimenpiteitä, elikkä lobotomioita toisela nimellä, jos mikään muu ei tehoa vaikeissa tapauksissa. Lehdessä oli aikoinaan artikkeli miehestä kenelle oli sellainen operaatio tehty 10 vuotta sitten ja auttoi siinä määrin ettei enää pessyt käsisään verille.
Todennäköisesti psykokirurgia tulee takaisin "Muotiin" kunhan opimme enemmän aivoista.
Miten vain, mutta toivottavasti kuitenkin vapaaehtoisena vaihtoehtona eikä pakottaen, kuten sähköhoitoa voidaan nykyään antaa.
Lääketieteen tarkoitus onkin olla kunnioitettavaa ja pelottavaa. Auktoriteetti, jolla on oikeus tehdä sinusta vihannes, jos se niin parhaaksi näkee.
Tunteiden eliminointi, aiemmin lobotomialla, nykyään lääkkeillä. Sama asia. Siks en tykkää kun historian kirjotuksessa niin kehutaan kuinka kirurgisen menetelmän jälkeen lääke oli niin tervetullut. Se on vain siistimpi tapa saada sama lopputulos. Vakavia vaurioita tuottaa ihmiselle.