Onko mitään järkeä selvittää teiniajan kaverin kanssa tapahtunutta välirikkoa?
Päädyin nyt kirjoittamaan tänne, kun haluaisin kuulla kommentteja, jos jollakin ollut vastaavia kokemuksia/ajatuksia. Googlettamalla en löytänyt äkkiseltään..
Olen 35-vuotias nainen. Yläasteella meillä oli todella tiivis kolmen tytön porukka ja minulla on paljon hyviä muistoja noista ajoista. Ysiluokalla asiat saivat kuitenkin ikävän käänteen ja jostakin syystä muut alkoivat ajatella, että minä olisin ollut kiinnostunut pojasta, josta toinen kavereistani tykkäsi. Näin ei kuitenkaan ollut ja yksityiskohdat, mitkä johtivat muiden johtopäätökseen, eivät ole tiedossani. Ainoa kommentti, jonka kuulin, oli tilanteen alkuvaiheessa, kun meidän kolmen porukan ulkopuolinen tyttö tuli sanomaan, että "kannattaa varmaan miettiä että haluatko olla "tytön x" kaveri ja kuinka paljon olet "pojan" kanssa tekemisissä". Olin aivan hämmentynyt enkä tiennyt mistä oli kyse. En tuntenut kyseistä poikaa, mutta satuimme tuohon aikaan tekemään ryhmätyötä samassa ryhmässä. En ollut kyseisen ryhmätyön jälkeenkään pojan kanssa missään tekemisissä. Ilmeisesti olivat kuitenkin vetäneet sitten joitakin teinien johtopäätöksiä.
Minulle lakattiin puhumasta kuin seinään, vieressäni ei enää istuttu luokassa ja kommunikaatio oli minimaalista ja ilkeää. Emme koskaan puhuneet asiasta ja lukioon mennessämme olimme jo täysin erkaantuneet toisistamme. Itse odotin tilanteen alkaessa että minun kanssani tullaan varmaan puhumaan jos on jotakin puhuttavaa, mutta tilanne johtikin täydelliseen puhumattomuuteen. Toki kaikki teineinä oltiin varmasti huonoja kommunikoijia tuolloin.
Olen elämässäni voinut oikein hyvin enkä ole asiaa kovin paljon miettinyt, mutta siltikin tilanteen raadollisuus nousee edelleenkin mieleeni silloin tällöin. Viime vuosina jostakin syystä säännöllisemmin. Olen miettinyt pitäisikö minun ottaa yhteyttä näihin kahteen entiseen ystävääni ja kertoa, että harmittaa se että hyvä ystävyytemme päättyi ja että en oikein ymmärrä mitä siinä tapahtui. Tekisi mieli puhdistaa maineeni, sillä jos syy tosiaan oli se, että minun kuviteltiin havittelevan sitä poikaa, haluaisin korjata tilanteen. Vai olisiko se liian outoa? En tosin ole ihan varma, mistä edes löytäisin nämä henkilöt, facebookia en ole tarkistanut enkä ole missään foorumissa heidän kanssa tekemisissä.
Ajattelen niin, että riippuu siitä kuinka tärkeistä ihmisistä on kyse ja liittyykö välirikko pelkästään väärinymmärrykseen, että kannattaako yhteydenotto. Tosin voihan se olla merkki muistakin syistä, jos ystävyys loppuu näennäisesti pelkkään väärinymmärrykseen. Jos se niin helposti loppuu, niin voisin kuvitella välirikon olevan väistämätön. Ehkä selkänsä kääntäneet ystävät eivät olleetkaan niin hyviä ystäviä kuin itse luuli ja ehkä itse välitti paljon enemmän.