En voi mitenkään ymmärtää miten yrittäjät voi pärjätä?

https://www.iltalehti.fi/tyoelama/a/59f86c38-a445-4ccc-8d34-133d0789b156

Juttu muutaman vuoden takaa. Noin puolet yksinyrittäjistä tienaa alle 2000 euroa kuukaudessa.

Laskin että sossuloisena saisin moninverroin yrittäjyyteen verrattuna..

Hinnat tarpeeksi ylös, onnistunut markkinointi, brändin luominen ja muut perusasiat kuntoon ja rahaa alkaa tulla ovista ja ikkunoista. Kaikista ei vain siihen ole. 

Hallituksen ansiopäivärahan porrastusmalli koskee Ylen uutisten mukaan myös yrittäjiä:

"Lausunnossaan Yrittäjäkassa toteaa napakasti, että ansiopäivärahaan esitetty porrastusmalli vaikuttaa Yrittäjän Työttömyyskassan jäsenten etuustasoihin dramaattisesti ja johtaa siihen, että päiväraha laskee peruspäivärahan tasolle jopa kolmasosalla kassan jäsenistä."

https://www.alavusikkunat.fi/

 

heille tulee.

Vierailija kirjoitti:

Hinnat tarpeeksi ylös, onnistunut markkinointi, brändin luominen ja muut perusasiat kuntoon ja rahaa alkaa tulla ovista ja ikkunoista. Kaikista ei vain siihen ole. 

Mites tuo kilpailu? Ei hintoja voi vedättää kovin ylös kun kaikki muutkin yrittäjät samassa veroh***ssä.

Itsekin sivutoiminen yrittäjä, jonka kulut suhteellisen pienet ja verotus on ihan järjetöntä. Vaikka maksaa myytävistään tuotteista jo alvit, niin vielä kaikesta, mitä alvin ym kulujen jälkeen jää menee 20% veroihin. Yrittäjyyteen ei todellakaan Suomessa kannusteta ellei sinulla ole jotain miljonääribisnestä.

Pitää olla aina töissä. Isävainaa oli koneistamoyrittäjä ja teki viikon jokaisena päivänä keskimäärin 10 tuntisen työpäivän.

Juhannuspäivä oli yleensä vapaa krapulan takia - samoin joulupäivä. Karu kohtalo äijällä, aloitti työt 14-vuotiaana tehden 75-vuotiaaksi ja kaksi kuukautta eläkkeellä oltuaan otti ja kuoli pumppulaakiin...

Pienyrittäjänä pärjää, jos on tosi hyvä siinä, mitä tekee, osaa viestiä sen potentiaalisille asiakkaille ja uskaltaa pyytää oikean hinnan. Jos lähtee kilpailemaan hinnalla isoja tekijöitä vastaan, ei voi voittaa. Etenkin tietyillä aloilla pienyrittäjällä on onneksi se etu, ettei tarvitsekaan saada suurta osaa väestöstä ostamaan, vaan riittää, että promillen murto-osa kokee palvelun/tuotteen siitä pyydetyn hinnan arvoiseksi. (Äärimmäisenä esimerkkinä tuhansien eurojen luksustuotteet - suurimmalla osalla ihmisistä ei ole niihin varaa, ja lopuistakin suurin osa saattaa olla sitä mieltä, että ne ovat huijausta ja riistoa, mutta jos onnistuu löytämään parikymmentä vakioasiakasta, se saattaa riittää.)

Yrittäjän tuntiveloituksen pitää olla moninkertainen työntekijän tuntipalkkaan verrattuna, jotta siitä saa maksettua verot, eläkemaksut ja muut pakolliset kulut ja laitettua säästöön suunniteltuja lomia ja yllättäviä hiljaisia kausia varten. Laskelmissa on otettava huomioon myös se, että yrittäjän on aina tehtävä enemmän tai vähemmän sellaista työtä, josta ei voi laskuttaa, mutta joka kuitenkin on välttämätöntä, jotta yritys pyörisi - tai sitten vaihtoehtoisesti maksettava jollekulle muulle niistä hommista.

Ei ole herkkua, ei. Koronaa, taantumaa, sotaa, lamaa, omaa sairautta, työntekijän poissaoloja. Venymistä, veron maksua, tarvittaessa on oltava ilman euronkaan palkkaa koko kuukausi töissä täyttä päivää tehden, sairaanakin töissä, loputtomia velvollisuuksia kirjanpitoineen ym. ym. Ja tietysti sitä työtä, joka ammattitaitoa vaatii ja energiaa, jopa yöuniinkin vaikuttaen. Vastuu on suuri 24/7. Se ei lopu klo 16.  Nivelkulmia tullut sinne ja tänne, loppuunpalamisia kaksi vuosien varrella ja yhä vaan yrittäjänä. Ja jotkut vielä yrittäjiä morkkaavat ties miten. Sympatiaa EI ole tullut mistään, ei helpotuksia. Sipilän hallituksen aikaasaama pieni verohelpotus ainoa vastaantulo vuosien aikana konkreettisesti yritykselle. Uskomatonta, kun ei tiedosteta miten suuren palveluksen KAIKKI yrittäjät Suomessa tekevät kansantaloudelle. Ne on ne valtiomme tulon tekijät ja hyvinvointiyhteiskunnan mahdollistajat.  

Itsensä perheineen on saanut elätettyä ja jopa työlistänytkin. Ei ole kelan luukulta eurookaan pyydetty. Kokenut sen tietää mitä tämä on. Velvollisuuden tunne ollut selkäranka läpi elämän ja ihmetellä saa tätä nykymaailman menoa. Korkein aika olisi Suomessa käsittää yrittäjyyden arvostus, jota onneksi nykyinen hallitus sentään ymmärtää.

Kiinnostaa, että millä tavalla nykyhallitus arvostaa pk-yrittäjiä? Tuolla ylempänä on juttu yrittäjien ansiotulopäivien porrastuksesta, sekö on arvostamista? 

Mielikuvani (ei fakta!) mukaan pienet ja pienituloiset yrittäjät on sellainen ryhmä, joka pysyy viimeiseen asti pois tuilta ja haluaa tulla toimeen omillaan, vaikka leipä ei leveä olisikaan. 

Ajaako yel-uudistus tämän porukan kortistoon? Onko se viimeinen niitti, jonka jälkeen yritystoiminta on pakko lopettaa?

Tein yksityisyrittäjänä töitä hullun lailla vuodesta 1990, nyt tammikuussa möin kaiken ja jäin työttömäksi. Näin parin viikon jälkeen ihmettelen miksi sinnittelin noin pitkään. Ihan turhan takia. Nyt on kulumaa ja särkyä. Parhaat vuodet meni töissä. 

Yrittäjyys on vain keino kaunistella työttömyystilastoja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Hinnat tarpeeksi ylös, onnistunut markkinointi, brändin luominen ja muut perusasiat kuntoon ja rahaa alkaa tulla ovista ja ikkunoista. Kaikista ei vain siihen ole. 

Mites tuo kilpailu? Ei hintoja voi vedättää kovin ylös kun kaikki muutkin yrittäjät samassa veroh***ssä.

Tuossahan tuo luki, brändäys ja markkinointi. Asiakas maksaa mielellään enemmän luotettavasta ja tunnetusta palvelusta tai tuotteesta. 

Ai että kelpaa nautiskella vankilassa kun muut elättää valtion loislaitokset.

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa, että millä tavalla nykyhallitus arvostaa pk-yrittäjiä? Tuolla ylempänä on juttu yrittäjien ansiotulopäivien porrastuksesta, sekö on arvostamista? 

 

Hallitusohjelmastahan ne on kaikki luettavissa. Demarihallitusjohtoisten aikana yrittäjien aseman edistäminen oli täysi nolla. Nyt sentään valtion velkakurjimuksesta huolimatta yrittäjätkin noteerataan. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat kyllä aina tuoneet esille yrittäjienkin merkitystä.

https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/6/1

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa, että millä tavalla nykyhallitus arvostaa pk-yrittäjiä? Tuolla ylempänä on juttu yrittäjien ansiotulopäivien porrastuksesta, sekö on arvostamista? 

Ei työtön ole mikään yrittäjä. Yrittäjän arvostaminen pitäisi näkyä verohelpotuksina ja byrokratian keventämisenä, jos haluaa yrittäjiä jotenkin auttaa 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kiinnostaa, että millä tavalla nykyhallitus arvostaa pk-yrittäjiä? Tuolla ylempänä on juttu yrittäjien ansiotulopäivien porrastuksesta, sekö on arvostamista? 

 

Hallitusohjelmastahan ne on kaikki luettavissa. Demarihallitusjohtoisten aikana yrittäjien aseman edistäminen oli täysi nolla. Nyt sentään valtion velkakurjimuksesta huolimatta yrittäjätkin noteerataan. Kokoomus ja perussuomalaiset ovat kyllä aina tuoneet esille yrittäjienkin merkitystä.

https://valtioneuvosto.fi/hallitukset/hallitusohjelma#/6/1

Pk-yrittäjä = pieni ja keskisuuri 

Monet sanovat minullekkin että ala yrittäjäksi mutta kun eivät tajua ettei se niin helppoa ole, melkein vaikeampaa kuin olla työtön koska yrityksen toiminta pitää saada kannattavaksi ja siinä voi kaatua velat niskaan jos menee huonosti. Suomessa on surkea yrittää. Minä olen ollut sitten työttömänä ja tehnyt pieniä freelancer hommia pimeänä, hemmettiäkö yritystä laittaa pystyyn jo freelancerinäkin tulot ovat surkeat. Vaatii kovaa ammattitasoa, markkinointia ja verkostoitumista. Olen yrittäjyyskoulunkin käynyt joten tajusin mihin ryhtyisin. Suomessa ei yrittäjiä hirveästi tueta ja verotus vie loputkin rahat.

Yksi luokkakaveri rupesi samalla alueella yrittäjä freelanceriksi kuin minä ja olen hänen touhujaan instassa seuraillut, lihonut ihan hirveästi ja jatkuvasti yrityksensä parissa. En usko että hänellä helppoa on. Vaikka oma yritys tuo vapautta, tuo se myös paljon vastuuta ja varmasti huolia. EN suosittele jollei sinulla ole jo valmista asiakaskuntaa sekä erinnomaiset verkostot löytää myös asiakkaista ja käyttää muita palveluita jotka helpottavat yrittämistä. Opin yrittäjyyskoulussa sen että yrittäjä jää usein yksin, sen takia ei kannata ottaa kaikkia asioita hoitaakseen vaan delegoi työt muualle jotta omaan varsinaiseen työhän jää aikaa mutta tuokin tarkoittaisi sitä että joutuu joko maksamaan palveluista tai käyttää perhettä/ystäviä hyödyksi. Yrittäjämäiseen mieleen kuuluu asioista ja ihmisistä hyötyminen. Siitä ei puhuta mutta se on selvää.