Ystäväni on pienituloinen duunari, joka käyttää paljon rahaa ja vapaa-aikaansa työpaikalle matkustamiseen. Miksi tämä on niin epäreilua?
Itse teen tietysti etätöitä ja käyn työpaikalla muutaman kerran kesäisin, kun sovimme työkaverien kanssa lounaritreffit. Sen jälkeen kun aloitin etätyöt, rahaa on jäänyt elämiseen enemmän ja vielä enemmän aikaa ja jaksamista.
Ystäväni on duunari, joka käyttää joka kuukausi ison summan rahaa ja vapaa-aikaansa työpaikalleen ja takaisin ajamiseen. Aikaisesta alkamisajasta johtuen hänen täytyy kulkea omalla autolla mikä on vuosi vuodelta kalliimpaa. Se on ihan tolkuton määrä rahaa ja oman vapaa-ajan ja jaksamisen tuhlaamista tuollainen ajelu. Aikaisin lähtee ja myöhään illalla palaa rättiväsyneenä. Ja tästä syystä hänelle ei jää aikaa lepäämiseen ja vieläpä maksaa tästä "huvista".
Saahan matkalulut vähentää verotuksessa, mutta vähennysoikeus on pienentynyt vuosi vuodelta ja vähennyksen voi tehdä, vaikka työskentelisi etänä. Samalla autoilun hinta on noussut.
En iki maailmassa suostuisi siihen, että työnanataja ajattaisi minua omalla kustannuksellani ja vapaa-ajallani 400 kertaa vuodessa! En kyllä edes hakisi tällaista paikkaa, jos joskus sattuisikin tulemaan vastaan. Ikävästi ne pienipalkkaisimmat saavat kokea tämän epäreiluuden ja maksavat sellaisesta mistä parempipalkkaisten ei tarvitse maksaa.
Milloin Suomen työelämästä tuli näin epäreilua?
Kommentit (63)
Vierailija kirjoitti:
Mun yks duuni:
- Lähijuna meno-paluu: n. 15 €
- Paikallisbussi, jos ei halua kävellä 3 km asemalta: 3 € / suunta
- Lounas ruokalassa (koska tiimihenki, jne.) : 6,80 €
Eli yhteensä 21,827,8 € päivässä työssäkäyntiin. Ja tota oli tarkoitus harrastaa joka päivä, mutta onneksi tuli korona ja etätyöt, niin riitti kerran pari viikkoon. Lähdin pois, kun etätyöt olivat päättymässä.
Missään muualla kuin Porvoossa ei ole noin kalliita lähijunia ja paikallisbusseja, joihin ei saa halvempia kausilippuja tai edes kymppikortteja.
Ai milloin tuli? Aika tarkkaan helmikuusta 2020 alkaen. Kyllä ennen koronaa suurimmissa osassa työpaikkoja lähes kaikki tulivat toimistolle ja lähes aina, oli siellä sitten kollegoita tai yhteistä tekemistä tai ei. Vain pienellä osalla työntekijöistä oli ennen koronaa laajat etätyösopimukset, ja vain pienellä osalla yrityksistä sallittu laajat etätyökäytännöt.
Pitäisikö reiluuden nimissä kieltää etätöiden teettäminen yrityksiltä? Vai onko reilumpaa lakkauttaa mm. sairaalat, kaupat, ravintolat, koulut ja päiväkodit, että niiden työntekijöiden ei tarvitsisi tehdä läsnäolotöitä.
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on pihat auraamatta ja kadut hiekoittamatta kun ihmisille on nykyaikana tärkeintä muka työnteko. Voisiko joku vääntäytyä niihin oikeisiin hommiin ja mennä tekemään ne oikeat työt että yhteiskunta pyörii?
Voisko joku maksaa niistä hommista. Ne hommat kuten risunkerääminen teettää tappiota yhteiskunnalle.
Menisivät pienipalkkaiset lakkoon ja vaatisivat enemmän. Miksi suomalainen työväestö on orjanmielistä alistujaa?
Vierailija kirjoitti:
Tuolla on pihat auraamatta ja kadut hiekoittamatta kun ihmisille on nykyaikana tärkeintä muka työnteko. Voisiko joku vääntäytyä niihin oikeisiin hommiin ja mennä tekemään ne oikeat työt että yhteiskunta pyörii?
Jonkun pitää ensin palkata heidät.
Mietin tuota jo silloin kun työskentelin autoilevana siivoojana ja opiskelin IT-alalle. Oli se jo silloin 2013 niillä bensan hinnoilla ja kuluilla aika epäreilua. Ja se väsymys siivoustyön jäljiltä! Useamman vuoden sitä työtä tein.
Nykyään kotisohvalla kaivelen nenää ja näpyttelen työläppäriä ja palkka kaksinkertainen entiseen verrattuna.
Toisaalta, opiskeluhaluisille ja elämänlaatunsa nostattamishaluisille pitäisi luoda helpompi väylä päästä opiskelemaan alaa, jossa on etätyömahdollisuus.
Kuitenkin jonkun täytyy siivota mun toimisto (kun en ole etänä vaan paika päällä). Veikkaan, että autoilun kallistuessa siivousfirmat eivät tule saamaan autollisia siivoojia vaan siivousfirmat joutuvat muuttamaan työskentelykäytäntöjään. Yksi firman sähköauto käytössä ja useampi siivooja kyydissä kohteesta kohteeseen sekä siivoaa ne <1,5h kohteetkin jossain 15 minuutissa. Kenties?
No jokainen voi kouluttautua
jokainen voi muuttaa niin että on lyhyempi työmatka
jokainen voi vaihtaa duunia
hankkikaa duuni joka on parempi
Vierailija kirjoitti:
Verovähennyksetkin on siinä mielessä epäreiluja, että niistä hyötyy sitä enemmän mitä paremmin tienaa.
Sanos muuta. Oma veroprosenttini on niin pieni, ettei vähennyksillä paljon juhlita. Jokainen euro on tietysti kotiinpäin, mutta olisi reilua jos esim. työmatkakuluja tuettaisiin euromääräisin perustein sen sijaan, että tuen suuruus riippuu omasta tuloveroprosentista.
Aikoinaan laskin työssäkäynti maksaa 300 euroa kuussa, tämä monta vuotta sitten. Nykyjään varmaan tuplat. Noin 20 vuotta sitten meni noin 100 euroa kun pyöräilin about 5km molempiin suuntiin ja työpaikka ruoka oli vaan about 5e, mikä oli ihan jees. Nykyjään olen elänyt pääomilla monta vuotta ja kävelen lähes kaikkialle, 10 eurolla päivässä ruokakuluihin elää aika mukavaa elämää jos tekee kaiken itse.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa itse valita missä asuu, sikäli kun rahkeet asumiseen riittävät. Se sitten vaikuttaa työmatkan pituuteen.
No mielestäni muuttaminen työn perässä ei voi aina olla mikään perus edellytys. Toki jos on lapseton sinkku eikä ole asuntovelkaa.
Mutta jos perheestä toinen on jo töissä paikkakunnalla x, jossa lapsetkin käyvät koulua ja tukiverkot on lähellä- ei voida olettaa että perheen toinen aikuinen muuttaisi toiselle paikkakunnalle töiden perässä.
Ja olisi se kova paikka sinkullekin jos on ujompaa sorttia ja kaikki tutut ovat sillä kotipaikkakunnalla.
Vierailija kirjoitti:
Mun yks duuni:
- Lähijuna meno-paluu: n. 15 €
- Paikallisbussi, jos ei halua kävellä 3 km asemalta: 3 € / suunta
- Lounas ruokalassa (koska tiimihenki, jne.) : 6,80 €
Eli yhteensä 21,827,8 € päivässä työssäkäyntiin. Ja tota oli tarkoitus harrastaa joka päivä, mutta onneksi tuli korona ja etätyöt, niin riitti kerran pari viikkoon. Lähdin pois, kun etätyöt olivat päättymässä.
Nyt v. 2024 tiimihengen nimessä lounas 13,40 euroa työpaikkaruokalassa. Kannattaa jäädä kotiin, vaikkei toimistolle menosta tulisi matkakuluja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa itse valita missä asuu, sikäli kun rahkeet asumiseen riittävät. Se sitten vaikuttaa työmatkan pituuteen.
No mielestäni muuttaminen työn perässä ei voi aina olla mikään perus edellytys. Toki jos on lapseton sinkku eikä ole asuntovelkaa.
Mutta jos perheestä toinen on jo töissä paikkakunnalla x, jossa lapsetkin käyvät koulua ja tukiverkot on lähellä- ei voida olettaa että perheen toinen aikuinen muuttaisi toiselle paikkakunnalle töiden perässä.
Ja olisi se kova paikka sinkullekin jos on ujompaa sorttia ja kaikki tutut ovat sillä kotipaikkakunnalla.
Se on kyllä paljon vaadittu keneltä tahansa, jos täytyy joka vuosi muuttaa töiden perässä. Etenkin kun kaikki työkuviot menee samalla uusiksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jokainen saa itse valita missä asuu, sikäli kun rahkeet asumiseen riittävät. Se sitten vaikuttaa työmatkan pituuteen.
No mielestäni muuttaminen työn perässä ei voi aina olla mikään perus edellytys. Toki jos on lapseton sinkku eikä ole asuntovelkaa.
Mutta jos perheestä toinen on jo töissä paikkakunnalla x, jossa lapsetkin käyvät koulua ja tukiverkot on lähellä- ei voida olettaa että perheen toinen aikuinen muuttaisi toiselle paikkakunnalle töiden perässä.
Ja olisi se kova paikka sinkullekin jos on ujompaa sorttia ja kaikki tutut ovat sillä kotipaikkakunnalla.
Se on kyllä paljon vaadittu keneltä tahansa, jos täytyy joka vuosi muuttaa töiden perässä. Etenkin kun kaikki työkuviot menee samalla uusiksi.
Juuri tätä tarkoitin viestissä johon vastasit- kiitos selvennyksestä.
Joku kumma kuvitelma tuntuu olevan, että kaikki suomalaiset voisi sijoittaa ahtaasti kaupunkeihin ja maaseutu saisi autioitua? Ei ole mahdollista eikä edes hyvä asia loppujen lopuksi.
Suomi on harvaan asuttu maa jossa on melko vähän asukkaita. Maatiloja ja ruuan tuotantoa tarvitaan.
Vierailija kirjoitti:
Menisivät pienipalkkaiset lakkoon ja vaatisivat enemmän. Miksi suomalainen työväestö on orjanmielistä alistujaa?
Pienipalkkaisten naisten liitot ei koskaan osallistu lakkoihin. Siksi päiväkodit ja sairaalat on auki lakkojen aikana. Naisia on helppo kyykyttää. Tekisi hyvää kun nämä naiset joskus olisi lakossa parikin viikkoa.
Vierailija kirjoitti:
Nykytyöelämä on tällaista. Iso osa töistä on tehtävissä etänä. On kuitenkin paljon töitä, jotka vastivat läsnäoloa.
Siispä koulutus- ja ammatinvalintaa kannattaa miettiä myös tästä näkökulmasta: voiko työtä tehdä etänä. Etätyö on valtava mahdollisuus helpottaa työpäivää. Vapaa-aikaa jää useita tunteja enemmän. Siisti sisätyö. Hoksaavatkohan kaikki nuoret tämän näkökulman ammatinvalintaan. Itse aikoinani opiskelin opettajaksi. Jos nyt olisin aloittamassa koulutuspolkua, valinnoissa painaisi tosi paljon etätyön mahdollisuus. Siihen luontuvia koulutuksia minulle olisivat vaikkapa oikeustiede ja kauppatieteet.
Ja kuitenkaan kaikki eivät voi olla juristeja tai ekonomeja. Asetelman epäoikeudenmukaisuus ei ratkea yksilötason ammativalinnalla, kun lähityöntekijöitäkin tarvitaan. Samanaikaisesti asuminen on tyypillisesti kallista alueilla, joilla heitä tarvitaan. Tämä joko nostaa asumiskustannuksia tai pidentää työmatkoja. Vaikuttaa siltä, että duunari ei voi voittaa oikein millään tavalla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Menisivät pienipalkkaiset lakkoon ja vaatisivat enemmän. Miksi suomalainen työväestö on orjanmielistä alistujaa?
Pienipalkkaisten naisten liitot ei koskaan osallistu lakkoihin. Siksi päiväkodit ja sairaalat on auki lakkojen aikana. Naisia on helppo kyykyttää. Tekisi hyvää kun nämä naiset joskus olisi lakossa parikin viikkoa.
Kyllä ensi viikolla päiväkoteja menee kiinni, kun lakkoillaan. 💪
Jos et ole huomannut, niin kuun vaihteessa meneekin. Tämä on kuulemma "ay-vassarointia", vaikka kyse on omien oikeuksien puolustamisesta. Mediakaan eikä oikeastaan liitotkaan vaikuta tunnistavan, että tässä on taustalla paljon muutakin kuin hallituksen poliittisten päätösten vastustaminen. Ihmiset ovat väsyneitä kyykytykseen, erityisesti koronavuosien jälkeen. Olen sitä mieltä, että kermaperseet saavat tulla itse tekemään minun työni, kun se on niin suunnattoman helppoa ja mukavaa. Ehkä onkin, jos työmatka hyvittyy palkassa.
Monella alalla on rakenteellisia ongelmia ja palkkaa maksetaan vain se minimi.
Esimerkki omasta työelämästäni: yli 10 vuotta töissä kaupan alalla, myös esimiehenä. Sain listapalkan josta jäi käteen verojen jälkeen noin 1800€ (bruttoa en enää muista). Kuljin autolla koska bussilla olisi joutunut kiertämään puoli kaupunkia. Kesäaikaan menin polkupyörällä. Lasten päivähoitoon viemisten kanssa työpäivään kului yhteensä 9,5-10,5h. Mieheni tienasi suunnilleen saman verran.
Lyhensimme asuntolainaa ja elimme kädestä suuhun. Mitään ylimääräistä ei juuri hankittu ja työ oli todella kuluttavaa, huono ilmapiiri, osaamaton esihenkilö yms. Työ oli erikoisalaa joka vaati erikoisosaamista, jatkuvaa kouluttautumista ja myyntejä tuijotettiin norsunluutornista Vantaalta. Tuntui että työntekijät olivat kuluerä ja aina olisi pitänyt tehdä enemmän ja enemmän. Sen lisäksi tuo palkka oli huono- lähikaupassa olisin tienannut vähemälläkin osaamisella helposti saman mutta olin aluksi kiinnostunut tästä erikoisalasta....
Opiskelin korkeakoulututkinnon ja pääsin oman alani töihin melko pian. Nykyisessä työssäni tienaan tuplaten enemmän kuin aiemmin ja en koe stressiä lähes koskaan. Teen työni hyvin ja tunnollisesti, olen tehnyt aina. Edellinen työ söi sisältä päin enkä kokenut itseäni arvokkaaksi työyhteisössäni.
Nostan hattua kaikille matalapalkkaisella alalla sitkeästi töitä tekevälle ja sanon, että lakkoilkaa vaan- teille kuuluu isompi arvostus ja enemmän palkkaa
Mun yks duuni:
- Lähijuna meno-paluu: n. 15 €
- Paikallisbussi, jos ei halua kävellä 3 km asemalta: 3 € / suunta
- Lounas ruokalassa (koska tiimihenki, jne.) : 6,80 €
Eli yhteensä 21,827,8 € päivässä työssäkäyntiin. Ja tota oli tarkoitus harrastaa joka päivä, mutta onneksi tuli korona ja etätyöt, niin riitti kerran pari viikkoon. Lähdin pois, kun etätyöt olivat päättymässä.