Lue keskustelun säännöt.
Ärsyttää ihmiset, joilla on täydellinen elämä
23.01.2024 |
Luin juuri äsken instagramista yhden tyypin kirjoituksen, jossa hän luetteleli eletyn elämänsä onnistumisia. Ihan kiva, että joillakin menee hyvin. Ei siinä mitään. Mutta mietin vain, että minä en olisi voinut kirjoittaa omasta elämästäni samanlaista saavutuslistaa merkkipäivänäni. Siitä ajatuksesta tuli aika paha mieli. Miksi on niin, että joillakin ihmisillä on niin paljon paremmin ja enemmän? Miksi toiset saavat niin paljon ja toiset eivät saa edes perusasioita, kuten työpaikkaa?
Ei mennyt päivä sentään pilalle mutta miettimään jäin.
Kommentit (92)
Tiedän joitakin, joilla on mennyt elämässä hyvin ja monilla menee huonommin. Jo ihan perusasioista lähtien joillakin on asiat kunnossa lapsuudesta saakka.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee tällä hetkellä niin hyvin, että haluaisin hehkuttaa asiaa julkisesti. Olen työelämäni huipulla, velaton ja varallisuutta löytyy. Onnellisesti naimisissa 20 vuotta ja edelleen olen pakahtua rakkaudesta joka päivä. Eniten iloitsen terveydestäni. Olen ihan oikeasti onnellinen ihminen.
Se miksi haluaisin huutaa maailmalle onnellisuuttani johtuu varmasti siitä, että takana on huonoja aikoja. On ollut todella vakavia terveysongelmia mutta niistä on selvitty. Läheisiä on menehtynyt ennenaikaisesti. Töissäkään ei ole aina mennyt näin hyvin ja olen ollut aiemmin todella rikki työasioista.
Itse uskon asian olevan niin päin, että ne jotka ovat kultalusikka perssiissä syntyneitä eivät koe tarvetta hehkuttaa saavutuksiaan koska se on heille normaali tila. Uskon että ap:n tuttu joka luettelee onnistumisiaan tekee sen siksi että hän tietää myös sen elämän nurjan puolen ja osaa ilo
Samaa mieltä. Tuo, joka haluaisi hehkuttaa elämäänsä, on vielä hyvin keskeneräinen. Ikään kuin alkuhuumassa. Sekin on ymmärrettävää. Jossain vaiheessa tulee vaihe, jossa tajuaa, ettei hehkutukselle ole mitään tarvetta.
Ehkä hän on tehnyt enemmän joidenkin asioiden eteen? Toki toisille annetaan elämässä enemmän mahdollisuuksia ja joillekin kannetaan asioita tarjottimellakin. Tai ehkä hän on vaan fiksumpi,saa aikaan enemmän. Ja on ihmisillä ongelmiakin. Kaikki ei vaan tuo niitä esille tai valita koko ajan. Itse olen perustyytyväinen,enkä valita(toki asiasta),enkä pura huonoa oloani muihin tai näytä sitä ja moni saattaa luulla,ettei elämässäni ole ollenkaan ongelmia. Mutta keskityn enemmän niihin hyviin asioihin. Jonkun elämä voi näyttää täydelliseltä,mut omat ongelmat sielläkin on. Kannattaa keskittyä omaan elämään ja yrittää tehdä siitä hyvää.
Tähän ikään oppinut, ettei kannata olla kateellinen.
Ei kenenkään elämä ole vain sitä mitä somessa kuvaa tai edes sellaista. Kaikilla arki lienee samankaltaista. Ja jokaisella on enemmän tai vähemmän karikoita elämässä tai sitten se jonkun mielestä tosi tylsää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei hitto. Kuinka itserakas täytyy olla, että oikein julkisesti luettelee onnistumisiaan ja hehkuttaa "erinomaisuuttaan"? :D
Ihan tervettähän tuo on, merkkipäivän tienoilla tehdä inventaari elämästä.
Voisihan niitä synkkiäkin listata, mutta sitten haukutaan likapyykkien julkisesta levittelystä.
Ei toisen onnistuminen ole toiselta pois.
Eikö voisi tehdä tuollaista listaa ihan vain itselleen, eikä oikein hieroa sitä toisten naamaan? Huomionkerjäämisen maku.
Kukas se kissan hännän nostaa ellei kissa itse ja kynttilää ei pidä pitää vakan alla. Saavutuksistaan on sallittua iloita myös julkisesti.
Kyllä minunkin mielestä omista saavutuksista saa iloita. Jos joku ei kestä sitä,niin ei lue niitä hehkutuksia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tuskin kenenkään elämä on pelkkää ruusuilla tanssimista, ja sosiaalisessa mediassa ihmiset nyt kertovat mitä kertovat. Siltikin, toisia toki onnistaa ja onnistuvat monessa asiassa, kun taas joillekin jää paljon useammin ns. luu kouraan.
Sekin,että onnistuu löytämään lähes täydellisen puolison,joka haluaa kanssasi sen perheen,kun toinen ei löydä kun jämäpaloja tai ei onnistu oikein ketään löytämään tai rima liian korkealla. Siinäkin ollaan elämässä eri tasoilla. Mutta tyytyväisyys ja onnellisuus on löydettävä sitten muuten.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mulla menee tällä hetkellä niin hyvin, että haluaisin hehkuttaa asiaa julkisesti. Olen työelämäni huipulla, velaton ja varallisuutta löytyy. Onnellisesti naimisissa 20 vuotta ja edelleen olen pakahtua rakkaudesta joka päivä. Eniten iloitsen terveydestäni. Olen ihan oikeasti onnellinen ihminen.
Se miksi haluaisin huutaa maailmalle onnellisuuttani johtuu varmasti siitä, että takana on huonoja aikoja. On ollut todella vakavia terveysongelmia mutta niistä on selvitty. Läheisiä on menehtynyt ennenaikaisesti. Töissäkään ei ole aina mennyt näin hyvin ja olen ollut aiemmin todella rikki työasioista.
Itse uskon asian olevan niin päin, että ne jotka ovat kultalusikka perssiissä syntyneitä eivät koe tarvetta hehkuttaa saavutuksiaan koska se on heille normaali tila. Uskon että ap:n tuttu joka luettelee onnistumisiaan tekee sen siksi että hän tietää myös sen elämän nurjan puolen ja osaa ilo
Tässä hyvä esimerkki siitä että kirjoitat mitä tahansa niin aina joku loukkaantuu. Tämän takia minulla ei ole aometilejä enkä kerro asioistani kenellekään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Niin. Kuka on luvannut, että maailmassa menisivät nallekarkit tasan?
Nallekarkit maistuvat pahalle. Onneksi en saanut niitä.
Vierailija kirjoitti:
Mua ärsyttää "pikkurouvat". Naimisissa olevat naiset, joilla ei ole huolen häivää, kun mies hoitaa kaiken. Töissä viettävät ruokatunnin shoppailen, kun saavat käyttää palkan itseensä. Kun klo tulee 16, soittavat miehelleen, "haetko lapset hoidosta, jään ylitöihin, onhan sauna lämpimänä klo 20 ja hierotko sit mun hartiat". Sitten vkonloppuna baarissa ja miehiään vielä pettävät. Sunnuntaina istutaan kirkossa miehen kanssa käsikädessä. Itse olen ykdinhuoltaja omakotitalossa. Hoidan lumityöt, pienet remontit, lämmityksen, vesipumpun, ruohonleikkurin yms. Sitten nää "pikkurouvat" ihmettelee, ku et koskaan mitään osta itselkesi ja " kyllä sinä miehen saisit kun käyttäisit enemmän huulipunaa". Hoh hoijaa, no kateuttahan tämä minulta on...
Sun todellisuus on televisio-ohjelmista. Sulla on paljon aikaa katsella sarjoja ja sitä kautta luulet että kaikki elää niinkuin telkkarissa. Todellinen maailma on ihan muuta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
No niin täältä vastaa +50 vee mummeli.
Some on täysin peffasta. Harvalle tuottaa mielihyvää.
Varsinkin nuoret voivat tosi huonosti kun ihan auttomaattisesti vertailevat saavutuksiaan.
Ja kirjainihmiset eritoten koska heidän maailmansa on mustavalkonen, harmaa sävyt puuttuu, ei osata analysoida että kaikki on enimmäkseen puppua ja silmänlumetta. Tämä koska kirjainihmiset itse ei kykene valehtelemaan näyttääkseen paremmalta. Pidetään muitakin rehellisinä.
Annan esimerkin. Mukavalla työkaverillani on sisustusblogi, on myös myynyt sisustukseen liittyvää. Aivan ihania kuvia kotoontaan.
Kertoi että kaaos on useasti kuvan ulkopuolella. Roinaa ja rompetta. Kuva-asetelma ottaa aikaa.
Toinen esimerkki. Nuori mies joka vertailee mitä entiset koulukaverit esm saanut aikaseksi.
Kaveri A kävi ulkomailla, kaveri B osti asunnon, C laittaa kuvia ihanasta perheestään.
A-B-Cn saavutukset lyödään yhteen ja sitten ihmettelee kun itsellä ei ole tätä kaikkea, nyt heti, tässä silmänräpäyksessä.
Ulkomaan kuvat muokattu, asunnosta on niin paljo velkaa että sen omistaa pankki monta kymmentä vuotta. Ja perhe-elämästä me varsinkin vanhemmat ihmiset tiedämme että saattaa olla aika vuoristorataa, pettymyksiäkin luvassa.
Neuvoni onkin että älkää iskoko mitä luette tai näette somessa. Siellä syötetään 'totuutta' mitä halutaan itsestään antaan muille, höystettynä ja liioteltuna. Filtterillä ja oikealla kuvauskulmalla.
Mulla ei ole kaikki täydellisesti, mutta olen ihminen, jolla lasi on aina puoliksi täynnä ja 95 % tyytyväinen elämääni. Sairaudet, avioero, lähipiirin kuolemat - kaiken sen keskelläkin olen pystynyt ajattelemaan, että tämä on nyt tällaista mutta aurinko nousee huomennakin. Olen joka päivä kiitollinen siitä miten olen saanut ja tunnen usein onnen tunteita.
Joskus kadehdin somessa toisilta ihmisiltä asioita, mutta mitä vanhemmaksi tulen, niin sitä harvemmin. Tällä hetkellä kateuden tunteita herättää joskus toisten ihmisten vapaa-aikaa, koska juuri se on nyt itselläni vähissä elämäntilanteesta johtuen. Tiedostan tämän ja tiedän, että en valitsisi toisinkaan. Toisten ihmisten onnelliset ja iloiset päivitykset somessa aiheuttavat minussa enimmäkseen ilon tunteita toisen puolesta, kiinnostuksen johonkin asiaan (esim. matkakohteeseen tai uuteen työpaikkaan) tai neutraalin tunteen.
Elämä harvoin on pelkkää juhlaa tai ilman vastoinkäymisiä ja mielestäni kiitollisuus pienistä asioista ja perustavallisesta arjesta vähentää katkeruutta ja tuo tyytyväisyyttä elämään.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sitä on helppo olla tyytyväinen ja tyytyä vähään ja pieneen jos esimerkiksi on se työpaikka ja toimeentulo on turvattu.
Mutta jos se puuttuu niin sen mukana puuttuu paljon muutakin. Mahdollisuus tehdä hankintoja, matkustaa, harrastaa muutakin kuin kävelyä yms.
Ainakin mulle se on sellainen iso asia mihin en ole pystynyt tyytymään ja sopeutumaan yrityksistä huolimatta.
No somessahan se koko totuus elämästä näkyy :D
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi kenenkään elämää pitäisi seurata jossain instassa tai muussa vastaavassa?
Ihan outo ilmiö. Katse palloon (oma ja läheisten elämä) ja eteenpäin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Niin. Kuka on luvannut, että maailmassa menisivät nallekarkit tasan?
Nallekarkit maistuvat pahalle. Onneksi en saanut niitä.
No tämä ajatus tavallaan sisältyy tuohon nallekarkkivertaukseen. Että kaikki eivät edes halua samoja asioita.
Mun mielestä olisi ihan kamalaa elää sellaista elämää, että ottaisin jatkuvasti jotain ihqu-kuvia ja postailisin niitä someen. Ihan sama vaikka koko maailma rakastaisi niitä kuvia.
Vierailija kirjoitti:
Miksi kenenkään elämää pitäisi seurata jossain instassa tai muussa vastaavassa?
Ihan outo ilmiö. Katse palloon (oma ja läheisten elämä) ja eteenpäin.
Itse ainakin seuraan niitä läheisiä myös siellä instassa. Minusta kiva keino vaihtaa kuulumisia.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pystyy järjestämään oman elämänsä miten haluaa.
Niinhän sinä luulet. Et tiedä vielä, että jokaisen on ristinsä kannettava, niinkuin taannoin mummini sanoi. Elämä voi olla ihan hyvää ja ennemmin tai myöhemmin jokaiselle tulee jotain ikävää . Se voi olla läheisen tai omaa saitautta ,onnettomuutta tms.
Vierailija kirjoitti:
Jokainen pystyy järjestämään oman elämänsä miten haluaa.
Niinhän sinä luulet. Et tiedä vielä, että jokaisen on ristinsä kannettava, niinkuin taannoin mummini sanoi. Elämä voi ol ihan hyvää ja ennemmin tai myöhemmin jokaiselle tulee jotain ikävää . Se voi olla läheisen tai omaa sairautta, onnettomuutta tms.
Kun itsellä on joku kipupiste, ja siihen kun toisen onnistuminen osuu tökkäämään, niin kyllähän se ärsyttää hyvin helposti. Sille ei kai voi mitään. Oli somessa tai ei.