Lue keskustelun säännöt.
Vaimon ylipaino-ongelma
09.01.2007 |
Loppujen lopuksi en keksinyt muuta paikkaa kuin tämä. Tiedän saavani kipakoitakin vastauksia, ehkä niitä tarvitaankin.
Olemme olleet naimisissa kahdeksan vuotta. Suhteemme alussa vaimoni oli normaalipainoinen, mutta kahden lapsen jälkeen painoa kertyi - kuten varmaan on aika tavallista. Lapset ovat nyt 5 ja 3 vuotta.
Nyt häpeäkseni vaimon ylipaino on alkanut vaivata minua. Haluja ei oikein tahdo löytyä, vaikka rakkautta kyllä piisaisi. Painoa on lähemmäs 100kg, joten ihan muutamasta kilosta ei ole kyse.
Aluksi olin sanomatta mitään. Eihän juuri synnyttänyttä naista voi vaatia diettihommiin. Sitten ehdotin (esim. joulun tai kesämässäillyn jälkeen) yhteistä projektia ruokamuutoksiin. Olen valmis kokeilemaan Painonvartijoita, karppaamista tai ihan omaa juttua. Ei niin väliksi. Tämäkään ei ole tehonnut.
Yritän olla painostamatta, mutta... hävettäähän tämä minuakin. Ei kaikki painosta ole (saa olla) kiinni, mutta...
Ymmärrän, että painostaminen voisi olla pahastakin, mutta hiljaisuuskaan ei auta.
Vaimoni ei vaikuta masentuneeltakaan. Hän on töissä jossa viihtyy, lasten kanssa ei pahemmin ongelmia, hellimme päivittäin (vaikka on alkanut tuntua siltä, että teen sen velvollisuudesta), hänellä on harrastuksia...
Mitä hemmettiä voisi tehdä?
Kommentit (37)
mutta terveyteen vetoamalla sain hänet innostumaan laihdutuksesta ja niinpä hän onkin pudottanut 20 kg. Aluksi hän aina lykkäsi asiaa milloin minkin takia, mutta sitten vain päätti tarttua härkää sarvista ja yhdessä aloitettiin laihdutus. Nyt hän on kyllä tosi tyytyväinen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
varmasti menee silloin metsään.
ainoa, mitä voi tehdä, on yrittää saada toinen innostumaan tervellisistä ruoista ja liikunnasta. mielikuvitusta kehiin!!
Olisin itse todella loukkaantunut, mikäli mieheni puhuisi vartalostani negatiivisesti. Luultavasti harkitsisin myös eroa, sillä minusta toisen haukkuminen osoittaa erittäin suurta kunnioituksen puutetta enkä tahdo olla miehen kanssa joka ei arvosta minua, juuri sellaisena kuin olen.
Mitä mieltä olet näistä?
-Laihduttaminen. Sinulle riittää normaalipaino, mutta mitä jos vaimosi tahtookin tosi timmin miehen? Mihin asti saa vaatia painon pudottamista? Entä jos vaimo tykkäkin pullukoista? Kuinka paljon omaa aikaa toiselle on päivittäin järjestettävä kuntoilua varten?
-Tyylitaju. Paljonko voi vaatia toista satsaamaan rahallisesti pukeutumiseen? Onko lupa vaatia toista muuttamaan tyyliään? (esim hevarista trendejä seuraavaksi) Saako toinen käyttää haluamiaan vaatteita enää koskaan?
-Puhetapa. Mitä jos vaimosi ei pidä sinun käyttämistäsi sanonnoista tai murteesta? Voiko toista kieltää käyttämästä ärsyttäviä/loukkaavia sanontoja ja kirosanoja?
-Seksi. Kuinka paljon toiselta voi vaatia sängyssä? Paljonko on kohtuullinen notkeuden treenaaminen vuorokaudessa, jotta pystyy taipumaan puolison toivomiin asentoihin? Miten paljon sukupuolielimiä on sallittua muokata? Voiko miestä vaatia käyttämään penispumppua ennen jokaista aktia? Voiko puolisolta vaatia kirurgisia toimenpiteitä kropan parantamiseksi?
-Hiukset. Millaiset hiustyylejä saa puolisolta vaatia? Jos tahtoo puolisolle pitkät hiukset, onko odotettava vuosia hiusten kasvamista vai voiko vaatia käyttämään peruukkia? Voiko hiuksiin vaatia laitettavan shokkivärejä? Entä hiuslisäkkeitä?
Tässä muutama ensimmäisenä mieleen tullut esimerkki, lisää voi keksiä jokainen itse.
Minä olen sitä mieltä, että jokaisella meistä on omat toiveemme, eikä kukaan pysty 100% täyttämään toisen toiveita. Eikä ole tarkoistuskaan. Jokaisessa meissä on myös vikamme. Voin vannoa, että vaimosi keksisi sinusta useammankin nasevan kohteen, josta kirjoitella nettiin ja pilkata sinua. Ehkä hän on kuitenkin kaikkien kilojensa alla oppinut elämästä jotain sellaista, mistä sinulla ei (vielä) ole hajuakaan? Ehkä hän kunnioittaa elämää sinänsä, eikä koe olevansa siinä asemassa, että voisi asettaa vaateita toisille, varsinkaan rakkailleen. Ole onnellinen että sinulla on hänet!
Toivon, että jonakin päivänä opit arvostamaan sitä mitä sinulla on, sen sijaan että haaveilet siitä mitä voisit saada. Se on ainut tapa tulla onnelliseksi.
...kysyisit vaimoltasi suoraan, että onko hän itse tyytyväinen nykyiseen painoonsa. Voit vaikka aloittaa jutun omista mahamakkaroistasi, ja kysellä sitten hänen mielipiteitään. Ehdota sitten taas yhteistä harrastusta. Tai osta vaikka lahjaksi pilates-kurssi tai vastaava.
Jos hän ottaa puheeksi asian, niin voisit silloin ystävällisesti ja rakastavasti kertoa ajatuksesi rehellisesti hänen ylipainonsa suhteen. Painota tosiaan sitä terveydellistä puolta ja hyvää oloa joka hoikkana on. Lihavana ei ole edes mukava olla kun pursuaa ja ahdistaa joka kohdasta. Ehdota tosiaan että alatte yhdessä liikkumaan, ensin vaikkapa kävelemään ja otatte sen vielä parisuhteen hoidon kannalta jos saisitte jonkun hoitamaan lapsia. Jos vaimolla ei ole riittävästi vielä motivaatiota asian suhteen, niin sinun ehkä täytyy painostaa kovampaa häntä. On sitten kerrottava kuinka läskit häiritsevät sinua, vaikka rakastatkin häntä. Ehkä siihen voidaan tarvita kriisi herättelemään häntä hoikistumaan. Toisaalta luulenpa että hän voisi jopa aavistaa tunteesi jos ajatuksesi ovat noin häiritseviä etkä halua häntä kuin ennen.
Surullista, mutta toivottavasti pääsette asiassa eteenpäin, koska lopulta kyseessä on asia joka on hoidettavissa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vaateostoksista en juurikaan tiedä... Viihdyn huonosti kauppakierroksilla.
Harrastuksia kyllä on, mutta painottuvat lähinnä taiteen ja käsitöiden puolelle. Vaimoni on hyvä taidemaalauksissa!
Kylpyläajatus on muuten kai hyvä, mutta itse saan ihottumaa kloorivedestä. Houkuttelin puoliskoani pienelle vaellusreissulle Lapin ruskaan, mutta ei tuo ottanut tulta alleen.
Perhetuttujakin löytyy, mutta ei kovin liikkuvaa sorttia. Enemmän tätä taideporukkaa.
(osuiko jotenkin omaan nilkkaan?)
Eikös ap nimenomaan sanonut rakastavansa vaimoaan? Minusta oli hyvin asiallinen aloitus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Eli nuo ovat niitä asioita jotka sovitaan parisuhteessa sen osapuolten kesken. Kuinka pitkälle missäkin suhteessa voidaan mennä, riippuu siis täysin molemmasta osapuolesta.
Eihän ap mitenkään haukkunut vaimoaan vaan mietti tapoja keskustella asiasta loukkaamatta toista. Luehan aloitus uudelleen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei tietenkään voi vaatia toista esim. huippunotkeaksi sängyssä, mutta voihan sitä aina vähän vihjailla, että olisi kivaa jos... (edellyttäen, että toisella on realistiset mahdollisuude saavuttaa tuo toive. Ei siis sovi mennä vaatimaan kotiäidiltä Pamela Anderson -lookia)
En ole missään kohtaa sanonut, etteikö aloitus olisi ollut asiallinen. Minusta ainoastaan ap:n asenne vaimoaan kohtaan on asiaton. Ihan kuin hän ei kunnioittaisi vaimoaan ja arvostaisi tätä, vaan tahtoisi vaimon muokkaavan itseään ap:n toivomaan suuntaan. Avioliitossakin molemmilla on oikeus omaan vartaloonsa, eikä kenenkään pidä muokata itseään miellyttääkseen toista, vaan ainoastaan miellyttääkseen itseään.
35
P. S. Se, että sanoo rakastavansa toista, ei vielä todista mitään. Oikea rakkaus näkyy teoissa ja asenteessa.
Vierailija:
(osuiko jotenkin omaan nilkkaan?)Eikös ap nimenomaan sanonut rakastavansa vaimoaan? Minusta oli hyvin asiallinen aloitus...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Hänestä on sopivaa vaatia vaimoa laihduttamaan itsensä miehen mieleiseksi, joten olen kiinnostunut kuulemaan mikä muu muokkaus on sallittua ja mihin kohtaan hän pistää rajat. Ja myös salliiko hän samat oikeudet vaimolleen.
35
...että meinasitko kuinka paljon vielä lihoa, ajatteleppa jos teet monta lasta ja jokaiselta painoas nostat vaikka 5 kg. No siitäpä tää sotanorsu vimmastu ja pudotti painonsa ja näytti lääkärille ja kaikille muillekkin että kyllä muuten pystyn hoikistumaan ja kenelläkään ei pitäis olla nokan koputtamista!
Eli olen sitä mieltä että hyssyttely ei auta vaan juttele vaimosi kanssa ja sanot olevasi huolissasi hänen terveydestään. Terveyteen viittaus auttoi minua mm. pääsemään tupakista eroon 11 v savuttelun jälkeen. Kukapa kaunis nainen haluaa elää happiviikset nenällään vanhempana??? Saati että hengestä ottais kun olis ylipainoa!!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kuten alussa kerroin, asia hävettääkin. Oma suhtautumiseni. Lupasinhan rakastaa myötä- ja vastamäessä. Rakastankin. Vaimossani on sellaisia puolia, mitä järkyttävinkään ylipaino ei saa katoamaan. Hänen huumorinsa, ajatuksensa, äitiytensä.. Vain tämä yksi kivi kalvaa kengässä.
En vaadi seksiä joka päivä. En joka viikko. En joka kuukausi. Viime aikoina en ole vaatinut ollenkaan. Ei oikein ole innostanut. Onhan toki välillä aktiivisia ja välillä hiljaisia kausia.
Eikä liitto seksistä ole kiinni. En ole ajatellut avioeroa, en oikein osaa.
Vierailija:
Tertun piirakka taitaa kiinnostaa sinuakin, ap
En osaa neuvoa. Toivotan onnea. Ehkä yhteiset kävelylenkit (jos niitä ei ole)? sitten illaksi salaattia ja jalkojen hierontaa vaimolle. Ehkä jos itse tsemppaat itsesi rautaiseen kondikseen loisi paineita vaimolle?
ns. ikävä tosiasia on, että vaimosi pitää itse löytää se motivaatio, mutta häntä tosiaan pitää jotenkin herätellä. Miten, en osaa sanoa. Itse olen loukkaantunut kun mies huomauttanut " Voisit tehdä tolle mahalles jotain" , ei vähään aikaan kyllä " irronnut" :) Sitä en siis suosittele.
Tsemii ja bodii!
ProvoOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOOO