Mitä sellaisia asioita omana kouluaikanasi opetettiin vielä lapsille, mitä omalle lapsellesi ei opeteta enää koulussa?

Kaikki kiva on syntiä. En tosin oppinut...

Vierailija kirjoitti:

No, ainakin se kaunokirjoitus oli yksi. Käsitöissä oli ristipistoja, niitä ei varmaan nykyään enää opeteta. Liikunnassa oli pakollinen telinevoimistelu, joka oli kauheaa ja pelottavaa, myös päällään piti oppia seisomaan.

Uskonnossa luettiin Raamattua ja opeteltiin ulkoa kaikkea mahdollista kymmenestä käskystä Jaakobin poikiin.

Joulu- ja kevätjuhlissa vedettiin hirveän pitkiä ja vaikeita lauluja sekä näytelmiä, joissa oli kymmeniä sivuja ulkoa opeteltavaa.

Ylipäätään ulkoa opeteltiin paljon melkein kaikissa aineissa.

Kävin ala-astetta 80-luvulla.

No itse ei tarvinut enää päällä/käsilläseisontaa opetella, mutta äitini kertoi kuinka heidän oli pakko ja hän sanoi että ei pysty, mutta opettaja pakotti... no ei auttanut kuin yrittää, kädet lattiaan ja potkaisi siitä vauhtia ja onnistui osumaan kantapäällä opettajaa leukaan. Ei kuulemma tarvinut yrittää toista kertaa 😁

Liikuntatunnilla opeteltiin paritansseja kuten humppa, polkka, tango, ja jenkka. Laskennossa käytettiin helmitaulua ja laskutikkua. Jokaisella oli myös oma pieni liitutaulu. Ruoka syötiin luokassa ja oma ruokaliina piti olla pulpetilla. Aidolla täytettävällä mustekynällä opeteltiin kirjoittamaan. Oli paljon luokkajuhlia joissa kivoja kilpailuja ja leikkejä, vähän vanhempana myös tanssittiin LP-levyjen soidessa. 

Lukemaan kirjoja. Minkäänlaisia.

Kaunokirjoitus johon hankala sitten nuorena aikuisena havahtua juuri siedettävän nimikirjoituksenkin takia.Katekismus piti myös opetella.

Opettaja vanha Lotta esihenkilö ja Neuvostoliitto laulut ja opit aivan minimissä mistä tuli hiukan  nuhteita.

Luettiin paljon ja opettajakin luki meille  Viisikkoja ja muita kirjoja joita luokassa oli. 

Vierailija kirjoitti:

Eivät enää virkkaa pannulappuja ja neulo sukkia. Jakokulma on aivan kummallinen. 

Onko tää joku koulukohtanen juttu. Sillä kumpikin ovat pannulappunsa tehnyt. Toinen neulo sukat ja toinen yritti, Sitten niistä oli tulossa lapaset, sitten säärystimet, mutta niistä tulikin äidille todella napakat ja kittanat ranteen lämmittimet yöksi.

Jakokulma on se, mitä mun mutsi käyttää. Koko lapsuuteni "nauranut" äidille, ettei se osaa jakaa mun tavalla... ja nyt sitten palattiin siihen tapaan, enkä mä osaa lasten tavalla.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnilla opeteltiin paritansseja kuten humppa, polkka, tango, ja jenkka. Laskennossa käytettiin helmitaulua ja laskutikkua. Jokaisella oli myös oma pieni liitutaulu. Ruoka syötiin luokassa ja oma ruokaliina piti olla pulpetilla. Aidolla täytettävällä mustekynällä opeteltiin kirjoittamaan. Oli paljon luokkajuhlia joissa kivoja kilpailuja ja leikkejä, vähän vanhempana myös tanssittiin LP-levyjen soidessa. 

Sä kerroit kouluajastas, kuten mun 1953 syntynyt äitini. Niillä oli helmitaulu ja laskutikku, liitutaulu, ruokaliinat ja musteet.

Äiti?

Ja mä luulin, että mä olen palstalle liian vanha. :D vm -72

Äidinkielen tunnilla aineiden kirjoittamista käsin. Omalla käsialalla. 

Ei niitä viittä kieltä ennenkään muuten opetettu kuin valinnaisina. Omilla lapsilla 4 kieltä jo ala-asteelta (suomi, ruotsi, ranska, englanti).

Muistiinpanoja ja läksyt tehdään edelleen vihkoon.

Käytöstapojakin opetetaan, mutta ei enää ole kylläkään sitä että seisotaan ja sanotaan yhteen ääneen hyvää huomenta, opettaja jne.

Käsitöissä tehdään monenlaista. Sukan kutominen ehkä ei kuulu pakollisiin, mutta virkataan patalappu, tehty löylykauha ja kenkärenki, ompelukoneella tyynyliina, nyt 5-luokkalainen kutoo kissapehmoa koulussa.

3-luokkalainen lukee lastenromaaneja koulussa ja kotona. 5-lk myös lukee paljon. Kai se esimerkin voima on tuossa aika vahva, kun minä ja isänsäkin luetaan.

Vierailija kirjoitti:

Liikuntatunnilla opeteltiin paritansseja kuten humppa, polkka, tango, ja jenkka. Laskennossa käytettiin helmitaulua ja laskutikkua. Jokaisella oli myös oma pieni liitutaulu. Ruoka syötiin luokassa ja oma ruokaliina piti olla pulpetilla. Aidolla täytettävällä mustekynällä opeteltiin kirjoittamaan. Oli paljon luokkajuhlia joissa kivoja kilpailuja ja leikkejä, vähän vanhempana myös tanssittiin LP-levyjen soidessa. 

Helsingissä kaikki ala-astelaiset opettelevat 4-5. lk ajan paritansseja melkoisen paljon, ja homma huipentuu pormestarin itsenäisyyspäivän tansseihin. Vanhemmat sai käydä koululla katsomassa kenraalit. Olihan se huvittavan näköistä, kaikkien naamassa luki ettei nappaa.. 😅 mutta onpa ehkä joku käry sitten siitäkin hommasta. Kiva että perinne jatkuu.

Vierailija kirjoitti:

Äidinkielen tunnilla aineiden kirjoittamista käsin. Omalla käsialalla. 

Tätä tehdään kyllä edelleen.

Monissa maissa opetetaan vielä kaunokirjoitusta. Ole siinä sitten kirjeenvaihdossa ystävyyskoululuokkalaisten kanssa, jotka kirjoittavat kauniita kirjeitä ja Suomesta lähtee vain harakanvarpaita tikkukirjaimin.

Jopa siellä ihmetellään, kun ei allekirjoitusta kauan osata. Allekirjoituskinnon vain tikkukirjaimia, eikä käsiala ja aivojen hermoyhteyder kehity, kuten aiemmilla sukupolvilla.

Entäs se isovanhempien kirjeenvaihto siellä ullakon kirstussa, kuka sen selvittää koskaan? 

Vierailija kirjoitti:

Kotitaloudessa tekemään ruokaa. Omilla lapsilla kotitalous on pääosin teoriaa, käydään läpi ekologista kuluttamista, kierrätystä ja lajittelua, vertaillaan sekasyöjän ja vegaanin hiilijalanjälkeä, pohditaan ympäristöystävällistä siivousta jne., mutta ei tehdä ruokaa kuin joka 4. kotitaloustunti, silloinkin smoothie tai juuresdippi.

Ei varmasti ole enää varaa ostaa niitä ruoka-aineksia sinne luokkaan... Itse olin yläasteella 2000-luvun vaihteessa ja silloin vielä kokattiin ja leivottiin joka ikinen tunti. Jos ei muuta niin edes sämpylöitä tai joku marjarahka. Mutta aina jotain tehtiin, ekasta tunnista lähtien. 

Meille opetettiin, että kaikki ruoka on syötävä lautaselta, koska Afrikan lapset näkevät nälkää.

Olisi ollut helpompi noudattaa tuota kehotusta, jos opettaja ei olisi aina lappanut lautaselle liian suurta annosta koulun pahaa maksalaatikkoa. 

Itse muistan alakoulusta 1990-luvun alusta kaikki pituus- ja sukupuolijaottelut. Ruokalaan mentiin pituus JA sukupuolijärjestyksessä. Liikuntatunneilla vedettiin iso pehmeä seinä liikuntasalin puoleen väliin, ja tytöt olivat toisella puolella voimistelemassa ja pojat pelasivat toisella puolella sählyä. Pojilla ei ollut mitään asiaa kurkistella tyttöjen puolelle. Tytöt saivat kyllä kurkistella ja nauraa poikien puolelle.

Meillä oli onneksi yläasteella sellainen liikunnanopettaja, joka ei tullut kyttäämään käymmekö suihkussa vai emme. 

Liikuntatunnit olivat koulupäivän lopussa, joten jokainen sai sitten kotona halutessaan peseytyä. 

Ala-asteella 70-luvulla, oli aina tapana pitää ruokarukous ennen ruokailua. Nousimme seisomaan ja lausuimme:

Siunaa Jeesus ruokamme, aamen. 



Se oli vain sellainen tapa ennen ruokailua. En usko, että kukaan sitä sen kummemmin ajatteli. Minusta on kuitenkin hyvä, että ennen ruokailua vähän hiljennyttiin. 

Minä kävin ala-asteen -80 alussa, nyt tyttäreni on vitosluokalla, ihan samanlaista jakokulmaa opettelee nyt.

Tarviiko nykyään kuoria perunoita, ei omilla lapsilla ole tarvinnut kovin monesti kuoria.