Mitä sellaisia asioita omana kouluaikanasi opetettiin vielä lapsille, mitä omalle lapsellesi ei opeteta enää koulussa?

Miesopet meni karttavarastoon salaa tupakalle. Siellä haisi savulle jälkeenpäin. Lähtivät kopioimaan kesken tunnin ja jättivät luokan tekemään jotain tehtävää.

Sylvin opeista jäi mieleen:

"Joka vitsaa säästää, se vihaa lastaan."

"Kommunistien vappukulkueessa ei teitä nähdä."

Meille opetettiin kirjoittamista, siis ihan kokonaisin sanoin sekä myös kaunokirjoitusta. Lukemista opetettiin myös paljon, aluksi tavaamalla ja pikkuhiljaa siitä oppi sitten lukemaan niinkuin lukea kuuluukin. Laskemista 1+1 mentaliteetilla, kertotaulut piti osata ulkoa. Opetettiin myös omien vanhempien ja muiden ihmisten kunnioittamista, yleisesti kohteliaisuutta, kuten ovien avaamista sukupuolesta riippumatta. Opetettiin myös rehellisyyttä ja kerrottiin mitkä asiat on väärin ja mitkä oikein. Myös se, että rikosta seuraa rangaistus. Rangaistukset on tänä päivänä isoja vitsejä, siksi on helppo "panna haisee" ja tehdä mitä päähän pälkähtää, kun unhoon on rangaistukset jääneet. Myös koulukäyttäytyminen, eli luokassa turpa kiinni jos ei anneta lupaa puhua. Mieleenpainuvin opetus oli kanssakäyminen muiden oppilaiden kanssa, eli pakko ei tietenkään ollut olla kenenkään kaveri, mutta LAIHA SOPU ON PAREMPI KUIN ILMIRIITA. Hyvät "eväät" tuli koulusta sekä toki myös kotoa elämän taipaleelle, kurissa ( ei todellakaan pahoinpideltynä, mutta nurkka tuli tutuksi kun hölmöili) ja rakkaudessa yhteisin sävelin.

112

Opetettiin hätänumero näin: 1+1=2

Vierailija kirjoitti:

Neuvostoliitto ei enää ole työläisten paratiisi.

Milloinkahan muka koulussa tuota opetettiin? Tuo on sellaisten ihmisten käsitys, jotka eivät tuota aikaa ole eläneet.

Itse kävin 70-luvulla lukiota, ja kovasti kritisoimme historian kirjoja, jotka antoivat ihan virheellisen kuvan jatkosodasta, Suomen sisällissota ohitettiin muutamalla rivillä ja Neuvostoliitosta kerrottiin tuskin mitään, ainakaan ei sanottu työläisten paratiisiksi.

Vielä 70-luvulla koululaitos oli konservatiivisten voimien vallassa ja opettajakuntakin hyvin vanhoillista. Ei todellakaan Neuvostoliittoa suitsutettu, vaikka olikin tämä kuuluisa kokeilu Pirkkalassa. Se oli vain kokeilu ja yksi koulu.

Tämä kaiken pystyy todentamaan vanhoista koulun historian oppikirjoista.

Vierailija kirjoitti:

Eikö ole ketään nuorempia kuin 60-80-vuotiaita vertailemassa kouluaikojaan nykylastensa koulunkäyntiin? Olisi mukava lukea tuoreempia muistoja tai eroja.

Z

Anteeksi, en tiennyt, että vain tietyn ikäiset saivat tähän kommentoida, ilmeisesti olen kadottanut lukemisen ymmärtämisen, kun en osannut rivien välistä lukea, jotta aloittaja tarkoitti alle kuuskymppisiä vain tähän kommentoimaan.

Z

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Silloin opetettiin. luetun ymmärtämistä.

Äidnkielen tunneilla luettelin erilaisia tekstejä sekä kirjoja piti lukea.

Tekstejä piti niin sanotusti analysoida, ja opettaja kysyi mitä mikin asia tai lause tarkoittaa.

Näin oppi käsittämään vertauskuvallisia lauseita ja asioita ja sanavarasto kasvoi.

Kyllä nuo asiat ovat edelleen äidinkielen opetussuunnitelmassa, tekstianalyysin ja siihen liittyvien käsitteiden (esim. "metafora") opettaminen on meidän velvollisuutemme.

Myös kirjojen lukeminen määrätään edelleen opetussuunnitelmassa, nykyään kokonaisteoksia pitää lukea kolme lukuvuodessa, mutta ennen teosten määrä oli tietenkin isompi.

Nykyään ehkä harjoitellaan entistä enemmän muidenkin tekstien ymmärtämistä kuin kaunokirjallisten, se idea tuli opetussuunnitelmaan kymmenisen vuotta sitten, eli pitää treenata oppilaita analysoimaan uutistekstejä, propagandaa ja ottamaan selvää vaikkapa manuaaleista ja resepteistä.

 

 

Vierailija kirjoitti:

 

Mummini oli kansakoulunopettajan toimesta eläkkeelle jäänyt. Hän kuulusteli kertolaskua ja sanoi, että se on loppuiäksi tarvittava taito. Oikeassa ihana mummini oli. Päässälasku on vieläkin helppoa ja todella harvoin käytän vieläkään laskinta vaikka se onkin puhelimessa. 

Kertotaulun osaaminen ulkoa on ihan ehdotonta juuri tuon päässälaskun takia. Jos pitää laskea päässä vaikka joku 14x28 niin miten ihmee

Ei tuota 14x28 opetella ulkoa eikä kertotaulua pidä ulkoa opetella. Pitää ymmärtää idea ja saada riittävästi rutiinia, että saa tosiaan tarpeeksi nopeasti päässä laskettua.

Tuon 14x28 lasken päässäni näin

14x28=10x28+4x28=280+4x(25+3)=280+4x25+4x3=280+100+12=392

Helpompiakasn ei tarvitse kaikkia osata ulkoa, esim. 7x6=5x7+7=3x5+7=42.

-matematiikan opettaja

Kertomerkit tippuneet pois. Eli lisäsin ne tuohon ylle.

Tuossa kommentoitiin, että välivaiheissa tarvitser kertotaulun ulkoa osaamista. Toki se nopeuttaa, esim. tuo 4x3. Senkin voi kyllä laskea yhteenlaskuna tarvittaessa. Mutta olen siis kyllä samaa mieltä, että rutiinia täytyy olla, jotta osaa osan kertolaskuista ulkoa tai nopeasti pääteltyä, kuten esim. kympin kertotaulu. Vitosenkin kertotaulun saatan päätellä. Opetankin näille heikoimmille oppilaille kertotaulun idean ja päässälaskustrategioita, etteivät jää jumiin kun eivät muista ulkoa.

Hassu väite, etten haluaisi matematiikkaa opettaa. Totta kai haluan. Asioiden ulkoa muistaminen ei ole matematiikkaa. Sitäkin toki tarvitaan jonkun verran myös matematiikassa vaikkakin reilusti vähemmän kuin muissa aineissa.

Ei muuten ole kovin kunnioittavaa sanoa toisten kommentteja idioottimaisiksi.

-samainen matematiikan opettaja

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Maakuntalauluja

Tämä! Ja oppiaineena oli kansalaistaito. Se pitäisi palauttaa takaisin. 

Totta. Kannatan ehdottomasti kansalaistaidon palauttamista. Siinä opetettiin kaikki, mikä luku- ja kirjoitustaidon sekä peruslaskutaidon ohella on tärkeää: Liikennesäännöt, käytöstavat, terveysoppi ja ensiapu, laillisuuskasvatus, hieman yhteiskunnan toimintaa.

Minun aapisessani annettiin ymmärtää, että afrikkalaisten lasten ihonväri on likaa. Ihan järkyttävää tekstiä. Olen 60-luvulla syntynyt.

Kysyisin vielä kerran koskahan se kauno on poistunut. Meillä oli kaunoa vielä 2000-luvun alussa maaseudun koulussa. Kirjoitettiin kaunolla tosin vain äidinkielen vihkoon. Muissa aineissa sai kirjoittaa muullakin tavalla. Kertotauluista oli kokeet. Käytiin aina yksi kertotaulu erikseen läpi. Sitten koe siihen liittyen  ja opettaja muistaakseni itse sanoi, jokaisen kohdan esim 3x6 ja sitten piti paperille kirjoittaa vastaus siihen.

Meillä oli kolmannella luokalla jaettu lukuvuosi käsitöiden osalta. Ensin tytöt puukässään syksyksi ja pojat ns rättikässään. Sitten keväällä toisin päin. Syksyllä tytöt tekivät esim puisen leikkikännykän ja itse tein myös jonkun nuken sängyn. Sitten neljännellä luokalla valittiin kumpaan tahtoo mennä. Minusta olisi voitu valita tytöt puuhuun ja pojat tekstiiliin, mutta kyllä yleensä mentiin ns "perinteisesti" silloin. Itsekin valitsin tekstiilityön. 

Myöhemmin tehtiin tekstiilityössä virkkausta ja kudottiin paljon. Minä sanon aina kutominen, kun tämä on itselle tuttu sana. Kudottiin pehmoeläin ja sukat. Tein myös samettitilkuista tyynyjä. Harjoiteltiin ompelukoneen käyttöä. Tykkäsin paljon, kun ei tehty mitään vaatteita yms. Alakoulun lopussa toisessa koulussa alkoi se vaatteiden teko, josta on pitänyt. Oikeastaan kukaan ei niitä koulussa tehtyjä vaatteita käyttänyt. Jokaisen piti tehdä samanlainen laukku tai hame yms. Kangas toki sai olla väriltään omanlaista jne, mutta muuten kaikki samanlaisia. Minusta typerää tuokin ja olisi ollut kiva tehdä omantyylisiä juttuja. Näin lopetinkin sitten käsityön seiska luokkaan. Väsyin siihen väkisin ompeluun hs en ikinä osannut tarpeeksi hyvin. Keväällä, kun sai valita vapaaehtoisen ns tuotteen teon niin tein kutoen lapaset. Opettaja ihmetteli tätä, mutta en vaan enää tahtonut ommella koneella mitään.

Liikunnassa maalla ulkolajeja. Luistelua ja hiihtoa talvisin. Suunnistusta ja yleisurheilua syksyisin. Jalkapalloa ja pesäpalloa pelattiin. Tosin tuo pesäpallon peluukin oli sellaista rentoa. Oltiin hirveän harvoin sisäliikunnassa. Joskus pelattiin sählyä tai tanssittiin. Telinevoimistelua ei ollut kuin muutamia kertoja.

Myöhemmin kaupungissa telivoimistelua oli paljon. Väkisin kuperkeikkoja ja pukkihyppyä. Ei oltu enää usein ulkona. Joukkuepelit hirveän totisia. Pesäpallossa en esim osannut mitään, vaikka toisessa koulussa maalla oltiinkin sitä rennosti pelattu ja sain kuulla siitä. Joukkuelajeja paljon. Itse jäin melkein aina viimeiseksi valittaessa. Pärjäsin maalla tosi hyvin yksilölajeissa ja olin liikunnallinen. Kilpailin urheilussa paljon. Kaupunkiin muuttaessa liikuntanumero laski maaseudun 9:stä aina 7:skaan. Koin tämän loukkauksena, kun liikuin oikeasti paljon. Jäin vaan aina joukkueissa jalkoihin. Kukaan ei oikein syöttänyt minulle. Sitten koulussa oli kerran vapaa-ehtoista hiihtoa ja opettaja yllättyi kuinka hiihdin niin hyvin. Sanoi, että kyllä hän joskus nostaa vielä arvosanaani. Ei vaan koskaan käynyt niin. Hän vaan valitse sen etten osannut ja ollut tarpeeksi rohkea hänen suosimissaan lajeissa. Vasta lukiossa sain arvosanaksi kasin. Sen hyväksyin. Sori ohiskin vähän, mutta tuli nämä mieleen. 

Vierailija kirjoitti:

Hammashoitaja kävi tosiaan, hampaat harjattiin ja hän tarkisti.

Kerran hänellä oli syntymäpäivä, luokka nousi seisomaan ja laulettiin Nyt Karjalan kunnailla kukkii puu. Hammashoitaja pyyhki kyyneleitä, suku oli Karjalasta.

Ei nyt, vaan jo, eikä kuki, vaan lehtii puu. Tämän opin jo 1960- luvulla. 

Luulen että muovailuvaha oli Steiner-koulussa värjättyä vahaa (mehiläis?), jota piti käsin lämmittää. Ei sellaista pehmeää pötköä jota ostetaan marketista ja haisee pahalta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sukupuolia on kaksi. Tuollaista hulluutta meille kerrotiin. Nyt ei voi kuin nauraa noille vuosikymmenten takaisille luuloille.

Ja oli muka eri rotuisia ihmisiä, joilla oli eri älykkyystaso : )

Tiedättekös te sitten, että kuinka monta niitä sukupuolia sitten oikein on?

Meille opetettiin ala-asteella latinaa ja (leikkisästi liikunnassa) millä tavoin pitää kurkata piilostaan, ettei tule ammuksi. 

Vierailija kirjoitti:

Meille opetettiin ala-asteella latinaa ja (leikkisästi liikunnassa) millä tavoin pitää kurkata piilostaan, ettei tule ammuksi. 

Tämä siis 2000-luvun alussa.

Meille opetettiin 80-luvulla kolhoosin ja sovhoosin ero sekä kuinka näissä työskentelee reippaita työläisiä. Samoin Berliinin muuri kuitattiin sillä, että Itä-Berliinin asukkaat haluavat pitää länsimaiset vaikutteet ulkopuolella. 

lukemaan kunnolla

Vierailija kirjoitti:

Ulkoläksynä Euroopan kaikki valtiot pääkaupunkeineen, isot vuoristot ja joet sekä merkittävät järvet

Kebnekaise tuli näistä mieleen ja Vänner ja Vättern

Vierailija kirjoitti:

Laulaminen harmoonin säestyksellä

Nykyään lauletaan hormoonin säestyksellä.