Perinnönjako ja lakiosa, auttakaa

Vierailija kirjoitti:

Tehän saatte sitten aikanaan äidin ja isän yhteisen omaisuuden, ette menetä mitään. Mutta jos olette perseaiukisia ja tarvitsette heti rahaa, niin saatte lakiosat. Jotka ovat 1/10 äidin omaisuudesta jokaiselle. Mutta menikö tässä lakiosa ja perintöosa sekaisin? Äidin perintöosa on 1/5 nyt heti, paitsi että isällä pitää olla joku asunto.

Ei tainnut mennä. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, joka tulisi muuten. Jos oletetaan, että ei ollut avioehtoa ja vainaja oli joko varakkaampi tai yhtä varakas kuin leski, äidin perintö olisi ollut puolet yhteen lasketusta omaisuudesta. Jos sisaruksia on 5, perintö olisi ollut 1/5, lakiosa 1/10.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isän kuollessa vanhempien yhteinen omaisuus oli 400 000 e, josta 50% oli avio-oikeuden perusteella äidin. Meille 2 lapselle perintö olisi ollut 100 000 e kummallekin, mutta koska vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, emme olisi saaneet mitään, jos emme olisi vaatineet lakiosaa (molemmille lapsille 50 000 e).

Äiti kuoli 3 vuotta myöhemmin, perittävää oli siinä vaiheessa 28 000 e eli asunto oli myyty, osakkeista suurin osa oli myyty, auto oli myyty jne. ja rahat  käytetty johonkin, ei kuitenkaan mihinkään hoivamaksuihin, koska äiti oli kuollessaan juurieläköitynyt perusterve 66v.

Joten suosittelen vaatimaan sitä lakiosaa kaikissa tapauksissa. Leski saa ja voi tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahtoo.

Eihän voi tehdä, siitä on määräykset perintökaaressa.

Mitä leskelle oman omaisuutensa hoitamisesta siis määrätään? Ja mikä on rangaistus, jos toimii toisin? Vainajalle 3v vankilaa petoksesta?

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että ihmiset sekoittavat lakiosan perintöosaan. Siksi kysymys aloittajalle, oliko äitisi testamentannut omaisuutensa isällesi? Jos oli, silloin veljesi vaati lakiosaansa. Ja silloin teidän muidenkin kannattaa sitä vaatia. 

Eihän lakiosaa muuten tarvitse vaatia, jos ei ole testamenttia. Perintö tulee aivan automaattisesti rintaperilliselle ilman mitään vaatimista, jos testamenttia ei ole.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isän kuollessa vanhempien yhteinen omaisuus oli 400 000 e, josta 50% oli avio-oikeuden perusteella äidin. Meille 2 lapselle perintö olisi ollut 100 000 e kummallekin, mutta koska vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, emme olisi saaneet mitään, jos emme olisi vaatineet lakiosaa (molemmille lapsille 50 000 e).

Äiti kuoli 3 vuotta myöhemmin, perittävää oli siinä vaiheessa 28 000 e eli asunto oli myyty, osakkeista suurin osa oli myyty, auto oli myyty jne. ja rahat  käytetty johonkin, ei kuitenkaan mihinkään hoivamaksuihin, koska äiti oli kuollessaan juurieläköitynyt perusterve 66v.

Joten suosittelen vaatimaan sitä lakiosaa kaikissa tapauksissa. Leski saa ja voi tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahtoo.

Eihän voi tehdä, siitä on määräykset perintökaaressa.

Mitä l

Mitä leskelle oman omaisuutensa hoitamisesta siis määrätään? Ja mikä on rangaistus, jos toimii toisin? Vainajalle 3v vankilaa petoksesta?

Lesken kuuluu olla selvillä että mitä saa tehdä, mutta sellainen oikeustoimi on vain pätemätön sitten, eihän niissä hiluista kiistellä, testamentti taitaa olla lähinnä. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isän kuollessa vanhempien yhteinen omaisuus oli 400 000 e, josta 50% oli avio-oikeuden perusteella äidin. Meille 2 lapselle perintö olisi ollut 100 000 e kummallekin, mutta koska vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, emme olisi saaneet mitään, jos emme olisi vaatineet lakiosaa (molemmille lapsille 50 000 e).

Äiti kuoli 3 vuotta myöhemmin, perittävää oli siinä vaiheessa 28 000 e eli asunto oli myyty, osakkeista suurin osa oli myyty, auto oli myyty jne. ja rahat  käytetty johonkin, ei kuitenkaan mihinkään hoivamaksuihin, koska äiti oli kuollessaan juurieläköitynyt perusterve 66v.

Joten suosittelen vaatimaan sitä lakiosaa kaikissa tapauksissa. Leski saa ja voi tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahtoo.

Eihän voi tehdä, siitä on määräykset perintökaaressa.

Mitä l

Ei leskelle mitään määräyksiä ole OMAN omaisuuden käytöstä, jos oli omistusoikeustestamentti. Hallintaoikeustestamentilla tullutta omaisuutta ei saa hävittää. Siihen pitää puuttua lesken eläessä, muuten hän saa selvittää asian tuonpuoleisessa.

Vierailija kirjoitti:

Isäsi voi testamentissaan huomioida veljesi jo saaman lakiosan. Veljesi lakiosa on 1/6 äitisi jättämästä perinnöstä, ellei testamentissa ole muuta määrätty. Vaatikaa jokainen oma osuutenne niin on tulevaisuudessa helpompaa.

Ei tasan ole. jos perijöitä on 6 kuten tässä tapauksessa niin LAKIOSA on PUOLET eli 1/12 osa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isän kuollessa vanhempien yhteinen omaisuus oli 400 000 e, josta 50% oli avio-oikeuden perusteella äidin. Meille 2 lapselle perintö olisi ollut 100 000 e kummallekin, mutta koska vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, emme olisi saaneet mitään, jos emme olisi vaatineet lakiosaa (molemmille lapsille 50 000 e).

Äiti kuoli 3 vuotta myöhemmin, perittävää oli siinä vaiheessa 28 000 e eli asunto oli myyty, osakkeista suurin osa oli myyty, auto oli myyty jne. ja rahat  käytetty johonkin, ei kuitenkaan mihinkään hoivamaksuihin, koska äiti oli kuollessaan juurieläköitynyt perusterve 66v.

Joten suosittelen vaatimaan sitä lakiosaa kaikissa tapauksissa. Leski saa ja voi tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahtoo.

Eihän voi tehdä, siitä on määräykse

Omistusoikeustestamentilla saatu omaisuus on omaa, joten leski saa tehdä sille ihan mitä haluaa eikä tarvitse - kuten kommentissa väitettiin - toimia perintökaaren säädösten mukaan.

Lesken ei kaiken lisäksi tarvitse edes miettiä, onko jokin oikeustoimi pätemätön, siitä mietinnästä vastaa hänen puolestaan yhteiskunta, joka tarvittaessa estää esim. asunnon myymisen ilman lasten lupaa, jos siihen on tarvetta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että ihmiset sekoittavat lakiosan perintöosaan. Siksi kysymys aloittajalle, oliko äitisi testamentannut omaisuutensa isällesi? Jos oli, silloin veljesi vaati lakiosaansa. Ja silloin teidän muidenkin kannattaa sitä vaatia. 

Eihän lakiosaa muuten tarvitse vaatia, jos ei ole testamenttia. Perintö tulee aivan automaattisesti rintaperilliselle ilman mitään vaatimista, jos testamenttia ei ole.

Laki on kanssasi eri mieltä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Meillä isän kuollessa vanhempien yhteinen omaisuus oli 400 000 e, josta 50% oli avio-oikeuden perusteella äidin. Meille 2 lapselle perintö olisi ollut 100 000 e kummallekin, mutta koska vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, emme olisi saaneet mitään, jos emme olisi vaatineet lakiosaa (molemmille lapsille 50 000 e).

Äiti kuoli 3 vuotta myöhemmin, perittävää oli siinä vaiheessa 28 000 e eli asunto oli myyty, osakkeista suurin osa oli myyty, auto oli myyty jne. ja rahat  käytetty johonkin, ei kuitenkaan mihinkään hoivamaksuihin, koska äiti oli kuollessaan juurieläköitynyt perusterve 66v.

Joten suosittelen vaatimaan sitä lakiosaa kaikissa tapauksissa. Leski saa ja voi tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahtoo.

Eihän voi tehdä, siitä on määräykse

 

"Ei leskelle mitään määräyksiä ole OMAN omaisuuden käytöstä, jos oli omistusoikeustestamentti."

Pitkät rimpsut on perintökaaressa.

Se on vain rahaa, jonkun toisen ansaitsemaa. Itse ainakin kannustan äitiä käyttämään rahansa eläessään itseensä, hänhän ne on säästänytkin. En ymmärrä ihmisiä jotka kieli pitkällä odottaa perintöä,  laskeskelee ja optimoi. Pitää sitä jo jotenkin omana omaisuutenaan. Jotenkin kylmää ja epämiellyttävää käytöstä mielestäni.

Vierailija kirjoitti:

Meillä isän kuollessa vanhempien yhteinen omaisuus oli 400 000 e, josta 50% oli avio-oikeuden perusteella äidin. Meille 2 lapselle perintö olisi ollut 100 000 e kummallekin, mutta koska vanhemmilla oli keskinäinen omistusoikeustestamentti, emme olisi saaneet mitään, jos emme olisi vaatineet lakiosaa (molemmille lapsille 50 000 e).

Äiti kuoli 3 vuotta myöhemmin, perittävää oli siinä vaiheessa 28 000 e eli asunto oli myyty, osakkeista suurin osa oli myyty, auto oli myyty jne. ja rahat  käytetty johonkin, ei kuitenkaan mihinkään hoivamaksuihin, koska äiti oli kuollessaan juurieläköitynyt perusterve 66v.

Joten suosittelen vaatimaan sitä lakiosaa kaikissa tapauksissa. Leski saa ja voi tehdä omaisuudellaan ihan mitä tahtoo.

EI se noin mene.

Kummankin vanhemman omaisuus merkitsee. Jos yhteenlaskettu omaisuus on 400 k€ ja siitä lesken omaisuuden arvo on 300 €, niin perintö on 100 k€ JOS leski ei maksa tasinkoa. Lesken EI OLE PAKKO, mutta saa maksaa tasinkoa kuolinpesälle. Lesken ei myöskään ole pakko ottaa tasinkoa vaikka omistussuhteet olisivat toisinpäin.

Eli tietämättä tarkkaan omaisuuksien suhteita ja kuinka leski haluaa toimia osituksessa,ei kyllä voi sanoa että perintö olisi 200 k€

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen huomannut, että ihmiset sekoittavat lakiosan perintöosaan. Siksi kysymys aloittajalle, oliko äitisi testamentannut omaisuutensa isällesi? Jos oli, silloin veljesi vaati lakiosaansa. Ja silloin teidän muidenkin kannattaa sitä vaatia. 

Eihän lakiosaa muuten tarvitse vaatia, jos ei ole testamenttia. Perintö tulee aivan automaattisesti rintaperilliselle ilman mitään vaatimista, jos testamenttia ei ole.

Laki on kanssasi eri mieltä.

Mitä tarkoitat? Vain lakiosaa vaaditaan, koska ilman vaatimista sitä ei saa. Jos vainaja ei ollut tehnyt testamenttia, niin perinnönjako tapahtuu ihan normaalisti osituksen jälkeen. 

Lakiosaa voi vaatia 5 vuoden määräajassa, mutta aiemminkin saatu lakiosa huomioidaan ennakkoperintönä vainajan perukirjassa. Lakiosaahan ei välttämättä edes saa, ellei pesässä ole varoja, joista sen voi maksaa, joten useimmat jäänevät toisen vanhemman kuollessa ns. tyhjin käsin, kun leskelä on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja irtaimistoon.

Ennakkoperinnöstä eli lahjastahan on lahjaverot aikanaan maksettu ja saantokirja olemassa, eikö vain.

Perintö jaetaan viidelle sisarukselle niin, että tuon yhden osuudesta vähennetään saatu ennakkoperintö.

Jos jakokirja ei hänelle kelpaa, vieköön asian käräjille ja maksakoon viulut. Ikävää, että monessa sisarusparvessa on yksi kusipää, jolle ei mikään riitä. Hän tuntee aina jääneensä jotain vaille, vaikka varmasti on saanut kaikkein eniten.

Nämä perimiset ovat niin vaikeita, että onneksi itselle ei ole tulossa kuin homeinen vanha omakotitalo, jonka siskoni saa jos huolii. 

Vierailija kirjoitti:

Lakiosaa voi vaatia 5 vuoden määräajassa, mutta aiemminkin saatu lakiosa huomioidaan ennakkoperintönä vainajan perukirjassa. Lakiosaahan ei välttämättä edes saa, ellei pesässä ole varoja, joista sen voi maksaa, joten useimmat jäänevät toisen vanhemman kuollessa ns. tyhjin käsin, kun leskelä on elinikäinen hallintaoikeus yhteiseen kotiin ja irtaimistoon.

Ennakkoperinnöstä eli lahjastahan on lahjaverot aikanaan maksettu ja saantokirja olemassa, eikö vain.

Perintö jaetaan viidelle sisarukselle niin, että tuon yhden osuudesta vähennetään saatu ennakkoperintö.

Jos jakokirja ei hänelle kelpaa, vieköön asian käräjille ja maksakoon viulut. Ikävää, että monessa sisarusparvessa on yksi kusipää, jolle ei mikään riitä. Hän tuntee aina jääneensä jotain vaille, vaikka varmasti on saanut kaikkein eniten.

Lakiosaahan pitää vaatia 6kkn kuluessa siitä päivästä, kun on saanut testamentin luettavakseen. Mistä ihmeestä vedit tuon 5 vuotta?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehän saatte sitten aikanaan äidin ja isän yhteisen omaisuuden, ette menetä mitään. Mutta jos olette perseaiukisia ja tarvitsette heti rahaa, niin saatte lakiosat. Jotka ovat 1/10 äidin omaisuudesta jokaiselle. Mutta menikö tässä lakiosa ja perintöosa sekaisin? Äidin perintöosa on 1/5 nyt heti, paitsi että isällä pitää olla joku asunto.

Ei tainnut mennä. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, joka tulisi muuten. Jos oletetaan, että ei ollut avioehtoa ja vainaja oli joko varakkaampi tai yhtä varakas kuin leski, äidin perintö olisi ollut puolet yhteen lasketusta omaisuudesta. Jos sisaruksia on 5, perintö olisi ollut 1/5, lakiosa 1/10.

 

Puoliso ei PERI mitään. Eli "äidin perintö" on tasan 0 euroa ilman testamanttia.

Kuolemassa taasen avioliitto purkaantuu ja OSITUS tehdään ENNEN perinnönjakoa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tehän saatte sitten aikanaan äidin ja isän yhteisen omaisuuden, ette menetä mitään. Mutta jos olette perseaiukisia ja tarvitsette heti rahaa, niin saatte lakiosat. Jotka ovat 1/10 äidin omaisuudesta jokaiselle. Mutta menikö tässä lakiosa ja perintöosa sekaisin? Äidin perintöosa on 1/5 nyt heti, paitsi että isällä pitää olla joku asunto.

Ei tainnut mennä. Lakiosa on puolet siitä perinnöstä, joka tulisi muuten. Jos oletetaan, että ei ollut avioehtoa ja vainaja oli joko varakkaampi tai yhtä varakas kuin leski, äidin perintö olisi ollut puolet yhteen lasketusta omaisuudesta. Jos sisaruksia on 5, perintö olisi ollut 1/5, lakiosa 1/10.

 

Puoliso ei PERI mitään. Eli "äidin perintö" on tasan 0 euroa ilman testamanttia.

Eihän tuossa niin väitettykään. Äiti on se joka kuoli, eli "äidin perintö" on vanhempien yhteenlasketusta omaisuudesta puolet, joka äidin kuoleman jälkeen jaetaan tasan kuuden lapsen kesken.

Nro37. Mistä sinä tiedät apn äidin jättämän perinnön suuruuden? Hän on voinut omistaa vähän tai paljon. Meillä lähes koko mittava omaisuus oli äidin nimissä. Isän kuoleman jälkeen ei siis ollut juuri mitään perittävää.

Lakiosa pitää kirjallisesti vaatia kuuden kuukauden kuluessa. Muuten sen menettää.

Te muut saatte vähemmän, jos ette vaadi lakiosaanne 6 kuulauden kuluessa kuolemasta kirjallisesti.