Lue keskustelun säännöt.
Kukaan muu jumissa siinä työssä mitä tekee?
17.01.2024 |
Kohta 20v alallani ollut ja koen, että en työtäni enää jaksaisi, se on muuttunut aivan hirveästi huonompaan suuntaan. Mutta koulutus on vain tähän yhteen ja kaikki työkokemus myös. Eikä mitään käsitystä siitä mitä muutakaan voisin tehdä saati hakea opiskelemaan, myös taloudellinen tilanne asettaa omat ehtonsa asialle.
On todella epätoivoinen olo ja tunne, se seuraa mielen päällä koko ajan ja vaikuttaa kaikkeen, en jaksaisi enää yhtään, enkä jaksakaan kuin pakolliset, arjen, väkisin ja jotenkuten, koska "pakko".
Kommentit (22)
Tavallaan joo. Muutaman vuoden olen tässä työssä ollut ja jo haastattelussa sanottiin, että uusi toiminnanohjausjärjestelmä aletaan vaihtamaan "ihan just" ja että siihen saakka täytyy mennä vanhentuneilla ohjelmistoilla. Noh, 6 tai 7 vuotta tähän meni, ja samalla vanheni oma tekninen osaaminen... Nyt olen tavallaan kiinni tässä työssä, koska oikein muuallekaan ei pääse, kun ei ole sitä työkokemusta niistä uusista ohjelmistoista ja ikäkin alkaa pikkuhilja lähestyä 50 vuotta. Ohi menee rekrytoinneissa samalla osaamistasolla olevat nuoremmat sekä samanikäiset, jotka ovat pystyneet pysymään teknisen kehityksen kannoilla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miten työajalla voi "ottaa oman aikansa"? Kaikki ei tee etätöitä tai ole jossain toimistossa omassa sopessaan jolloin se ilmeisesti on mahdollista vaikka sitten "vauvasaitilla roikkuen".
Vaihda työpaikkaa, se voi auttaa.Muutos se on pienikin muutos.
Vierailija kirjoitti:
Teen töitä vain palkan takia, en intohimosta. Siinä mielessä ihan sama, mitä sitä tekee. Otan rahani ja oman aikani myös työajalla sitä vastaan, että teen itselle merkityksetöntä työtä.
Sama homma, mutta saan vain pienen korvauksen menetetystä vapaa ajasta.
Minä. Peruspalkka 17,5 euroa tunti ja tuohon vielä kaikki lisät päälle enkä uskalla lähteä muualle. Työ on tylsää vuorotyötä ja ilmapiiri aivan järkyttävä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Miten työajalla voi "ottaa oman aikansa"? Kaikki ei tee etätöitä tai ole jossain toimistossa omassa sopessaan jolloin se ilmeisesti on mahdollista vaikka sitten "vauvasaitilla roikkuen".
Tarkoittasikohan tuo sitä, että pitää lakisääteiset taukonsa? Eikä esimerkiksi lounaalla puhu työkavereiden kanssa työasioista.
Mikset voisi opiskella lisää? Äitini lähti vajaa kuuskymppisenä opiskelemaan uutta ammattia ja ollut valmistumisesta asti koko ajan töissä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sama juttu. It alalla jo 25 vuotta ja työelämä menee huonompaan ja huonompaan suuntaan koko ajan. Aina on ollut stressiä ja kiirettä näissä duuneissa, mutta kun se ennen oli ajoittaista, kun projekteja julkaistiin, nyt se paine on ihan jatkuvaa. Asiakas vaatii nähtäviä tuloksia joka viikko demoissa, joka päivä on palaverit missä pitää selvittää miten on edistynyt ja ne odotukset on hurjan kovia niin että käytännössä niihin päästäkseen useimpien täytyy tehdä ilmaiusta ylityötä illalla kotona salaa.
Sitten vielä se, että firmaan jossa olen on rantautunut amerikkalaistyylinen toksinen pöhinäkulttuuri. Kun ennen sai sentään rauhassa valittaa, että nyt on rankkaa, niin nyt täytyisi coachien johdolla olla pirteän energinen hampaat irvessä vaikka burnoutin partaalla. Leikitään että on niin kivaa, ollaan menestyjiä, ollaan huippuja. Mä olisin edelleen mieluummin vaan semmoinen tavallinen koodari joka voi avoimesti sanoa että aika paskaahan tämä on mutta harva työ mitään herkkua on pitkän päälle.
Työpaikan vaihto voisi piritstää, mutta kun ikää on 50 vuotta, niin eipä näytä enää haastatteluihinkaan pääsevän.
Kun on ollut 20 vuotta töissä ja osaa sen, niin miten ihmeessä ei ole kyennyt järjestämään sellaista puskurirahastoa, että voi opiskella lisää töiden ohessa ja vaikka vuoden sapattivapaalla? Tai oikeastaan voisi kysyä, että miten moni pystyy tuohon ja sitten ovat valittajat, jotka kyllä muuten opiskelisi, mutku sitä ja tätä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. It alalla jo 25 vuotta ja työelämä menee huonompaan ja huonompaan suuntaan koko ajan. Aina on ollut stressiä ja kiirettä näissä duuneissa, mutta kun se ennen oli ajoittaista, kun projekteja julkaistiin, nyt se paine on ihan jatkuvaa. Asiakas vaatii nähtäviä tuloksia joka viikko demoissa, joka päivä on palaverit missä pitää selvittää miten on edistynyt ja ne odotukset on hurjan kovia niin että käytännössä niihin päästäkseen useimpien täytyy tehdä ilmaiusta ylityötä illalla kotona salaa.
Sitten vielä se, että firmaan jossa olen on rantautunut amerikkalaistyylinen toksinen pöhinäkulttuuri. Kun ennen sai sentään rauhassa valittaa, että nyt on rankkaa, niin nyt täytyisi coachien johdolla olla pirteän energinen hampaat irvessä vaikka burnoutin partaalla. Leikitään että on niin kivaa, ollaan menestyjiä, ollaan huippuja. Mä olisin edelleen mieluummin vaan semmoinen tavallinen koodari joka voi avoimesti sanoa että aika paskaa
Toi "pöhinä" on just sitä pahinta!
Täällä kohtalotoveri. Puuduttavan tylsää ja arvojeni vastaista työtä, josta kuitenkin maksetaan niin hyvin, etten yh:na voi vaihtaa muihin hommiin ennen kuin lapset maailmalla. Aikamoista sinnittelyä on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kyllä, ehdottoman jumissa. Sain kenkää joskus edellislaman aikaan ja olen nyt matalapallkkainen aspa. Tykkään asiakkaista ja työstä, mutta meillä on YT:t päällä koska kauppa on hiljentynyt kokonaan. Olen melko varma että kenkää tulee.
Sinänsä yksi lysti - jos saan jatkaa, eläke nousee, jos saan kenkää ja pääsen varhaiseläkkeelle, saan silti yhtä paljon eläkettä kuin nyt palkkaa. Ja ainahan voi tehdä jotain nollatunti-mäc jobia ainakin talvisin ja leventää vähän leipää. Kesät aion kävellä metsissä ja nauttia suloisesta rauhasta.
Vierailija kirjoitti:
Kun on ollut 20 vuotta töissä ja osaa sen, niin miten ihmeessä ei ole kyennyt järjestämään sellaista puskurirahastoa, että voi opiskella lisää töiden ohessa ja vaikka vuoden sapattivapaalla? Tai oikeastaan voisi kysyä, että miten moni pystyy tuohon ja sitten ovat valittajat, jotka kyllä muuten opiskelisi, mutku sitä ja tätä.
Tein sennaikuiskoulutustuella ja pääsin korkeammalle portaalle. Ja lopulta toiseen firmaan. Ei onnistu kyllä enåå koska hallitus lopetti aikuiskoulutustuen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Reipas ja tunnollinen lammas kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Miten työajalla voi "ottaa oman aikansa"? Kaikki ei tee etätöitä tai ole jossain toimistossa omassa sopessaan jolloin se ilmeisesti on mahdollista vaikka sitten "vauvasaitilla roikkuen".
Tarkoittasikohan tuo sitä, että pitää lakisääteiset taukonsa? Eikä esimerkiksi lounaalla puhu työkavereiden kanssa työasioista.
Kaikilla aloilla ei ole mitään lounastaukoja vaan syödään samalla työtään tehden. Ja taukoja on tasan 1kpl n.10min eikä sillekäön aina pääse.
Ap, joko irtisanoudut tai sitten jatkat sitä mitä teet. Irtisanoutuminen ei varmaankaan kovin realistinen vaihtoehto ole, koska elämä maksaa.
Vierailija kirjoitti:
Sama juttu. It alalla jo 25 vuotta ja työelämä menee huonompaan ja huonompaan suuntaan koko ajan. Aina on ollut stressiä ja kiirettä näissä duuneissa, mutta kun se ennen oli ajoittaista, kun projekteja julkaistiin, nyt se paine on ihan jatkuvaa. Asiakas vaatii nähtäviä tuloksia joka viikko demoissa, joka päivä on palaverit missä pitää selvittää miten on edistynyt ja ne odotukset on hurjan kovia niin että käytännössä niihin päästäkseen useimpien täytyy tehdä ilmaiusta ylityötä illalla kotona salaa.
Sitten vielä se, että firmaan jossa olen on rantautunut amerikkalaistyylinen toksinen pöhinäkulttuuri. Kun ennen sai sentään rauhassa valittaa, että nyt on rankkaa, niin nyt täytyisi coachien johdolla olla pirteän energinen hampaat irvessä vaikka burnoutin partaalla. Leikitään että on niin kivaa, ollaan menestyjiä, ollaan huippuja. Mä olisin edelleen mieluummin vaan semmoinen tavallinen koodari joka voi avoimesti sanoa että aika paskaa
Mä vaihdoin tästä syystä IT-alan firmasta eri alan yrityksen sisäiseen IT:hen. Ei tartte olla koko ajan tulosta tekevä yksikkö (siis myyntituote, jota laskutetaan tunti tunnista ja jonka täytyy myös toimia myynnillisesti aina siellä asiakkaan edessä). Mutta tässä hommassa on sitten nuo minun mainitsemani ongelmat...
-2
Tarhakettu täällä puhelimella postailee. Ei ole kivaa tämä. Onneksi lähtö voi tulla milloin tahansa. Ennen oli kettutyttöjä, jotka vapauttelivat meitä. Enää ei ole niitäkään.
Jep, tein 10v hanttihommia ja sitten lopulta päätin lukea sosiaalialalle. Jatkosuunnitelmat vesittyi joten nyt jumissa näissä hommissa opintolainan maksun kanssa. Mahdollisuuksia ei ole päästä edes 3000e kuukausipalkalle ja työt on täyttä jaskaa.
Hep.🙋
Työni on vuoden sisällä muuttunut ihan täysin, kun sen organisointia muutettiin. Vatuttaa kuin pientä eläintä, kun on jumissa paskemmaasa duunissa kuin olisin voinu etukäteen kuvitella. No, olen alkanut etsiskeleen uutta, ja koulutustakin, mutta kun ei vaan vattu enää tässä iässä jaksaisi sitä. Myös taloudelliset syyt vaakakupissa. Pitäs tehä isompikin "remontti" elämään, myydä nykyinen koti ja vaihtaa halvempaan pienempään...jos edes saa uuta duunia kuin yhtä pas kaa tilallekaan. Liikaa muuttujia, ei jaksais taas tota kaikkea säätöä alusta asti. Vatuttaa...
Vierailija kirjoitti:
Mikset voisi opiskella lisää? Äitini lähti vajaa kuuskymppisenä opiskelemaan uutta ammattia ja ollut valmistumisesta asti koko ajan töissä.
Millä rahalla asuntovelkainen yli viiskymppinen sellaisen tekee? Kun on elätettäviäkin.
Teen töitä vain palkan takia, en intohimosta. Siinä mielessä ihan sama, mitä sitä tekee. Otan rahani ja oman aikani myös työajalla sitä vastaan, että teen itselle merkityksetöntä työtä.