Tapahtumat

Kun kirjaudut sisään näet tässä ilmoitukset sinua kiinnostavista asioista.

Kirjaudu sisään

Hei te kauniit naiset

Vierailija
09.01.2007 |

Luuletteko että teille keski-ikäistyminen ja mahdolliset ylimääräiset kilot tai muu rupsahtaminen on pelottavampaa kuin meille tavallisen näköisille?



Itse olen miettinyt sitä, että vaikka tietysti nuorena mieheni tavatessani olin sillä tavalla sievä kuin nuoret tytöt aina ovat, ja hoikka ja hyväkuntoinen, en kuitenkaan koskaan ollut mikään kaunotar, ja syyt miksi mieheni halusi juuri minuun tutustua olivat ihan muita kuin ulkonäköön liittyviä. Eikä mieheni myöskään etsinyt edustusvaimoa, josta muut olisivat kateellisia. Joten en nytkään pelkää suhteeni puolesta, kun en aina niin edustava ole, vaan huolehdin kunnostani ja ulkonäöstäni vain itseni vuoksi. Onko siis teillä kauniimmilla toisin?

Kommentit (23)

Vierailija
21/23 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Nyt olen 29 vuotias, ja just viime viikolla kaupassa käydessäni (viikolla ja iltapäivällä) joku (kyllä hyvännäköinen ja ok:n oloinen - mutta varattu -> sormukset sormessa!) mies ensin seuraili aikansa, ja sitten uskaltautui kysymään mua ulos treffeille. Eikä tämä ole mitenkään epätavallista. Parikymppisenä (ennen lapsia) ei ollut mitenkään epätavallista, että joku aina YRITTI jotakin, kun lähdin ovesta ulos - ja se oli kaameaa! Kavereillakin meni hermot siihen, kun eivät saaneet koskaan liikkua mun kanssa missään rauhassa.



Tämä on oikeasti pulmallista! Tahtoisin olla vain ihan rauhassa, ja ilman näitä kiusallisia tilanteita = (.



Mieheni suhteen en pelkää " rupsahtamista" , koska olen valikoinut hänet muiden ominaisuuksien perusteella - ja hän myös minut. Meidän suhteessa ulkomuoto ei ole tärkeää. Vaikka on kaunis, ei tarvitse olla tyhmä ; ).

Vierailija
22/23 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

En sinänsä pelkää ryppyjä ym. normaaleja vanhenemisen merkkejä. Väittäisin jopa olevani paremman näköinen nyt kuin nuorempana. Vaikka olin ehkä jollain mittapuulla kauniimpi parikymppisenä, olin niin epävarma että se varmasti huokui olemuksesta.



Enemmän pelkään lihomista, olen aika laiskanpulskea enkä jaksa kuntoilla, ja se alkaa pikkuhiljaa näkymään kropassa. Oma saamattomuus siis ärsyttää enemmän kuin nuo luonnon mukanaan tuomat vanhenemisen merkit.

Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija
23/23 |
09.01.2007 |
Näytä aiemmat lainaukset

Minulla myös äitini, lähes kuusikymppinen, " ikääntyy" tyylillä.



Pukeutuu iän mukaan, ja tyylikkäästi. Hoitaa itseään, muttei yritä olla nuorempi kuin on.



Siinä mallia minulle:)

Kirjoita seuraavat numerot peräkkäin: kolme yhdeksän kahdeksan