Lue keskustelun säännöt.
Ateismi - minkä tyhjiön se ihmisessä täyttää, mikä on sen tarkoitus
14.01.2024 |
Tuoko ateismi elämään hyvyyttä mistä johonkin uskova jää paitsi?
en itse oikein perusta ateismista koska en näe mitä hyötyjä siitä on ja miten ne olisivat mitattavissa?
Irtiottona, irtirepäisynä fundamentalistisesta menosta sen näkisin hyvänä välineenä, eli suomessa vanhoillislestadiolaiset, muut kulttilaiset, hindut ja muhamettilaiset.
Kommentit (638)
Vierailija kirjoitti:
Ei se mitään tyhjiötä täytä, vaan pikemminkin luo tyhjiön. Kun hengellisistä arvoista on luovuttu, niin jostain sitä elämän tarkoitusta pitää kumminkin kaivaa. Joillain se on työ ja raha, joillain someseuraajien määrä, jollain matkustelu, jne. maallisesta ja katoavasta.
Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla. 1. Moos. 2:21
Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. Room. 7:25
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei se mitään tyhjiötä täytä, vaan pikemminkin luo tyhjiön. Kun hengellisistä arvoista on luovuttu, niin jostain sitä elämän tarkoitusta pitää kumminkin kaivaa. Joillain se on työ ja raha, joillain someseuraajien määrä, jollain matkustelu, jne. maallisesta ja katoavasta.
Niin Herra Jumala vaivutti ihmisen raskaaseen uneen, ja kun hän nukkui, otti hän yhden hänen kylkiluistaan ja täytti sen paikan lihalla. 1. Moos. 2:21
Henki on se, joka eläväksi tekee; ei liha mitään hyödytä. Ne sanat, jotka minä olen teille puhunut, ovat henki ja ovat elämä.
Kiitos Jumalalle Jeesuksen Kristuksen, meidän Herramme, kautta! Niin minä siis tämmöisenäni palvelen mielellä Jumalan lakia, mutta lihalla synnin lakia. Room. 7:25
Kai ymmärrät, että Raamatun siteeraaminen ei-uskovaisille on vaikutukseltaan sama kuin lukisit Urheilulehteä ihmiselle jota ei urheilu kiinnosta tipan vertaa.
Kai ymmärrät, että Raamatun siteeraaminen ei-uskovaisille on vaikutukseltaan sama kuin lukisit Urheilulehteä ihmiselle jota ei urheilu kiinnosta tipan vertaa.
Toki sillä erotuksella, että Urheilulehden sisältö on todennäköisesti kuitenkin totta ja tarkistettavissa.
Minusta on mielenkiintoista, kuinka uskavaiset näkevät ateismin täysin omista hengellisistä lähtökohdistaan. He eivät pysty käsittämään, ettei ateismi ole mitään aktiivista toimintaa ja siten ajatus, että ateismilla täytetään jotain tyhjiötä on hyvin huvittava.
Uskonto tai jokin filosofinen elämäntyyli on varmasti päivittäin omassa elämässä näkyvä ja tuntuva asia. Ateismi sen sijaan on yksinkertaisuudessaan vain sitä, ettei usko jumaliin ja henkiolentoihin. Siitä ei saa kummoista sisältöä päiviinsä, eikä se näy millään tavalla omassa arjessa. Lähinnä vain silloin, kun uskon asiat tulevat puheeksi, oma ateismi muistuu mieleen.
Vierailija kirjoitti:
Kai ymmärrät, että Raamatun siteeraaminen ei-uskovaisille on vaikutukseltaan sama kuin lukisit Urheilulehteä ihmiselle jota ei urheilu kiinnosta tipan vertaa.
Toki sillä erotuksella, että Urheilulehden sisältö on todennäköisesti kuitenkin totta ja tarkistettavissa.
Vain, jos ymmärtää lukemansa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
ateisti täyttää elämänsä kaikella paskalla, osa viinapaskalla osa sivistyspaskalla osa urheilulla osa eläkesäästämisellä ja työllä mutta koko ajan on tyhjä olo
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mielenkiintoista, kuinka uskavaiset näkevät ateismin täysin omista hengellisistä lähtökohdistaan. He eivät pysty käsittämään, ettei ateismi ole mitään aktiivista toimintaa ja siten ajatus, että ateismilla täytetään jotain tyhjiötä on hyvin huvittava.
Uskonto tai jokin filosofinen elämäntyyli on varmasti päivittäin omassa elämässä näkyvä ja tuntuva asia. Ateismi sen sijaan on yksinkertaisuudessaan vain sitä, ettei usko jumaliin ja henkiolentoihin. Siitä ei saa kummoista sisältöä päiviinsä, eikä se näy millään tavalla omassa arjessa. Lähinnä vain silloin, kun uskon asiat tulevat puheeksi, oma ateismi muistuu mieleen.
Juuri näin. Minulle jumala tarkoittaa käsitettä, jolla kautta aikain on selitetty asioita tai ilmiöitä, joita ei tunneta. Raamattu ja muut uskonnolliset kirjoitukset ovat minulle vai kokoelma myyttejä, taruja, historiaa, filosofiaa ja elämänohjeita, jotka ovat syntyneet oman aikakautensa tuotteina. En kuitenkaan pohdi asiaa päivittäin tai edes kuukausittain eikä se näy elämässäni ulospäin millään tavalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ateisti täyttää elämänsä kaikella paskalla, osa viinapaskalla osa sivistyspaskalla osa urheilulla osa eläkesäästämisellä ja työllä mutta koko ajan on tyhjä olo
Kiinnostavaa. Kertoisitko mihin perustat näkemyksesi? Oletko kysynyt ateisteilta, vai onko tämä joku mantra jota kirkossasi/seurakunnassasi opetetaan jotta ateismi kuulostaisi pahalta ja vaaralliselta?
Vierailija kirjoitti:
ateisti täyttää elämänsä kaikella paskalla, osa viinapaskalla osa sivistyspaskalla osa urheilulla osa eläkesäästämisellä ja työllä mutta koko ajan on tyhjä olo
Sinä olet näemmä täyttänyt pääsi paskalla.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ateisti täyttää elämänsä kaikella paskalla, osa viinapaskalla osa sivistyspaskalla osa urheilulla osa eläkesäästämisellä ja työllä mutta koko ajan on tyhjä olo
Se on juurikin näin. Se on Pågen.
Vierailija kirjoitti:
Kylläpäs on tunnustukselliset ateistit ovat ahdasmielisiä! Toisaalta tällä palstalla suurin osa on trolleja muutenkin.
Oletko todella tuota mieltä? Täällähän ateistit yrittävät kärsivällisesti ja seikkaperäisesti selittää mitä ateismi on ja mitä se ei ole. Uskovaiset sitten inttävät mitä se heidän mielestään on aivan kuin eivät yhtään kuuntelisi tai ymmärtäisi mitä ateistit itse kertovat. Miksi on niin vaikeaa hyväksyä ateistien itsensä antamat vastaukset?
En tiedä ketään ateistia joka olisi "tunnustuksellinen". En edes tiedä mitä se voisi tarkoittaa. Eihän sekään ole tunnustuksellista jos ei usko näkkiin kaivossa tai mörköön metsässä. Ei vain usko. Sama juttu ateismin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
ateisti täyttää elämänsä kaikella paskalla, osa viinapaskalla osa sivistyspaskalla osa urheilulla osa eläkesäästämisellä ja työllä mutta koko ajan on tyhjä olo
Eli uskovainen ei voi juoda viinaa, sivistää itseään, urheilla, eläkesäästää tai tehdä työtä? Mitä te päivät pitkät sitten teette?
Tuoko uskonto elämään hyvyyttä mistä ateisti jää paitsi?
en itse oikein perusta uskomisesta koska en näe mitä hyötyjä siitä on ja miten ne olisivat mitattavissa?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
ateisti täyttää elämänsä kaikella paskalla, osa viinapaskalla osa sivistyspaskalla osa urheilulla osa eläkesäästämisellä ja työllä mutta koko ajan on tyhjä olo
Eli uskovainen ei voi juoda viinaa, sivistää itseään, urheilla, eläkesäästää tai tehdä työtä? Mitä te päivät pitkät sitten teette?
Uskovat taivasukkoon ja laulavat virsiä.
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mielenkiintoista, kuinka uskavaiset näkevät ateismin täysin omista hengellisistä lähtökohdistaan. He eivät pysty käsittämään, ettei ateismi ole mitään aktiivista toimintaa ja siten ajatus, että ateismilla täytetään jotain tyhjiötä on hyvin huvittava.
Uskonto tai jokin filosofinen elämäntyyli on varmasti päivittäin omassa elämässä näkyvä ja tuntuva asia. Ateismi sen sijaan on yksinkertaisuudessaan vain sitä, ettei usko jumaliin ja henkiolentoihin. Siitä ei saa kummoista sisältöä päiviinsä, eikä se näy millään tavalla omassa arjessa. Lähinnä vain silloin, kun uskon asiat tulevat puheeksi, oma ateismi muistuu mieleen.
Hyvin kirjoitettu. Olen joskus käyttänyt vertausta koiran omistamisesta kun olen yrittänyt selittää tätä asiaa. Jos ihmisellä on koira, se liittyy kaikkiin asioihin jollakin tavalla. Mitä ostaa kaupasta, miten käyttää aikansa, mitä ajattelee. Miten voi lähteä pitkälle matkalle, miten kauan voi olla poissa kotoa. Koira ja siitä huolehtiminen on kaikessa ajatuksena mukana.
Ihminen jolla ei ole koiraa ei kulje koiranruokaosastolla "ei-ostamassa" koiranruokaa, ei ajattele että voin olla kaksi päivää kotoa pois juuri siksi että ei ole koiraa, ei lue "ei-koiraharrastus" -lehtiä.
Koira ei vain ole jokapäiväisen elämän olennainen ja tärkeä osa.
Jumalusko on vähän sama juttu. Jos sitä ei itsellä ole niin ei se ole mukana jokapäiväisen elämän päätöksissä ja tekemisissä.
Jostakin syystä uskovaiset tuntuvat ymmärtävän huonosti vertauksia (vaikka Jeesus niitä Raamatussa mielellään viljeleekin), joten mäkeen menee varmaan tämäkin selitysyritys. Toivottavasti edes vähän auttaisi ymmärtämään ei-uskovan elämää.
En kuulu enää korruptiopedo kirkkoon, tai muuhunkaan uskontoon.
Kannatan silti luomisteoriaa Matrixi simulaatiolla, mainstriimi sulkee tämän tietysti piiloon koska itse puskevat Darwinismi tuubaa.
Kannatan myös Jeesusta edelleen, riittää että tunnustaa hänen nimensä ja elää positiivisesti.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Minusta on mielenkiintoista, kuinka uskavaiset näkevät ateismin täysin omista hengellisistä lähtökohdistaan. He eivät pysty käsittämään, ettei ateismi ole mitään aktiivista toimintaa ja siten ajatus, että ateismilla täytetään jotain tyhjiötä on hyvin huvittava.
Uskonto tai jokin filosofinen elämäntyyli on varmasti päivittäin omassa elämässä näkyvä ja tuntuva asia. Ateismi sen sijaan on yksinkertaisuudessaan vain sitä, ettei usko jumaliin ja henkiolentoihin. Siitä ei saa kummoista sisältöä päiviinsä, eikä se näy millään tavalla omassa arjessa. Lähinnä vain silloin, kun uskon asiat tulevat puheeksi, oma ateismi muistuu mieleen.
Hyvin kirjoitettu. Olen joskus käyttänyt vertausta koiran omistamisesta kun olen yrittänyt selittää tätä asiaa. Jos ihmisellä on koira, se liittyy kaikkiin asioihin jollakin tavalla. Mitä ostaa kaupasta, miten käyttää aikan
Tuohan se ongelma uskisten mielestä onkin. Sinun päiväsi ja elämäsi ovat tyhjiä, kun päässäsi ei pyöri jeesus ystävineen kaiken aikaa.
Disclaimer: kaikki uskikset eivät ole niin tyhmiä, mutta iso osa ikävä kyllä on.
Vierailija kirjoitti:
Ateismi unohtuu, kun joutuu viimeiselle tuomiolle Herran eteen.
Kyllä se aavikon paimentolaisten jumala unohtuu, kun joutuu Quetzalcoatlin eteen.
Näetkö? Luulitko todella että uskontoja on vain yksi? Yleensä ihmiset uskovat siihen uskontoon minkä vaikutuspiiriin ovat syntyneet. Onko silloin kaikilla juuri oikea uskonto? Kuka päättää mikä?
Vai perehdyitkö kaikkiin maailman uskontoihin ennenkuin teit valinnan, ja millä perusteella valitsit?
Mistä tiedät valitsitko oikein?
Sulkakäärmeen kanssa ei näes leikitä
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ateismi unohtuu, kun joutuu viimeiselle tuomiolle Herran eteen.
Kyllä se aavikon paimentolaisten jumala unohtuu, kun joutuu Quetzalcoatlin eteen.
Näetkö? Luulitko todella että uskontoja on vain yksi? Yleensä ihmiset uskovat siihen uskontoon minkä vaikutuspiiriin ovat syntyneet. Onko silloin kaikilla juuri oikea uskonto? Kuka päättää mikä?
Vai perehdyitkö kaikkiin maailman uskontoihin ennenkuin teit valinnan, ja millä perusteella valitsit?
Mistä tiedät valitsitko oikein?
Sulkakäärmeen kanssa ei näes leikitä
Sen takia käytännössä kaikkien uskontojen perusoppeihin on kirjattu että vain tämä uskonto on oikeassa, koska xyz ja se "todistaa aukottomasti" että kaikki muut uskonnot ovat väärässä.
Sekoitat erilaisia uskon käsitteitä. Uskon kirjoittavani tällä hetkellä puhelimellani vauvapalstalle - mutta tämä on täysin erilaista uskoa kuin usko jumaluuksiin. Englannin kielessä käytetään kahta erilaista uskon käsitettä: belief kuvaamaan ensin mainitun kaltaista ns. episteemistä uskoa, faith kuvaamaan jälkimmäistä ns. uskonnollista uskoa.
Tieteeseen voi periaatteessa "uskoa" samalla tavoin kuin jumaluuksiin. Tämä käytännössä tarkoittaisi sitä, että ei omaa minkäänlaista ymmärrystä siitä, miten ja miksi tiede toimii eikä liioin sitä, mitä asiantuntemus tarkoittaa. Mutta lopulta aika alkeellinenkin ymmärrys tieteellisestä metodista "nostaa" tieteeseen "uskomisen" faith-kategoriasta belief-kategoriaan. Tuollainen alkeellinen ymmärryskin nimittäin antaa kirjaimellisesti äärettömän paljon paremman perustan uskomusten muodostukselle kuin mitä uskonto voi edes periaatteessa tarjota kovimmankaan luokan teologille.