Ei se terapia autakkaan, koska te missaatte aina sen oleellisimman pointin
Se terapeutti ei pysty tekemään sitä sisäistä työtänne teidän puolesta. Se voi ohjata teidän ajattelun oikeaan malliin, mutta ei se voi tehdä enempää.
Te oletatte, että ainakun teillä on joku ongelma, niin joku muu hoitaa sen teidän puolesta, teidän ei tarvitse kuin itkeä ja soittaa johonkin luuriin ja maksaa vähän jollekkin toiselle. Ei se ihan näin mene.
Se parantuminen lähtee omasta HALUSTA katsoa omaan itseensä.
Sen jälkeen TYÖSTÄÄ ne omat vaikeat asiat. Sen jälkeen PÄÄSTÄÄ IRTI niistä asioista.
Kommentit (56)
Olet väärässä. Terapia on teoriaa ja siksi se ei auta. Muutokseen tarvitaan sen lisäksi käytäntöä. Ilman käytäntöä aivoihin ei tule uusia yhteyksiä. Ilman uusia yhteyksiä mikään ei muutu.
No ihan kiva mutta masentunut ei jaksa työskennellä itsensä kanssa. Voi olla niin väsynyt henkisesti että kaikki voimat menee itsensä elossa pitämiseen.
Tuo itsensä kanssa työskentely on terveiden etuoikeus.
Monelle terapia oikeesti on ainut tuki hengissä selviämiseen. Life coachit on terveille ja heille jotka vähä miettii elämän suuntaa ja fantsujen haaveiden toteuttamista.
Terapeutti on kuin opettaja, jonka ohjauksessa henkilö opettelee asioiden käsittelyä. Jos ei ole halua tehdä itse töitä parantumisen eteen niin ei terapeutti sille mitään voi. Parantuminen vaatii itsetutkiskelua ja hankalien asioiden käsittelyä, joihin terapeutti on tukena, mutta jotka henkilö joutuu itse sisimmässään tekemään.
Puhutko, ap, itsestäsi? Ei kaikilla ole tuollaisia ajatuksia.
Liian huonokuntoisena terapia on turhaa.
Vierailija kirjoitti:
Olet väärässä. Terapia on teoriaa ja siksi se ei auta. Muutokseen tarvitaan sen lisäksi käytäntöä. Ilman käytäntöä aivoihin ei tule uusia yhteyksiä. Ilman uusia yhteyksiä mikään ei muutu.
Terapiassa syntyy koko ajan uusia yhteyksiä vuorovaikutuksessa. Korjaavia kokemuksia. Se on käytäntöä. Toki niitä voi tulla myös terveissä vuorovaikutussuhteissa puolisoon, ystäviin jne. Parisuhde voi parhaimmillaan ollan hyvin eheyttävä.
Vierailija kirjoitti:
No ihan kiva mutta masentunut ei jaksa työskennellä itsensä kanssa. Voi olla niin väsynyt henkisesti että kaikki voimat menee itsensä elossa pitämiseen.
Tuo itsensä kanssa työskentely on terveiden etuoikeus.
Terapia aloitetaan kun masentunut on lääkkeiden avulla siinä kunnossa että pystyy terapiasta hyötymään.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan kiva mutta masentunut ei jaksa työskennellä itsensä kanssa. Voi olla niin väsynyt henkisesti että kaikki voimat menee itsensä elossa pitämiseen.
Tuo itsensä kanssa työskentely on terveiden etuoikeus.
Terapia aloitetaan kun masentunut on lääkkeiden avulla siinä kunnossa että pystyy terapiasta hyötymään.
Ja liian masentunut jätetään pelkkien lääkkeiden varaan? Mistä tietää, milloin masentunut on tarpeeksi hyvässä kunnossa? Entä jos sellaista päivää ei tule, tai kestää tosi pitkään ennen kuin se tulee?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan kiva mutta masentunut ei jaksa työskennellä itsensä kanssa. Voi olla niin väsynyt henkisesti että kaikki voimat menee itsensä elossa pitämiseen.
Tuo itsensä kanssa työskentely on terveiden etuoikeus.
Terapia aloitetaan kun masentunut on lääkkeiden avulla siinä kunnossa että pystyy terapiasta hyötymään.
Ja liian masentunut jätetään pelkkien lääkkeiden varaan? Mistä tietää, milloin masentunut on tarpeeksi hyvässä kunnossa? Entä jos sellaista päivää ei tule, tai kestää tosi pitkään ennen kuin se tulee?
Terapiassa täytyy ihan oikeasti olla sen verran hyvässä kunnossa, että terapiasta on enemmän hyötyä kuin haittaa. Vointi yleensä huononee terapian aikana merkittävästi, ja vaikeasti masentuneelle tilanteen huononeminen on elämän loppu. Lääkkeillä ja elämäntapamuutoksilla ensin siihen kuntoon, että pystyy hoitoa vastaanottamaan.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No ihan kiva mutta masentunut ei jaksa työskennellä itsensä kanssa. Voi olla niin väsynyt henkisesti että kaikki voimat menee itsensä elossa pitämiseen.
Tuo itsensä kanssa työskentely on terveiden etuoikeus.
Terapia aloitetaan kun masentunut on lääkkeiden avulla siinä kunnossa että pystyy terapiasta hyötymään.
Ja liian masentunut jätetään pelkkien lääkkeiden varaan? Mistä tietää, milloin masentunut on tarpeeksi hyvässä kunnossa? Entä jos sellaista päivää ei tule, tai kestää tosi pitkään ennen kuin se tulee?
Sitten on loppuelämänsä kroonisesti sairas. Ikävää, mutta niin.
Tai sitten on pitkään masentunut.
Vierailija kirjoitti:
No ihan kiva mutta masentunut ei jaksa työskennellä itsensä kanssa. Voi olla niin väsynyt henkisesti että kaikki voimat menee itsensä elossa pitämiseen.
Tuo itsensä kanssa työskentely on terveiden etuoikeus.
No sitten siellä terapiassa pitäisi ensin keskittyä siihen, että perusasiat elämässä saadaan sujumaan niin, että jää yhä enemmän tilaa työskennellä itsensä kanssa. Ei mitään psykodynaamista so*taa vaikka paniikkihäiriöitä saavalle ihmiselle. Tai toiminttakyvyn vieviä lääkkeitä. Masennuslääkkeet on aikoja sitten tutkimuksissa todettu tehottomiksi ja serotoniinihypoteesi höpinäksi. Sitten onkin siirrytty syöttämään psykoosilääkkeitä ihmisille, jotka eivät ole psykoosissa.
Masennuslääkkeitä on muitakin kuin SSRI.
Vierailija kirjoitti:
Olet väärässä. Terapia on teoriaa ja siksi se ei auta. Muutokseen tarvitaan sen lisäksi käytäntöä. Ilman käytäntöä aivoihin ei tule uusia yhteyksiä. Ilman uusia yhteyksiä mikään ei muutu.
No miten se terapeutti toteuttaa sen käytännön sen asiakkaan puolesta? Eikö se mene juuri niin, että se terapeutti tarjoaa sen uuden näkökulman tai mitä nyt sitten tarjoaakin, mutta asiakas itse tekee ne muutokset elämässään. Ei se terapeutti kotiin tule elämään uutta elämää sun kanssa.
🇺🇦🇮🇱
Vierailija kirjoitti:
Masennuslääkkeitä on muitakin kuin SSRI.
Kuten? Ne psykoosilääkkeet?
Juuri näin