Te kaikki, jotka pidätte maalaisromanttisesta tai romanttisesta sisustuksesta...
Siis koukeroineen, kristalleineen, pastellisävyineen, röyhelöineen jne. Miten miehenne suhtautuu sisustukseen, kotiinne ja sisustamiseen?
Tuli vaan mieleen, kun katselin tuota Mia Joen pahaakin pahempaa röyhelökotia, että miten ihmeessä näiden naisten miehet asuvat noissa kodeissa. Itse en voi sietää mitään tuollaista romanttista hörhellystä, mutta ymmärrän kyllä, että se on joidenkin naisten makuun...Mutta olen tosiaan usein miettinyt, netissä sisustussivuillakin surffatessani, että kun koti on pelkkää valkoista ja vaalenpunaista, kristallia, lasipintaa, rimpsuista tyynyä, enkelipatsaita, pieniä söpöjä pehmoleluja ja täytettyjä rusetein somistettuja koristesydämiä, niin miltä niistä miehestä tuntuu tulla kotiin? Kotihan on ihan "tyttö"!
Voiko mies tuntea itsensä mieheksi istuessaan vaaleanpunasävyisellä sohvalla ja hörppiessään kahvia kultareunaisesta koukerokupista ruusujen tuoksuessa vienosti laspipöydällä? Siis ihan tosi, sehän on sen naisen koti silloin. Eikö miehenkin pitäisi tuntea kotinsa omaksi...ja voiko kukaan mies oikeasti pitää tuollaisesta sisustuksesta?
Kommentit (14)
minä en itse ole romanttisen tai maalaisromanttisen tyylin sisustaja (vaan pikemminkin sellaisen kerää kerros joka sukupolvelta-tyylin) mutta en allekirjoita sitä, että romanttinen tyyli aina olisi naisten juttu.
maailman tyylisuuntauksista koukeroisimmat ovat olleet MIESTEN suunnittelemia, valitsemia, ostamia ja miesten tahdosta mieten identiteetin pönkittämiseksi rakennettuja. Niin kuin nyt vaikka barokki ja rokokoo, empire, kustavilaisuus ja aasialaistyylit.
Mutta luulisin että aika moni mies ei oikeasti välitä. Aika moni nainenkin on sellainen, ettei oman kodin sisustuksella ole kovin paljon väliä. Eli sillä että rimmaako tavarat ja värit ja tyylit. He ovat enemmänkin käytäntö-orientoituneita. Eli jos joku tavara hoitaa sille annetun tehtävän, se on hyvä, viis siitä miten ruma se on ja sopimaton muuhun sisustukseen.
Varmaan nollla miehillä on samalla tavalla romanttinen maku tai sitten ovat sitä tyyppiä, joka ei kertakaikkiaan välitä tuollaisista jutuista kuin sisustus. Niitäkin on.
Mutta ajatus huvittaa: karski mies ajamassa partaa rokokoofeikkipeilin edessä lavantelinkukkien ympäröivänä, pyyhkimässä nassuaan vaaleanpunaraitaiseen rimpsupyyhkeisiin, siitä sitten tutimaan Laura Ashleyn lilakukkaisten satiinilakanoiden väliin ruusutapettiseen makkariin, pylvässängyn pitsikatoksen suojaan...
Mun mielestä toi Mia Joen sisustus oli joo romanttinen, mutta ei ns. maalaisromanttinen. Itse tykkään maalaisromanttisesta ja tanskalaistyylisestä. Meiltä löytyy paljon vaaleaa ja kauniita romanttisiakin tekstiilejä, mutta kaikki kiiltävä ja lasipinnat ovat aika yökötys. Rakastan vanhoja huonekaluja. Mielestäni meidän sisustus on joltain osin romanttinen, ei kuitenkaan tyttömäinen. Aika rouhea oikeastaan.. En keräile mitään enkeleitä ja muita turhia koriste-esineitä eikä meiltä löydy yhtäkään tekokukkaa!
Maalaisromanttinen ei aina tarkoita tyttömäistä hörhellystä.
että koti on usein täysin naisen valtaama. Ja miehelle "annetaan" enintään jokin autotalli, missä mies sitten suuren osan vapaa-aikaansa viettääkin.
enkeli-pastellisävy-ruusu-röyhelö-sisustuksia. Ja olen kyllä perillä siitäkin, että aikojen saatossa miestenkin maku on ollut monin paikoin koukeroista ja pröystäilevää. Nyt on kuitenkin NYT, ei 1600- tai 1700-luvulla. Nykyisen länsimaisen miehen identiteetti ja maku on rakentunut nykyisissä puitteissa. Aika vaikea olisi kuvitella miestä vetämässä sukkahousut jalkaan ja puuteroidun peruukin päähän ja pitämässä sitä miehekkäänä ja hienona, kuten aikoinaan.
Ja ihan ei tuo "miehet eivät sitten välitä sisustuksesta" selityskään uppoa..On eri asia olla välittämättä kuin olla huomioimatta jotain todella ilmeistä ja ympärillä olevaa. Esim. miehelle voi olla ihan se ja sama, onko sohva harmaa vai beessi ja minkä mallinen eteisen peili on, mutta jos koti on tosiaan selkeän TYTTÖMÄINEN, rimpsuineen, enkeleineen ja pehmoleluineen, ei se mies voi sitä olla huomaamatta. Ja väitän, että moni mies tunteekin olonsa tällaisessa kodissa jotenkin ulkopuoleiseksi.
Onhan sellaisia naisiakin, jotka eivät välitä sisustuksesta. Mutta jos heidän kotinsa olisi täynnä autonrenkaita, tyttökalentereita, olutlaatikoita, bilispöytää, remonttitarvikkeita seinille ripustettuina, kalsaripinoja lattialla ja muuta stereotyyppisen miehistä, niin ei se varmaan omalta kodilta tuntuisi. Voisihan siellä nukkua, syödä ja elää, mutta miehen kotihan se olisi.
ap
jotain vaimonsa varjossa olevia lapatossuja..
Kyllä minun mielestä yhteiseen kotiin pitää molempien orientoitua niin, että se on YHTEINEN. Jos nainen on se, joka sisustaa, voisi hän vähän ajatella miestäkin siinä ja kysyä tämän mielipidettä...Sitten ihmetellään, kun miehet luuhaa siellä autotallissa. Ja kyllä se minusta muutenkin suhteesta ja jakamisvalmiudesta kertoo, jos nainen noin vaan "valtaa kodin" ja sisustaa sen katosta lattiaan mieleiseksensä, vaikka ehkä tällaisen romanttisen sisustusmaun omaava nainen kyllä tietää, ettei se välttämä ole ihan miehen makuun.
ap
on ihan totta, mutta toisaalta on myös niin, että sisustus mielletään yleisesti enemmän naisten reviiriksi kuin miesten. Olen samaa mieltä että miehenä olisi takuulla todella kurjaa asua röyhelöiden keskellä, mutta se että sisustus on naisen dominoima on tavallaan kulttuurinen normi. Äh, vaikea selittää mitä haen takaa. No tämä näkyy siinä, että kerran halusin käyttää tiukassa paikassa auton toimimattomuutta tekosyynä yhdelle jutulle. Mies oli ihan kauhuissaan että eieiei, hirveän noloa. Ja minä ihmettelin että mitäs noloa siinä on jos auto yhtäkkiä hajoaa, tekniikka nyt vaan joskus pettää. Mutta jotenkin se auto oli miehen egon jatke ja hänen reviiriään, ja mies koki auton pettämisen omana epäonnistumisenaan. Samalla lailla sisustus ei ehkä ole miehen mielessä hänen egonsa osa. En tiedä. Mutta olen kyllä samaa mieltä että tuo esimerkkisisustus on liikaa enkä usko että kukaan mies olisi täysin kotonaan tuolla.
että koti on usein täysin naisen valtaama. Ja miehelle "annetaan" enintään jokin autotalli, missä mies sitten suuren osan vapaa-aikaansa viettääkin.
tämmöisen väitteen taustalla ei ole mitään oikeaa tutkimusta. jos tiellä itsellänne riittää järkeä ja todellisuuden tajua olla tekemättä näin, miksi ihmeessä oletatte, että muilla ei riitä.
Enkä minä ymärrä sitäkään, että miesten maku rakentuisi väistämättä vain ja ainoastaan 2000-luvun modernissa yhteiskunnassa, jos naisten maku voi kerran perustua jollekin ihan muulle. Eikö muka ole loogisesti välttämätöntä, että samassa yhteiskunnassa elävien ihmisten maku muodostuu (niin erilaisiksi kuin ne voivatkin muodostua) samassa yhteiskunnassa. Ja että tässä samassa yhteiskunnassa nyt vain on läsnä aika erilaisia piirteitä, myös historiallisia.
Kyllä ihmisen, niin naisen kuin miehen, maku rakentuu juuri siinä ajallisessa ja paikallisessa kontekstissa, missä hän elää - 2000-luvussa siis. Tämä aika on, kuten totesitkin, kerroksellinen ja sisältää eri aikakausien tyylilainoja ja esteettisiä ihanteita konkretisoituna materiaaliseen muotoon, esineiksi.
Siitä voi sitten valita mistä pitää ja yhdistellä eri aikakausien piirteitä haluamallaan tavalla, tai sitten pysyttäytyä yhdessä tyylissä.
Makuteoriat sinänsä ovat mielenkiintoisia...
En kylä viihtyisi kuvaillun kaltaisessa miljöössä - ellei se olisi tehty "aitoon" aikakauden rakennukseen "aidoilla" kalusteilla. Onneksi vaikkapa rokokoon aikana esineistö vain oli hyvin niukkaa tähän aikaan verrattuna.
Ehkä joku mies voi jollain (perverssillä) tavalla pitää yltiötyttömäisestä sisustuksesta? Ja mikä nyt sitten on tyttömäistä...onhan miehet yleensä olleet yhteiskunnassa ne, jotka käyttävät oman habituksensa koristeluun eniten rahaa ja voimavaroja. Nykyäänkin nuoret miehet käyttävät tyttöjä enemmän rahaa esim. hiustuotteisiin.
Jos siellä kodissa asuu "Kent" niin ei ole mikään ongelma, hörhelöt ja pastellin sävyt. Emäntä itse on tietysti barbi-nukke joka vihtyy romanttisessa ympäristössä.
esitykseksi? Koti representoi siellä asuvia ihmisiä, heidän toiveitaan ja arvojaan. Se kertoo, millainen ihminen on tai millainen hän haluaisi olla, millaisena haluaisi muiden hänet tulkitsevan. Se kertoo ihmisen identiteetistä ja elämäntavasta.
Sisustuslehdet kertovat, millaisia koteja menestyvillä ja elämäntapaansa tyytyväisillä ihmisillä on. Ne kertovat, millaisia koteja tiettyyn sosio-ekonomiseen hierarkian tasoon kuuluu sisustaa.
Ihan samalla tavalla talouslehdet pursuavat golf-viini-gastronomia-sikari-statusauto-bisnespukeutumis-yms. etikettiä, jotta ihmiset oppisivat toimimaan "asemansa" edellyttämällä tavalla ja omaksumaan viiteryhmään kuuluvat merkit ja symbolit. Tuskin kaikkia yritysjohtajia kiinnostaa edellämainitut harrasteet, mutta niiden symbolikieli tulee kuitenkin hallita.
Maalaisromanttinen voi olla hyvinkin "äijä". Sen lisänä on toki jotain pehmentävää ja tekstiilien värisävyt on vaaleita. Mutta huonekalut voi olla hyvin äijämäisiä maskuliinisia, ja isoja ja jykeviä, ja tummia, muutenkin ko. sisustus minimalistista.
Ja kupit miehen käteen sopivia, jykeviä. Ehkä niissä voi olla se ruusunkuva jossain.
Yltiöromanttinen on ennemmin sitä pursuilevaa romanttista ja vaaleanpunaista.