Lue keskustelun säännöt.
Alue: Aihe vapaa
Isäni, joka on koko ikänsä riidellyt kaikkien mahdollisten ihmisten kanssa....
13.01.2024 |
soitti minulle äsken ja sanoi, että hänen arvomaailmansa on sellainen, että hän yrittää tulla kaikkien ihmisten kanssa mahdollisimman hyvin ja ystävällisesti toimeen.
Tämä isäni on aiheuttanut niin paljon tuhoa, riitaa ja traumoja muille ihmisille elämänsä aikana. Ja nyt sitten halusi soittaa ja kertoa miten hieno arvomaailma hänellä on.
Pakko oli purkaa tämä jonnekin...
Kommentit (43)
Vierailija kirjoitti:
Tunnen samanlaisen. Alussa todella mukava. Kun kertoi joistain riidoistaan ajattelin vain, että onpa outoa käyttäytymistä näiltä jotka hänen kanssaan riitelivät.
Sitten näitä vaikeita ihmisiä tuli lisää ja lisää, ja lopulta oli riidoissa yhden tuttavani kanssa, joka ei todellakaan ole riitapukari. Silloin viimeistään ymmärsin että tyyppi itse oli tosi vaikea. Ei tajua tätä tietenkään itse ja vika on kaikissa muissa.
Tämä on todella yleistä. Itse tunnen vastaavan henkilön. Itsekin alussa uskoin näitä riitoja, kunnes tajusin mistä on kyse.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Isäni on lähes 85 vuotias, siksi vastasin. Tunnollinen kait sitten olen.
Ap
Isälläsi on alkava dementia. Hän ei enää muista, miten riitaisa ja vit*umainen mies hän on ollut aiemmin.
Appiukko on samanmoinen, riidoissa sukulaisten, naapureiden ja jopa jonkun kunnan virkamiehen kanssa. Yhden lapsen kanssa välit poikki ihan kokonaan. Mies yrittää vielä tulla hänen kanssaan toimeen kun appiukolla on jo niin paljon ikää, että tarvii välillä apua. Päällisin puolin appiukkokin on välillä oikein mukava vanha pappa, mutta sitten kun ilkeily ja riitely alkaa niin se ei sitten lopukaan.
Itse tiedän myös tällaisen ihmisen (mies). Kokoaika riitaa jonkun kanssa, jatkuvasti jotain käräkeissejä menossa. Juristeihin menee kymmeniä tuhannessa vuodessa.
Alkaa juuri kuten edellämainituissa; Aluksi on ihanaa ja uusi kaveri jne, sitten se yksi muuttuukin narsistiksi, toisella paha alzheimer... jne jne
"Parhaat kaverit" jatkuvasti kierrossa, eli kun tulee riitaa (aina tulee) , niin kaveri lähtee rundille pariksi vuodeksi.
Kun jokin asia ei mene niinkuin hän haluaa, nousee ihan v---n kauhee haloo. Voi olla ihan pikkuasia. Siis oikeesti pikkuasia muiden mielestä. Kerran sai kilarit niin että itki ja huusi aivan mitättömästä asiasta nuorten lasten edessä...
Sitten ihmettelee kun ihmiset eivät halua olla hänen kanssaan tekemisissä.
Ikinä ei ole hänessä vika ja hän ei OIKEASTI sitä ymmärrä. Siis joskus yritetty selvittää, käyty tuntien keskusteluja, mutta ei oikeasti ymmärrä mitä teki väärin.
Aina muut ovat väärässä.
Tuttua muillekin?
Vierailija kirjoitti:
Tunnen samanlaisen. Alussa todella mukava. Kun kertoi joistain riidoistaan ajattelin vain, että onpa outoa käyttäytymistä näiltä jotka hänen kanssaan riitelivät.
Sitten näitä vaikeita ihmisiä tuli lisää ja lisää, ja lopulta oli riidoissa yhden tuttavani kanssa, joka ei todellakaan ole riitapukari. Silloin viimeistään ymmärsin että tyyppi itse oli tosi vaikea. Ei tajua tätä tietenkään itse ja vika on kaikissa muissa.
Kälyni on samanlainen. Meidän on pakko häntä kestää, mutta ystävät vaihtuvat hänellä tiuhaan. Nämä uudet ystävät katkaisevat häneen välinsä totaalisesti, yksi otti jopa uuden sukunimen, ettei häntä enää tavoiteta!
Hänellä on 2-3 vanhaa ystävää paikkakunnallaan, joita oudosti nöyristelee. Uusi ystävyyssuhteita hän solmii tiuhaan. Näille puhuu paskaa, rikkoo uusien ystäviensä avioliitot ja ennenpitkää tietenkin riitautuu. Itse hän on eronnut, katkera ja kateellinen muiden parisuhteista, joten yrittää ne perättömillä juoruilla tuhota. Tekee tätä jopa lähisukulaisilleen!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän kuolemassa vai mistä moinen muutos?
Varmaan korkea ikä laittanut miettimään asioita. Luulee varmaan etten muista menneisyyden asioita ja yrittää puheillaan muuttaa totuutta.
Ap
Itsellä sama. Olisko yrittänyt saada selville sun mielipiteen asiasta? Eli kun tiedät mitä oikeasti on tapahtunut ja yritti saada selville muistatko?
Mun äiti tekee tätä. Ihmisenä tosi vaikea. Muistelin joskus jotain lapsuuden isoa riitaa ja äitini raivostui ja väitti että muistan väärin.
Tilanne menee vain vaikeammaksi sillä hän todellakin puhuu asiat ihan toisin miten ne meni ja syyttää muita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Onko hän kuolemassa vai mistä moinen muutos?
Varmaan korkea ikä laittanut miettimään asioita. Luulee varmaan etten muista menneisyyden asioita ja yrittää puheillaan muuttaa totuutta.
Ap
Itsellä sama. Olisko yrittänyt saada selville sun mielipiteen asiasta? Eli kun tiedät mitä oikeasti on tapahtunut ja yritti saada selville muistatko?
Mun äiti tekee tätä. Ihmisenä tosi vaikea. Muistelin joskus jotain lapsuuden isoa riitaa ja äitini raivostui ja väitti että muistan väärin.
Tilanne menee vain vaikeammaksi sillä hän todellakin puhuu asiat ihan toisin miten ne meni ja syyttää muita.
Juuri näin menee täälläkin. Eli itse mogailee, aiheuttaa jatkuvasti kaaosta ympärillään. Ja kaikki on aina muiden syy. Tämä siis jatkunut vuosikymmenten ajan. Aivan toivoton eikä todellakaan tule koskaan muuttumaan. Hyvin hankala tilanne, etenkin kun nyt on kyse jo hyvin iäkkäästä ihmisestä.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Narsisti. Hyvin tyypillinen. Ex oli sukset ristissä sukunsa kanssa ja työkavereiden kanssa, minulle täysin toksinen, mutta vika oli tietysti kaikissa muissa ja etenkin minussa. Jännä sinänsä, että minulla oli ennen häntä riidaton pitkä parisuhde ja nyt toinen riidaton pitkä parisuhde hänen jälkeensä.
Isäsi lienee p e rsu joka on lähes parantumaton mielen sairaus. Tyypillisesti persuismin kirjoo kuuluvat psykopatia ja sadistinen narsismi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mun isällä on alkava muistisairaus ja on vaikea tietää, voiko hän oikeasti muistaa asiat niin päälaelleen vai yrittääkö jotenkin kiillottaa kilpeään kun omatunto soimaa vanhuuden porteilla. Hän on ollut kamala isä, väkivaltainen, äärimmäisen vaativa, syyttävä ja kylmä. Nykyään hän jatkuvasti tippa linssissä muistelee miten olin aina "isän tyttö" ja kuinka läheisiä muka olimme kun olin lapsi. Noissa jutuissa ei ole mitään perää. Pelkäsin häntä ihan hirveästi ja olen kaikin keinoin aina vältellyt kahdenkeskisiä hetkiä hänen kanssaan. Toivoin hänen kuolemaansa koko lapsuuteni. Kun pääsin muuttamaan kotoa heti kun se oli mahdollista, en ollut missään yhteydessä häneen 20 vuoteen. On hyvin vaivaannuttavaa ja kummallista kuunnella hänen nykyisiä tarinoitaan enkä tiedä miten edes muistisairaus voisi vääristää muistoja noin.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Uskon, että isäsi aidosti pyrkii toiminaan niin kuin sinulle puhuu, mutta hänellä ei vain ole keinoja ja taitoja toteuttaa niin. Aina voi kysäistä, missä hän viimeksi onnistui toimimaan sanojensa mukaisesti. Keskustelu voi olla mielenkiintoinen.
Tuskin pyrkii. Yrittää vain selittää, itselleen ja muille. Turhan naiivia uskoa sokeasti kaikkien hyväntahtoisuuteen. Tuollaisesta keskustelusta syntyisi vain uusi riita.
Mä luulen kanssa, että isä tässä näkee itsensä sanomansa mukaisena, mutta ei tajua että todellisuudessa onkin ihan erilainen. Hänellä on oma mielikuva ja totuus hyvästä ihmisestä ja on iskostanut sen päähänsä. Ei kuitenkaan pysty toimimaan sen mukaan koska ei ole sellainen.
Mulla on samaa yhden sukulaisen kanssa. Kun sitten tuo huono käytös nostaa päätään ja asiasta huomauttaa, on aivan pöyristynyt siitä, että muka olisi käyttäytynyt siten mistä häntä huomautetaan. Tämän vuoksi ei koskaan myöskään pyydä anteeksi, kun ei tee mitään väärää, loukkaavaa tms.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Nyt täytyy lohduttaa ap:ta. Isäsi muutos voi olla aivan aito. Olen ollut nuorena äkkipikainen ja temperamenttinen ihminen, mutta aloin muuttumaan vanhetessani. Oikeastaan vaihdevuodet oli se taitekohta, jolloin luonteeni alkoi pehmenemään, ilman siis mitään omia ponnisteluja tai muutoksia, joten veikkaan, että hormoneilla on jotain tekemistä asian kanssa. Olen nykyään paljon lempeämpi, mukavampi ja tasaisempi ihminen. Räjähtelen harvemmin, ja jaksan katsella muiden riitelyä hyvinkin kauan sivusta. Mutta oikeudenmukainen olen toki edelleen, etten mitään törkeyksiä tai vääryyksiä loputtomiin tietenkään katsele.
Ja kyllä, olen itsekin ihmetellyt tätä.
Mun isä ei ole koskaan arvostanut mua ja hänellä on liian jyrkät mielipiteet joka asiaan. On yrittänyt määräillä mun elämää, vaikka olen jo keski-ikäinen.
Emme ole missään tekemisissä enää ollenkaan, en halua. Kaikesta huolimatta toivon hänelle kaikkea hyvää. On vaan parempi, että emme näe enää. N45
Kuulostaa omalta sukulaiseltani, joka on riitautunut elämänsä aikana satojen ihmisten kanssa. Hän kuitenkin vaikuttaa ihan aidosti kokevan että on itse hyvin empaattinen, ystävällinen, huomioonottava ja mukava ihminen. Ikävä juttu hänen kannaltaan on vain se, että 100% muista ihmisistä on epäempaattisia, julmia, ajattelemattomia, tyhmiä ja kaikin puolin paskoja ihmisiä. Sukulaisellani on diagnosoitu persoonallisuushäiriö, ja hän on ollut aina samanlainen. Jos ap:n isä on vastikään muuttanut käsitystään itsestään ja menneisyyden tapahtumista, vaikuttaa muistisairaudelta.
Nuo hankalat ja toksiset tyypit lienevät narsisteja tai epävakaan persoonallisuushäiriön omaavia. Tuohon jälkimmäiseen on terapiamuoto, DKT - terapia. Onko kellään kokemusta, miten auttaa?
Tässä lainaus Käypähoidon-sivuilta :
>> Lyhytkestoinen dialektinen käyttäytymisterapia (DKT), jossa toteutetaan pelkästään ryhmässä tapahtuva taitovalmennus, tehoaa tyypillisiin epävakausoireisiin, kuten tunteiden säätelyn vaikeuksiin, impulsiivisuuteen, haitalliseen vihamielisyyteen ja tyhjyyden tunteeseen. Se myös vähentää itseään vahingoittavien tekojen määrää.
Tuollainen ihminen elää mielikuvitusmaailmassa, jossa hän mielikuvissaan on ihanneminänsä kaltainen.
Todellisuudessa teot eivät kuitenkaan vastaa tätä mielikuvitusmaailman minää. Mutta jos siitä huomauttaa, seuraa raivokas puolustautuminen, koska hänelle se mielikuvitusmaailma on todellisuutta. Ja tämä tosimaailma on vain jotain mitä ei tarvitse huomioida.
Lähipiirissäni oli tällainen totuudenkieltäjä. Lopulta oli aivan mahdoton tulla toimeen, kun minä en luonnollisestikaan halunnut leikkiä samaa mielikuvitusleikkiä hänen kanssaan.
Vierailija kirjoitti:
Mun vanhempi alkaa aina kinaamaan, haluaa olla eri mieltä ja alkaa pätemään. Kunpa tekisi sen siskonsa kanssa. Voisivat olla yhdessä vaikka aspergereitä ja kinata keskenään. Kun vanhana kuolen, en kestäisi enää nähdä avaruudessa niitä tai jossain toiselle puolen. Vanhempi on tehnyt myös tuota samaa kun kuvasit, eli yrittää olla yhtäkkiä "hyvis". Kuitenkin totuus voi olla toinen ja aika välinpitämätön, mitään tunnetaitoja ei ole, voi olla piinaava - saattaa hätätilanteessa esittää hetken tai pakosta auttaa, ettei mene taivaspaikka. Ehkä jotkut ihmiset eivät voi tilalleen ja muistilleen mitään, mutta haluaisin pysyä kaukana. Ymmärrän että joku reagoi vääryyteen tai omaa tunteita, mutta tämä ei ole sitä.
Helppoa
Luovu uskostasi
H.elvetti ilman lähisukulaisia on taivas:)
Alue: Aihe vapaa
Jep, tuo on just se kuvio myös tuolla meidän suvun tyypillä (yllä 75-25% facebook viesti). Uudet ystävät on aina ensin ihan parhaita, ihana tavata, käydään lounailla monta kertaa viikossa, paras uusi kaveri. Kertoo juttua miten häntä aina kohdellaan väärin. Kun itse nähnyt tuon sivusta nyt liki 50 vuotta toistuen aina uuden ihmisen kohdalla.
Karmeinta oli kun tää oli hetken töissä päiväkodissa ruokailussa avustamassa. Ensin jopa lapset oli ihania prinsessoja ja pikkuprinssejä, sitten olikin paskat housussa vaeltavia zombeja joiden vanhemmat ei suostu tulla hakemaan pois vaikka kuinka soittelee. Aloitti siis heti aamusta keksimään joka näkemästään lapsesta jonkun syyn, jolla yritti saada "inhottavat haisevat lapset" pois päiväkodista. Joka aamu.