Lue keskustelun säännöt.
Mitä kellarin lattiamateriaaliksi? Nyt siellä ohut betonivalu joka puretaan pois
09.01.2024 |
Kyseessä korkeassa kivijalassa oleva pieni juureskellari ja sen vieressä oleva isompi kellarihuone jonka tarkoitus on toimia säilytystilana puutarhatarvikkeille yms. Molemmissa on joskus aikoja sitten tehty ohut betonivalu joka on ihan kappaleina ja siis puretaan pois. Molemmissa huoneissa on syksyisin hyvin kosteat lattiat. Uusi valu varmaan kokee saman kohtalon kuin entinenkin eli halkeilee pilalle tuon kosteuden vuoksi. Maalattiako ainoa vaihtoehto?
Kommentit (42)
Vierailija kirjoitti:
Ei kai se jäätymään pääse, jos se on juureskellari? Jäätyväthän siellä silloin juureksetkin.
Maasta tihkuva kosteus se on se ongelma, betonin päälle ei pidä laittaa mitään, mikä estää kosteuden haihtumista, tilan on myös oltava hyvin tuulettuva, jos sinne pääsee kosteutta.
Usein vanhoissa rakennuksissa betonivalut ovat huonoja, koska:
Tarveaineet olivat mitä sattuu, hiekka ja vesi saattoivat olla humuspitoisia
Sementtiä käytettiin säästösyistä vähän, massa usein sekoitettiin lapiolla hämmentämällä, jolloin sekoitus saattoi jäädä kesken.
Valu jäi ohueksi, koska säästettiin.
Raudoitus puuttui tai se oli epämääräistä rojua, hetekan pohjaverkkoja jne.
No sitä kutsutaan juureskellariksi, koska sellainen se lienee joskus ollut. Nyt ei ole kunnollista oveakaan siinä joten aikalailla sään mukaan menee lämpötila siellä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei betoni mihinkään kosteudesta halkeile ellei se myös pääse jäätymään. Styroxit alle, uusi valu kunnon raudoituksella, varmuuden vuoksi kosteuseritys pintaan. Mielellään salaojat ja sadevesijärjestelmä talon ympäriltä kuntoon.
Eikö toi kosteuseristys pinnassa vaan huononna tilannetta? Ilman sitä jos sattuisi kostumaan niin kuivuu edes sisäänpäin. Kosteuseristettynä ei kuivu minnekään suuntaan.
Disclaimer: en ole rakennusalan asiantuntija.
Ei, kunhan se kapillaarikatko on tehty. Eikä sieltä sokkelin kautta mitään kosteutta lattiaan tule kunhan sekin on katkaistu, eli vaikka styroxia seinää vasten valuun asti. Sokkeli kuivuu kyllä sitten sekä sisään että ulos jos se on muuten oikein tehty.
Mutta jos kyseessä on tosiaan pelkkä kylmä kellaritila, niin maalattia/kivetys on kaikkein paras ja auttaa pitämään kellarin olosuhteet oikeanlaisena säilöntää ajatellen.
Laita maalattiat. Jos syksyisin kosteaa, saat omat sienisadot.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Tiililadonta asennushiekan kanssa, on hengittävä rakenne sitä kosteutte ei pysty kovin helposti pidättämään eikä kannatakkaan kun se kuuluu sinne maakellariin, liiat kannattaa tietenkin tuulettaa.
Vesi nousee kapillaarisesti hiekkaa myöten, ja varsinkin hienoa tasaushiekka myöten, joten ei. Ensin kapillaarikatko soralla, sitten styroxit ja siihen tasaushiekka, lopuksi betoni/tiilet.
Mutta onko tuosta kosteudesta sen suurempaa haittaa jos tuulettuu pois?
Kaikki kosteus alapohjassa on pahasta. Ei se sieltä mihinkään niin hyvin tuuletu. Jos tuulettuu, tilalle tulee uutta kylmää ja kosteaa ilmaa.
Kellarit on olleet tuollaiset 1920-30 luvun vaihteesta saakka, kai tuossa ajassa olisi isommat ongelmat jo tulleet tuosta kosteudesta? Betonivalun ikää en osaa arvioida, voi olla tuolta ajalta tai kolmisenkymmentä vuotta tuoreempi.
Veli on purkumies ja aika paljon tulee purkuun 50- luvun taloja. Betonivalujen seasta löytyy kaikenlaista hauskaa, mm. Uunin pohjasta auton moottori 😄
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei betoni mihinkään kosteudesta halkeile ellei se myös pääse jäätymään. Styroxit alle, uusi valu kunnon raudoituksella, varmuuden vuoksi kosteuseritys pintaan. Mielellään salaojat ja sadevesijärjestelmä talon ympäriltä kuntoon.
Eikö toi kosteuseristys pinnassa vaan huononna tilannetta? Ilman sitä jos sattuisi kostumaan niin kuivuu edes sisäänpäin. Kosteuseristettynä ei kuivu minnekään suuntaan.
Disclaimer: en ole rakennusalan asiantuntija.
Ei se betoni mätäne vaikka pysyisikin kosteana, eristyksen idea on ettei se kosteus pääsisi sinne kellaritilaan. Parasta tietysti olisi ettei kosteus edes yrittäisi sinne maasta mutta jos se ei onnistu niin tuo eristys on toiseksi paras tapa pitää se tila kuivana. Suomi on täynnä vanhoja rintamamiestaloja joiden kellareissa on tätä ongelmaa. Jos ei ole kunnon eristystä niin homeongelma on varma kun sinne on rakenneltu suihkuja, saunoja ja muita tiloja ja ihmetellään miksi kasarilla betonilattiaan liimattu muovimatto pullottaa, siellä on vettä alla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei betoni mihinkään kosteudesta halkeile ellei se myös pääse jäätymään. Styroxit alle, uusi valu kunnon raudoituksella, varmuuden vuoksi kosteuseritys pintaan. Mielellään salaojat ja sadevesijärjestelmä talon ympäriltä kuntoon.
Pääsee jäätymään, kyseessä täysin lämmittämätön tila.
Aika isolta urakalta kuulostaa noi styroxit yms. Varmaan se maalattia taitaa olla se mihin päädytään.
Jos se on lämmitetyn talon kellarissa niin sen ei pitäisi päästä jäätymään. Eikä oikeastaan kylmänkään rakennuksen kellarissa jos ikkunat ja ovet on kunnollla eristetty. Maasta pukkaa aina jonkin verran lämpöä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Toimivat salaojat ovat hyvä juttu, mutta joskus niiden välttämättömyyttä liioitellaan.
20- luvulla rakennetusta talosta kysellään, onhan siinä varmasti salaojitus kunnossa.
Puuttuva ojitus on kaupan este...
Jumalauta, talo on tököttänyt siinä 50 vuotta ennen kuin yleensäkään alettiin tontteja salaojittamaan.
Se on toinen juttu, jos talon rakenteet on myöhemmin muutettu huonommin hengittäviksi, kuten usein asian laita on.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei betoni mihinkään kosteudesta halkeile ellei se myös pääse jäätymään. Styroxit alle, uusi valu kunnon raudoituksella, varmuuden vuoksi kosteuseritys pintaan. Mielellään salaojat ja sadevesijärjestelmä talon ympäriltä kuntoon.
Pääsee jäätymään, kyseessä täysin lämmittämätön tila.
Aika isolta urakalta kuulostaa noi styroxit yms. Varmaan se maalattia taitaa olla se mihin päädytään.
Jos se on lämmitetyn talon kellarissa niin sen ei pitäisi päästä jäätymään. Eikä oikeastaan kylmänkään rakennuksen kellarissa jos ikkunat ja ovet on kunnollla eristetty. Maasta pukkaa aina jonkin verran lämpöä.
Tuolla on ainakin isommassa tilassa ihan sama lämpötila kuin ulkona. Se on talon kulmassa ja siinä on kaksi isoa ikkunaa ja lisäksi tietty hutera ovi jotka kyllä pitää huolen siitä että lämpötila on sama kuin ulkona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Veli on purkumies ja aika paljon tulee purkuun 50- luvun taloja. Betonivalujen seasta löytyy kaikenlaista hauskaa, mm. Uunin pohjasta auton moottori 😄
Eipä se lämpö siitä välitä varastoituuko se nimenomaan uunia varten tehtyyn valukappaleeseen vaiko vanhaan moottorilohkoon. Ennenvanhaan osattiin hyvin kierrätys ja uusiokäyttö.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei betoni mihinkään kosteudesta halkeile ellei se myös pääse jäätymään. Styroxit alle, uusi valu kunnon raudoituksella, varmuuden vuoksi kosteuseritys pintaan. Mielellään salaojat ja sadevesijärjestelmä talon ympäriltä kuntoon.
Pääsee jäätymään, kyseessä täysin lämmittämätön tila.
Aika isolta urakalta kuulostaa noi styroxit yms. Varmaan se maalattia taitaa olla se mihin päädytään.
Jos se on lämmitetyn talon kellarissa niin sen ei pitäisi päästä jäätymään. Eikä oikeastaan kylmänkään rakennuksen kellarissa jos ikkunat ja ovet on kunnollla eristetty. Maasta pukkaa aina jonkin verran lämpöä.
Tuolla on ainakin isommassa tilassa ihan sama lämpötila kuin ulkona. Se on talon kulma
Lämmitetäänkö sitä taloa talvella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Toimivat salaojat ovat hyvä juttu, mutta joskus niiden välttämättömyyttä liioitellaan.
20- luvulla rakennetusta talosta kysellään, onhan siinä varmasti salaojitus kunnossa.
Puuttuva ojitus on kaupan este...
Jumalauta, talo on tököttänyt siinä 50 vuotta ennen kuin yleensäkään alettiin tontteja salaojittamaan.
Se on toinen juttu, jos talon rakenteet on myöhemmin muutettu huonommin hengittäviksi, kuten usein asian laita on.
No juu, tuo talo on hiekkaisella/kivisellä mäennyppylällä joten varmaan maaperä on itsessään sellainen että vedet häviää äkkiä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei betoni mihinkään kosteudesta halkeile ellei se myös pääse jäätymään. Styroxit alle, uusi valu kunnon raudoituksella, varmuuden vuoksi kosteuseritys pintaan. Mielellään salaojat ja sadevesijärjestelmä talon ympäriltä kuntoon.
Pääsee jäätymään, kyseessä täysin lämmittämätön tila.
Aika isolta urakalta kuulostaa noi styroxit yms. Varmaan se maalattia taitaa olla se mihin päädytään.
Jos se on lämmitetyn talon kellarissa niin sen ei pitäisi päästä jäätymään. Eikä oikeastaan kylmänkään rakennuksen kellarissa jos ikkunat ja ovet on kunnollla eristetty. Maasta pukkaa aina jonkin verran lämpöä.
Tuolla on ainakin isommassa tilassa
Lämmitetäänkö sitä taloa talvella?
Peruslämpö on
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ei säily juurekset, jos ulkolämpöä seuraa kelkarin lämpötila. Pari lautaovea ja tuulikaappi tarvitaan.
Varmaan aikanaan oven eteen on nosteltu olkia lisäeristeeksi.
Maaperä varastoi lämpöä, siihen perustuu maakellarin toiminta.
Porkkanat, nuris ja lanttu säilyy lähellä nollaa, peruna vaatii + 4 astetta.
Juurekset itse myös luovuttavat lämpöä, jos kellarissa on ollut huomattava määrä perunaa, se on pitänyt itse tilaa lämpimänä.
Suurta perunavarastoa pitää lämmittämisen sijaan tuulettaa lämpötilan pitämiseksi +4:ssä.
T: pottufarmari
"Peruslämpö on"
Jep, jos haluatte plussan puolella pysyvän juureskellarin niin ne isot turhat ikkunat umpeen ja eristetty ovi, tuplana tarvittaessa. Betonilattian kunnostus.
Jos se riittää pakkaselle menevänä kylmänä varastona niin tuollainen jo ehdotettu tiili-maalattia käy ihan hyvin, ja hataruudesta on vain hyötyä kun kosteutta pääsee pois.
Vierailija kirjoitti:
Ei säily juurekset, jos ulkolämpöä seuraa kelkarin lämpötila. Pari lautaovea ja tuulikaappi tarvitaan.
Varmaan aikanaan oven eteen on nosteltu olkia lisäeristeeksi.
Maaperä varastoi lämpöä, siihen perustuu maakellarin toiminta.
Porkkanat, nuris ja lanttu säilyy lähellä nollaa, peruna vaatii + 4 astetta.
Juurekset itse myös luovuttavat lämpöä, jos kellarissa on ollut huomattava määrä perunaa, se on pitänyt itse tilaa lämpimänä.
Suurta perunavarastoa pitää lämmittämisen sijaan tuulettaa lämpötilan pitämiseksi +4:ssä.
T: pottufarmari
No ei sillä lämpötilalla niin väliä, tuskin noissa tulee säilytettyä muuta kuin kukkaruukkuja ja puutarhakalusteita tms. Tuo juureskellari vaan elää meidän puhekielessä ja sillä nimellä sitä kutsutaan.
Vierailija kirjoitti:
"Peruslämpö on"
Jep, jos haluatte plussan puolella pysyvän juureskellarin niin ne isot turhat ikkunat umpeen ja eristetty ovi, tuplana tarvittaessa. Betonilattian kunnostus.
Jos se riittää pakkaselle menevänä kylmänä varastona niin tuollainen jo ehdotettu tiili-maalattia käy ihan hyvin, ja hataruudesta on vain hyötyä kun kosteutta pääsee pois.
Varastona käytetään.
Eipä ole hyvä jos kosteus seisoo siellä
rakenteisiin voi nousta märkyys
kostuuko seinät
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Veli on purkumies ja aika paljon tulee purkuun 50- luvun taloja. Betonivalujen seasta löytyy kaikenlaista hauskaa, mm. Uunin pohjasta auton moottori 😄
Eipä se lämpö siitä välitä varastoituuko se nimenomaan uunia varten tehtyyn valukappaleeseen vaiko vanhaan moottorilohkoon. Ennenvanhaan osattiin hyvin kierrätys ja uusiokäyttö.
En minä sillä. On vain hauska löytö uunin pohjasta auton moottori. Sen sijaan betoniraudoitusten toteutus usein 50-luvun taloussa on sellainen, että ne pikemminkin heikensivät valua kuin vahvistivat.
Kalle Päätalo muistelee eräässä kirjassa rakennusmestariksi opiskellessaan opettajan moittineen tällaisia raudoituksia, hetekan pohjia ja rasvaisia vaijerinpätkiä...
Kaikki kosteus alapohjassa on pahasta. Ei se sieltä mihinkään niin hyvin tuuletu. Jos tuulettuu, tilalle tulee uutta kylmää ja kosteaa ilmaa.