Lue keskustelun säännöt.
Mistä tunnistaa metsässä suon? Oletteko joutuneet suohon tai tunnetteko ketään joka olisi?
Kommentit (47)
Olen pienenä poikana tippunut suonsilmäkkeeseen. Olisin varmaan kuollut jos isä ei olisi minua sieltä saanut pois.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Soita on monenlaisia. Yleisin taitaa olla rämesuo jossa kasvaa jossain määrin pientä mäntyä ainakin suon laidoilla. Alavalla paikalla, paljon mättäitä ja pieniä ja isoja silmäkkeitä, jossain pieniä lampia. Paikoin upottaa, yleensä silmäkkeiden lähellä ja keskemmällä suota.
Googlesta näitä löytyy kuvahaulla jos tosiaan ei ole ennen suota(!) nähnyt, löytyy myös eri suotyypit.
Eikö näitä nykyisin enää koulussa opeteta?
Vierailija kirjoitti:
Varokaa vaan:
Erikoinen paikka ottaa selfievideoita.😜
Puut ovat matalampia, ohuempia ja usein muutenkin kitukasvuisen näköisiä. Puita myös on harvemmassa kuin ns. normaalissa metsässä.
Aluskasvillisuudessa on mm. suopursua ja juolukkaa, ja kuivemman metsän aluskasveja ei ole.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Suon tunnistaa siitä, että siinä ei ole puita. Olen ollut suolla ja hidasta on eteneminen, mutta ei siinä sen ihmeellisempää.
Korvessa kasvaa puita ja rämeelläkin niitä on. Neva ja letto ovat puuttomia.
OI! Suot ovat monimuotoisia ja kiehtovia ympäristöjä. Niillä on usein sellainen alkukantainen, villi ja hieman vaarallinenkin tunnelma. Suosittelen kaikkia tutustumaan "Suotyypit ja turvekankaat -kasvupaikkaopas" nimiseen kirjaan, suotyyppejä on nimittäin yllättävän monta! Mitä kysymykseen tulee, niin kyllä etenkin korpeen saattaa kävellä tajuamatta, että kyseessä on suo eikä metsä. Toisaalta hyvin puustoisella alueella ei ole "silmäkkeitä", joten korpeen tuskin vahingossa uppoaa. Muutenkin pätee, eli mitä enemmän ja isompia putkilokasveja kohdassa kasvaa, niin sitä vähemmän se upottaa. Jos näet pelkästään rahkasammalia, niin kannattaa olla varovainen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suo on usein hieman ympäröivää maastoa alavampi alue. Puita siellä voi kasvas tai olla kasvamatta. Muutenkin kasvillisuus voi asiaan perehtymättömän silmiin olla tavallista. Haju on märemmillä soilla yksi hyvä tuntomerkki. Isoja kiviä märemmillä soilla ei yleensä ole näkyvissä. Eli jos tulet alavaan paikkaan, jossa tuoksuu imelälle, kasvaa vähemmän ja pienempiä puita kuin muualla metsässä ja et näe alueella suuria kiviä, on kyseessä todennäköisesti suo. Suot ovat hyvin monimuotoisia, osa muistuttaa hyvinkin paljon tavallista kuusimetsää, kun taas joillakin soilla on isojakin suolampia.
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole siis koskaan käynyt minkäänlaisella suolla?
On olemassa monenlaisia soita. Mitä väliä sillä on, tietääkö olevansa suolla, jos on kyse jostakin metsäkortekorvesta? Se ei ole kovin märkä ja puuta voi olla paljon.
Joka vuosi käydään suolla. Poimitaan marjoja, mutta harvemmin siellä muuten liikutaan. Ei ole koskaan kuullut, että kukaan ihminen olisi varsinaisesti uponnut suohon niin, että olisi sinne jäänyt. Moni on kyllä pudonnut niin, että kenkä on sinne jäänyt.
Suon tunnistaa ensisijaisesti kasveista. Muinoin opiskeluaikanani oli yksi oppikirja "Suo-opin alkeet" . Siinä oli yli 300 sivua ja ihmettelimme, mitä se varsinainen suo-oppi on, kun siinä kirjassa oli vain alkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Puut ovat matalampia, ohuempia ja usein muutenkin kitukasvuisen näköisiä. Puita myös on harvemmassa kuin ns. normaalissa metsässä.
Aluskasvillisuudessa on mm. suopursua ja juolukkaa, ja kuivemman metsän aluskasveja ei ole.
Ei päde Lapissa, jossa noita kasvaa tavallisella metsämaalla. Eikä päde se, että suot ovat alavilla paikoilla. Tunnetaan rinnesoita ja Lapissa voi suo olla tunturissa.
Tärkeimpiä suokasveja ovat rahkasammalet. Jos niitä ei ole, paikka ei ole suota, noin periaatteessa. Puuta voi olla enemmän tai vähemmän. Avosoilla ei ole puita ja voi olla hyvinkin märkiä rimpiä, korvet voivat olla hyvinkin puustoisia.
Vierailija kirjoitti:
Etkö ole siis koskaan käynyt minkäänlaisella suolla?
Tai ollut koulussa bilsantunnilla?
Miten uunoja aikuiset ihmiset nykyään oikein on? Jo nyt on kumma jos suomalainen ei tunne maansa metsiä. Metsä ei ole sama kuin puupelto.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
metsässä kulkiessa, suo tuoksuu imelälle ja kukkaiselle. lähestyessä alkaa saapas upota ja jalanjälkeen jää vettä.jos ei tunne aluetta hyvin, ei kannata jatkaa ,ettei uppoa silmäkkeeseen.suo on vetisen ja lammikkoisen näköistä sammalta.voi olla myös vaarallista kulkea.suomaita on erityyppisiä kuivempia karuja ja sitten tosi vetisiä lammikoita.
Suolla liikkuessa kannattaa olla huolellinen siinä, että ei mene upottaviin kohtiin. Vieraassa paikassa voi käydä niin, että olet ylittämässä isoa suota ja vasta toisella puolella huomaat, että ei pääse eteenpäin vaan on palattava takaisin. Kannattaa katsoa, missä on isompien eläinten jälkiä. Siitä pääsee ihminenkin, mistä on hirvi mennyt.
Laita hakuun vaikka "Kilpiaapa", löydät kuvia isosta avosuosta. Toinen haku voisi olla aiemmin mainittu "metsäkortekorpi" tai "koivulettokorpi", jotka ovat aivan erinäköisiä, metsäisiä.
Suotyyppejä on useampia, mutta yleensä rahkasammal ja vetiset läntit, sekä siellä täällä ilmenevät korkeat heinätupot kielivät usein suosta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Suo on aina tasainen.
Siinä kasvaa enää ranteen paksuisia mäntyjä, vs.ympärillä kuusimetsä. Sen eron näkee heti, suot ovat metsän ympäröimiä.
Sulan aikaan siellä näkee sitten muutakin suokasvillisuutta. Ja kenkä alkaa upottaa.
Vierailija kirjoitti:
Olen pienenä poikana tippunut suonsilmäkkeeseen. Olisin varmaan kuollut jos isä ei olisi minua sieltä saanut pois.
Minäkin alakoulun retkellä, onneksi kaverit pelasti. Opettaja oli lähtenyt jo edeltä koululle. Tänä päivänä tuolla olis päässyt iltalehden otsikoihin ja opettaja saanut todennäköisesti potkut. Elämäni traumaattisin kokemus.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Puut ovat matalampia, ohuempia ja usein muutenkin kitukasvuisen näköisiä. Puita myös on harvemmassa kuin ns. normaalissa metsässä.
Aluskasvillisuudessa on mm. suopursua ja juolukkaa, ja kuivemman metsän aluskasveja ei ole.
Ei päde Lapissa, jossa noita kasvaa tavallisella metsämaalla. Eikä päde se, että suot ovat alavilla paikoilla. Tunnetaan rinnesoita ja Lapissa voi suo olla tunturissa.
Tärkeimpiä suokasveja ovat rahkasammalet. Jos niitä ei ole, paikka ei ole suota, noin periaatteessa. Puuta voi olla enemmän tai vähemmän. Avosoilla ei ole puita ja voi olla hyvinkin märkiä rimpiä, korvet voivat olla hyvinkin puustoisia.
Tampereella Pyynikin harjulla on pienenpieni suo, kannattaa joskus lumettomaan aikaan käydä tutustumassa!
Vierailija kirjoitti:
Talvi ei ole paras hetki tutustua suohon, vaikka silloin siellä kyllä voi käydä hiihtämässä.
Saanen olla eri mieltä. Kesällä uppoat suohon ja sinulla on seurana miljoona itikkaa. Oikeesti ihmiset kävelkää vaikka metsissä kun haluatte liikkua luonnossa. Suossa käveleminen on pirun raskasta. Miettikää potkupallo suossa on niin suosittua ettei kaikki halukkaat pääse mukaan. Ne kisat on järjestetty suomessa joitakin kertoja. Hulluja ne on muutkin kuin roomalaiset.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Varokaa vaan:
Erikoinen paikka ottaa selfievideoita.😜
Joillakin se selfie on tärkein asia. Ainakin yksi on tippunut kuolemaansa selfien takia. Siitä oli silloin iltalehdissä.
Vierailija kirjoitti:
Suotyyppejä on useampia, mutta yleensä rahkasammal ja vetiset läntit, sekä siellä täällä ilmenevät korkeat heinätupot kielivät usein suosta.
Suotyyppejä? Anteeksi kun tuli saluunat mieleen.
Suolla tullut oltua ja sinne upottuakin saappaan mitalta useamman kerran. Jos olet luontoon lähdössä, niin kartta on hyvä apu eikä pieni lajientuntemuskaan haittaa. Erilaisista soista ja mitkä/millaiset upottaa ja mitkä ei löytyy kyllä tietoa netistä kuvien kera.