Mistä tunnistaa metsässä suon? Oletteko joutuneet suohon tai tunnetteko ketään joka olisi?
Kommentit (47)
Voi vee mikä urpo Idi kyselee?? Suo siellä vetelä täällä
Kyllä suolla voi yleensä kävellä ilman ongelmia, mutta märkiä kohtia kannattaa välttää. Vetisissä ja mutaisissa kohdissa ei välttämättä ole kantavaa pohjaa ihan metrin syvyydellä vaan voi olla parikin metriä syvällä ja sinne uppoaa todella nopeasti.
metsässä kulkiessa, suo tuoksuu imelälle ja kukkaiselle. lähestyessä alkaa saapas upota ja jalanjälkeen jää vettä.jos ei tunne aluetta hyvin, ei kannata jatkaa ,ettei uppoa silmäkkeeseen.suo on vetisen ja lammikkoisen näköistä sammalta.voi olla myös vaarallista kulkea.suomaita on erityyppisiä kuivempia karuja ja sitten tosi vetisiä lammikoita.
Etkö ole siis koskaan käynyt minkäänlaisella suolla?
Talvi ei ole paras hetki tutustua suohon, vaikka silloin siellä kyllä voi käydä hiihtämässä.
Tarpeeksi kuivan suon tunnistaa siitä että siinä voi kävellä. Liian vetelän suon tunnistaa siitä että sinne uppoaa.
onhan niitä jokapaikassa. Meidän valtion nimi kirjaimellisesti tulee suosta, SUOmi.
Mut kyl niis pystyy yleensä ihan kävelemään, se on vaan sellasta vetistä löysää maata. Toki kannattaa varoa sattumia mitä voi olla, kuoppia mitkä voi oikeasti imaista sisäänsä
Varsinkin lettosuolla suuri riski että suohirviö tulee ja vie!
Tiedän yhden, joka kuoli suohon. Oli lapsi, ja se oli aikaan kun lapsia ei vahdittu yhtään, kun vanhemmat teki töitä koko ajan. Siis wanhaan aikaan.
Kosteudesta ja kasvillisuudesta pitäisi huomata että kyseessä on suo. Suolla yleensä voi kävellä, ja jos on kovin märkää hetteikköä, se käy ilmi aika nopeasti.
Älä mene ainakaan rämeelle. Muista miten kävi kun rämehomo ilmestyi.
En tunne ketään ihmistä joka olisi "joutunut suohon", mutta lehmää olen ollut nostamassa suosta (ja opin konkreettisesti mitä tarkoittaa sanonta "makaa kuin lehmä suossa"). 8 hengen porukka oli nostamassa ja muutama tunti meni.
Koirani upposi suonsilmään. Sain kiskottua sen ylös,vaikka pää oli enää näkyvillä. Koiran kanssa oltiin metsäkävelyllä,kun se meni polun viereen nuuhkinaan sellaista märkää heinikkoa. Heinikko olikin suonsilmä ja sinne vajosi.
Kuulostaa ihan cityvihreän kysymykseltä.
Mää olen kerran lammen rannalla hypännyt mättäälle, jossa oli paljon karpaloita ja se olikin sellainen saaren tapainen, upotti ja meinasin panikoitua, kun se mätäs lähti hypystäni liikkumaan lammelle päin. Puoliso tuli apuun ja ylti juuri kädestä pitämään, kun loikkasin rannalle. Mutta se tunne oli aika ikävä, kun syksyllä oli jo kylmä vesi, niin olisi joutunut uimaretkelle.
Suon tunnistaa siitä, että siinä ei ole puita. Olen ollut suolla ja hidasta on eteneminen, mutta ei siinä sen ihmeellisempää.
Itse asiassa on paljon soita, joilla on vähän puita, mm. Räme (mäntyjä) ja korpi (kuusia). Näissä maa ei yleensä ole upottavaa kuin satunnaisissa silmäkkeissä. Jos suo on ojitettu, puita on harjaantumattomaan silmään ns. Normimäärä. Pääsuotyyppejä on Suomessa 6 kpl ja ne jakautuvat vielä puu-ja kasvilajiston mukaan alatyyppeihin. Suo on usein kivennäismaista metsää kosteampaa ja siellä on imelä turpeen haju.
suotyyppejä on monia ja siksi ulkonäkö voi pettää,suo on aina vaarallinen koska ei voi tietää minne uppoaa.
Hyvä kysymys. Jos yksi kohta on kuiva toinen voi olla kostea. Jossain on maastokarttoja, mutta kertooko se ihan kaikkea. Onko maa alava vai korkeampi.