Lue keskustelun säännöt.
Saan joka päivä kuulla olevani typerä
05.01.2024 |
Hei,
Minulla on 4v ja 7v lapset. Saan joka päivä kuulla heiltä olevani typerä, idiootti yms. Nämä yleensä rajoittamisten takia esim. Leikki lopetetaan ja aletaan lounaalle. Joka kerta napakasti sanon kuinka toisia ei haukuta ja haukkumisesta seuraa myös sanktioita, esim. Ruutuajan menetys siltä päivältä. Näillä ei ole mitään vaikutusta. Lisäksi nuorempi saa edelleen 1h raivokohtauksia.
Haluaisin ehkä vertaistukea vai onko tällainen edes normaalia? Ennen lapsia kuvittelin että lähinnä murrosikäiset näin haukkuisivat ja solvaisivat vanhempiaan. Vanhempi käy ongelmitta koulua ja on kavereita ja nuorempi päivähoidossa kuulemma positiivinen. Minun kanssani lähinnä kiukuttelevat ja haukkuvat.
Kommentit (26)
Sä oot typerä tajuatko sinä että mulla on vauva mahassa älä kiusaa mua ja tajuuksä että mulla on todella iso maha
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikä on isän rooli tässä kuviossa?
Kokenut saman. Asiaa auttoi vain, kun joku ulkopuolinen sanoi asioista. Kun kehoitin pesulle, huudettiin, sinä et määrää, mutta seuraavana päivänä kerrottiin, kuinka naapuri oli kertonut, ettei joku lapsi halua mennä pesulle. Oli heistä käsittämätöntä. Sama kaikissa asioissa. Oven sisä- ja ulkopuolella oli aina eri ajatusmaailma. Kun asiasta yritti keskustella, oltiin tyrmistyneitä, että viitsin ottaa asian esille. Tätä kaksiajakoa ajatusmaailmassa en ole käsittänyt koskaan. Olin palvelija, jonka tuli täyttää heidän vaatimuksensa. Mistä tämä ajatus syntynyt jo pienelle lapselle.
Ja minua haukuttiin kouluaikoina joka päivä homoksi, vaikka en sitä ole. Ihminen on täysin empatiakyvytön peto.
Et kerro mitään arjestanne. Oletko lasten kanssa yksin, onko isä mukana kuvioissa?
Minkälaiset välit teillä on isän kanssa? Lapset ovat hyvin herkkiä huomaamaan ja reagoivat asioihin. Onko säännöt samat molemmilla vanhemmilla? Toinen sallii asioita, toinen ei?
On ihan normaalia että kiellot ja säännöt turhauttaa lasta, ja rajoja koetellaan, mutta rajat tuo myös turvaa ja niistä täytyy pitää kiinni. Toivottavasti sinulla on joku jonka kanssa puhua?
Jos jaksamisesi on kortilla, hae apua esim perheneuvolasta.
ole auktoriteetti ipanoilles