Millaista lapsuudenkodissanne oli?

Mun äidillä oli tuo sama että on niin paljon parempi kuin muut. Päinvastoin, köyhä yh ja sitä rataa mutta omakehu ei loppunut koskaan

Vanhaa ja sotkuista. Myös kodikasta omalla tavallaan. 

Vanhemmat olivat aika pidättyväisiä ja asiallisia, mutta hyviä juttelemaan meidän lasten kanssa. Jotkut naureskelivat meidän perheen keskusteluja, mutta aiheet olivat usein yleissivistäviä ja kiinnostavia. Ei halattu, tunteiltu, joten se ehkä olisi ollut joskus kivaa. Teimme perhematkoja ja saimme kutsua kavereita kylään niin paljon kuin huvitti. Usein mietin, miten vanhempamme katsoivat läpi sormien meidän teiniajan ryyppäämiset ja bilettämiset. Kotiintuloaika oli tiukka ja aikaisemmin kuin kavereilla, mutta jos oli vähänkin kännissä nukkumaan vaan. Ehkä juuri siksi viina ei sitten houkutellut, kun ei tarttenut salaa maistella. Äidillä oli myös ihan hyvä huumorintaju ja käytti sitä kasvattaessaan meitä tajuamaan joitakin asioita, jos ei asiallinen puhe auttanut.



Mummo kuului osana meidän perhettä ja vastasi meidän perheen aterioista. Äiti oli sellainen työkeskeinen ja innostunut työstään, mutta osasi pitää lomat onneksi ja tietysti viikonloput. Isä oli maltillisempi työnsä suhteen.



Ei valittamista.