Olisitko jo menehtynyt jos lääketiedettä ei olisi? Minkä ikäisenä?
Jos kuvitellaan ettei olisi olemassa lääketiedettä lainkaan.
Minä olisin varmaan menehtynyt jo vauvana sydänongelman vuoksi tai sitten viimeistään 6-vuotiaans kun keuhkot eivät oikein toimineet.
Kommentit (109)
Heti synnyttyäni, synnyin keskosena. Tai viimeistään teini-iässä ärhäkkään bakteeritulehdukseen jonka takia tarvitsin viikon sairaalahoitoa.
Olen synnyttänyt useamman lapsen, synnytykset ovat sujuneet ongelmitta, joten niihin en olisi kuollut vaikka lääketiedettä ei olisi ollutkaan apuna. Toki synnytin kaikki lapseni sairaalassa silti.
En tiedä kauanko olisin jatkanut, jossei aivokasvainta olisi löydetty ja hoidettu 54v. Ei mulla myöskään olisi lapsia ilman lääketiedettä.
28-vuotiaana jalan valtimoveritulpan komplikaatioihin eli kuolioon mennyt jalka olisi lopulta johtanut verenmyrkytykseen tms.
Ilam tuota sitten olisi 37-vuotiaana kuolema tullut tulehtuneen sappirakon (kiviä) vuoksi samantyyppisiin komplikaatioihin kuin edellä. Samalla olisi mennyt sitten silmiin odottamani kuopus.
Vierailija kirjoitti:
Olisin kuollut äidin kohtuun ja erittäin todennäköisesti äitikin olisi kuollut. Hän oli kuitenkin jo 39-vuotias ja olin järjestyksessä kuudes lapsi. Äidille kehittyi raskausmyrkytys ja minulla ilmeisesti sydänäänet heikkenivät, jolloin piti tehdä hätäsektio. Minä olin todella huonokuntoinen, alle kahden kilon painoinen rääpäle joka vietiin äkkiä keskolaan hoitoon. Vaara oli todellinen minun kuolla jo ennen syntymääni tai viimeistään sen aikana. Ilman hätäsektiota ja 1980-luvulla jo melko hyvää keskosena tai sairaana syntyneiden lasten hoitoa olisin kuollut. Tuolloin 1980-luvullahan keskosena syntyneiden lasten selviämismahdollisuudet ilmeisesti paranivat erittäin nopeasti kun käyttöön tuli uusia ja tehokkaampia hoitovälineitä ja lääkkeitä.
Anoppini painoi 1,8 kg syntyessään 30-luvulla. Hoitona oli lähinnä tiheät syötöt ja lämpimänä pitäminen. Hengitysvaikeuksia ei ollut joten selvisi. Tosin sukulaiset olivat sanoneet anopin äidille, että turhaan yrität, ei siitä ole eläjäksi. Anoppi täyttää kohta 90 v.
Kyllä, sairastin huuliherpeksen lapsena sinä harvinaisena vakavana muotona. Verta vuosi suusta ja nenästä niin että taju meni, pari päivää sairaalassa sen jälkeen.
Alkoholimyrkytykseen kolme kertaa. Kovalla lääkityksellä yhteensä 6 viikkoa sairaalassa.
En suosittele. Jos juuri sinulla on ongelmia alkoholin kanssa, hae apua. Se on vaikeaa mutta ei niin helvetillistä kuin vieroitusoireet ja lopuksi jalkojen halvautuminen.
Viimeistään 8v autokolarissa, luultavasti jo aiemmin johonkin kulkutautiin, mitä täällä mellastaisi.
18-vuotiaana puhkesi umpisuoli, se olisi ollut menoa.
Lapsena olisi saattanut joku antibioottihoidon vaatinut tauti viedä, mutta ei tule mieleen mitään yhtä tiettyä sieltä. Ehkä olisin selvinnyt toisen lapsen syntymään saakka, silloin olisimme kuolleet molemmat, lapsi ja minä.
Olisin, jo kaksi kertaa. N50
Kommentteja lukiessa niin taitaisi olla moni muukin. Pistää kyllä miettimään, monia asioita kun pitää itsestäänselvyytenä.
Jos ei aikaisemmin niin viime viikolla luultavasti. Onneksi oli päivystyksessä hyvä lekuri ja sitten mentiinkin keskussairaalaan leikkaikseen. 4,5 vrk olin sillä reissulla. En minä tosin tiedä olisiko tuohon kuollut, mutta olisin ollut kyllä koko lailla toimintakyvytön kivun vuoksi.
Olisin kuollut jo aika pian synnyttyäni.
Olisin saattanut kuolla synnytyksessä: synnyin perätilassa, mutta viimeistään kahden viikon ikäisenä keuhkokuumeeseen.:-)
11 vuotiaana keuhkokuumeeseen vuonna 2002.
Minä olisin menehtynyt 28 vuotiaana. Makasin teho-osastolla kuukauden ja tulehdusarvot oli 600 yms. Koko sairaalakeikka kesti 2 kuukautta.
Menehtymiseni nykytekniikallakin oli 50/50 lääkärien mukaan jotka kertoi omaisilleni.
Hassua että muistan ton sairaalajutun vielä tosi hyvin vaikka siitä on jo pari vuotta, sen jälkeen sitten puhkesi masennus jonka kanssa taistelen. Masennus puhkesi koska alkoholi jäi pois ja elämänilo sen myötä katosi.
En ollut alkoholin suurkuluttaja vaan bilekäyttäjä eli pari kertaa kuukaudessa.
T:yksinäinen ja onneton sielu
Vierailija kirjoitti:
Olisin, alle 45 ikäisenä, sisäiseen verenvuotoon
Miten huomasit sisäisen verenvuodon? Minkälaisia oireita oli?
Varmaan jo ennen syntymää tai pian sen jälkeen - äidilläni oli raskausmyrkytys.
Jos ei silloin niin mulla on ollut pari kertaa angiina alle 10v, ehkä silloin.
En tiedä. Mutta 31-vuotiaana sain IBD-diagnoosin. En tiedä missä kunnossa olisin ilman lääkkeitä, kun suolisto on sairas ja vuotaa verta.
Eläisin yhä eläkeikäisenä. En ole kuormittanut mitenkään terveydenhuoltoalaa.
Olisin kuollut noin kolmikymppisenä. Kysta munasarjassa jonka laaja endometrioosi oli kääntänyt ylösalaisin. Olisi mennyt kuolioon jollen olisi kuollut ensin siihen että kysta alkaisi vuotaa. Siitä olisi todennäköisesti tullut rajua sisäistä verenvuotoa ja todella paha tulehdus.