Mitä ajattelette, kun katsotte taivaalla tähtiä?

Samaa itse ajattelen, kuinka mitättömän pieniä ovat omat ongelmani kun miettii kosmoksen mittakaavaa, jota ihminen ei tietenkään voi edes ymmärtää.

Sitten realiteetit äkkiä valtaavat mielen, ja omien ongelmien mitätöinti ontuu. Kuinka olenkaan onnistunut tuottamaan murhetta ja huolta läheisille omien mokailujen takia.

Mutta se on kyllä totta, että sadan vuoden päästä, ei niitä juurikaan kukaan enää muistele...

Juljus kirjoitti:

Että tuolla se mun paras kaveri jossain on...

Itse katselisin 180 vastakkaiseen suuntaan.

Vierailija kirjoitti:

Sitä että välissä ei ole mitään, tai vain Maan ohut läpinäkyvä kaasukehä. Se nyt tulee aina katsottua että tähdet on paikallaan, missä tutut tähtikuviot on ja mitkä planeetat on näkyvissä.

Betelgeuze tulee aina katsottua jos se on näkyvissä ja muut kirkkaat tähdistöjen päätähdet tietysti. Rigelistä muistan että se on valtavan kirkas jättiläistähti lähes tuhannen valovuoden päässä. Jos se olisi auringon paikalla meret höyrystyisi hetkessä ja Maan pinta sulaisi, olisimme hehkuva laavapallo

Minä tunnen harmittavan huonosti tähtiä ja tähtikuvioita. 

Capella-niminen tähti on jännä. Se näyttää punavihreältä ja vilkkuvalta. Todella hieno ilmestys, matalalla taivaalla. Olisipa kaukoputki!

Kuuta katsoessa ajattelen että vaikka se näyttää olevan ihan lähellä niin todellisuudessa se on kuitenkin usean kymmenen kilometrin päässä ... se on jännä harha jonka kokee 

Vierailija kirjoitti:

Samaa itse ajattelen, kuinka mitättömän pieniä ovat omat ongelmani kun miettii kosmoksen mittakaavaa, jota ihminen ei tietenkään voi edes ymmärtää.

Sitten realiteetit äkkiä valtaavat mielen, ja omien ongelmien mitätöinti ontuu. Kuinka olenkaan onnistunut tuottamaan murhetta ja huolta läheisille omien mokailujen takia.

Mutta se on kyllä totta, että sadan vuoden päästä, ei niitä juurikaan kukaan enää muistele...

Vastaas tulee kaikki mitä oot tehnyt ja aiheuttanut. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

En ole katsellut tähtiä enää pitkään aikaan.

Miksi?

Ilkeä ihminen pilasi katsomisen tähtiin.

Vierailija kirjoitti:

Esko Valtaojan sanoja: Olemme tähtien lapsia, tähdissä olemme olleet ja tähtiin me palaamme. Elikkäs hiukkaset ja alkuaineet joista kaikki koostuu myöskin me ihmiset ovat syntyneet auringoissa.

Löysää paskaa suoltaa. Iso lapsi.

Sitä minä olen aina ihmetellyt, että miten saa mitattua etäisyyden tähtiin. Kun ne on kuitenkin ymmärtääkseni liikkeessä, samoin kuin mekin, mutta kun avaruus kuulemma laajenee koko ajan, niin etääntyynkö tähdet meistä koko ajan.

Ja toinen asia ihmetyttää, miten ne on saaneet selville niiden nimet.

Sitä miten valtava maailmankaikkeus on ja kuinka pieniä me ollaan.  Puhumattakaan siitä, miten ihmeellistä on, että olemme olemassa.  Opettelen tuntemaan tähtien nimiä

Vierailija kirjoitti:

En katso niitä taivaalla, vaan kummallakin silmällä

Ei, vaan .rsesilmällä erityisesti. Se sojottaa ammollaan taikapampun iskuja odottaen rasvattuna. Valkovaseliini.

Pretty! twinkle twinkle! ja muuta päätöntä

Kun katselen tähtitaivasta, koen olevani osa jotain suurta ja selittämätöntä tarinaa. Tunnen kuuluvani joukkoon, tunnen olevani osa suurta tuntematonta ja lumoavaa kokonaisuutta. Tunnen, että vaikka roolini on pieni, se on silti merkityksellinen. Tunnen oloni etuoikeutetuksi kun saan olla täällä ja nähdä tähtitaivaan kauneuden. 

Tähtitaivaan kauneutta ja suuruutta katsoessa mielen valtaa myös jokin rauhallinen ja lempeä tunne siitä, että kaikki viisaus on läsnä siinä hetkessä. Tulemme tänne yksin ja lähdemme täältä yksin - elämää elämme kuitenkin yhdessä ja tähtiä katsellessa mielessä aina kirkastuu se, miten oman aikani haluan täällä käyttää. 

Vierailija kirjoitti:

Että onpas minulla monta silmää. 

Kolome

Paskan Hajua

Naiivia, tiedän, mutta ajattelen erästä ihmistä ja että myös hän näkee tällä hetkellä tuon saman tähden. Joskus ajattelen näin myös Kuusta.

Vierailija kirjoitti:

Naiivia, tiedän, mutta ajattelen erästä ihmistä ja että myös hän näkee tällä hetkellä tuon saman tähden. Joskus ajattelen näin myös Kuusta.

Onhan tuo lapsellista, mutta rakkaudesta se hevonenkin potkii (ja muita typeriä vertauksia...) Rakkaudessa taasen ei ole mitään hävettävää.

Vierailija kirjoitti:

Että minkälaista sen tähden pinnalla olisi seisoa. Katsooko sieltä joku. :)

Tähden pinnalla ei voi seisoa.

Kuinka kauniita ne ovat. Kirkkaita. Kuin pieniä ystäviä taivaan täydeltä.

"Ei, mut kyl täyty sanno poja et no täre ovk kaukan. Stä luule et ne ova lähel, mut ku ruppe oikke funterama, nii huama  et metka on niin pal, etei ollenka tavalisel järjel ymmärä. Ja stä mää kaikke enemä ihmettele, et mitä semmosill ollenka tehrä. mun miälestän ne ova ihan turhi. Kuka tarvitte niit? Ei kukka."