Vieraan miehen lumoissa
Kanssasisaret antakaa neuvoja miten tästä eteenpäin? Olen mieheni kanssa ollut naimisissa kohta kymmenen vuotta ja meillä on lapsi, mies on mukava, hellä ja osaa olla hyvä isä. Kaikinpuolin hyvä ja rauhallinen mies ja isä.
Olen kuitenkin ajautunut ilman tahtoa tilanteeseen, jossa minulla on jonkinlainen suhde työkaveriin, kivaan ja atleettiseen mieheen. Silmäpeliä ja juttua meillä on ollut jo pitempään, mutta viimeisen vuoden ajan se on ollut paljon muutakin. Käyn hänen kanssaan kuntosalilla kerran tai kaksi viikossa ja joskus lenkilläkin. Aika monena (liian) iltana viikoittain joudun käymään töissä jonkin tekosyyn verukkeella, jotta näkisin häntä, ja samaa monena viikonloppuna. Siellä meillä on aikaa ja tilaisuus olla intiimistä, päädymme siihen yhä uudelleen ja uudelleen. En tiedä mikä hänessä vetoaa! On aika päinvastainen kuin mieheni, mutta en voi (halua) vastustaa.
Ei molempien kanssa voi olla. Miehestäni en halua luopua, mutta kukaan ei ole ollut kuin tämä toinen mies on. Ehkä tämän takia en ole melkein vuoteen harrastanut sänkyjuttuja mieheni kanssa. Mitä siis teen?!
Kommentit (111)
Ei kannata. Tunnet oman miehesi ja tiedät hänet hyväksi ihmiseksi. Tulet pettymään himojesi sokaisemana ja nykyinen löytää uuden.
Vierailija kirjoitti:
Ei kannata. Tunnet oman miehesi ja tiedät hänet hyväksi ihmiseksi. Tulet pettymään himojesi sokaisemana ja nykyinen löytää uuden.
Lol
Ihan normi seksisuhde.
Kivahan se on, mutta kestää aikansa.
Kestääkö tuo avioliitto on sitten eri asia.
Vuosi ilman seksiä on pitkä aika.
Sanoisin liian pitkä ja se on se Ap:n todellinen ongelma.
Mitä tarkoitat tuolla; kukaan ei ole ollut kuin tuo toinen mies?
Voihan työkaverillasi olla nytkin muitakin suhteita apn lisäksi.
Siitä vaan jatkat samaan malliin vehtaamista sen kultamussukan kanssa. Kyllä se ennen pitkään miehesi korviin kantautuu. Sen jälkeen poikakaveri keräilee hampaitaan ja sinä kamppeitasi kadulta potkun perseeseesi saaneena ihan niinkuin meillä kävi vaimoin touhuilujen takia.
Oma mies on kiltti ja huolehtivainen, mutta hieman väsähtänyt ja puhditon mies. Ehdottelee seksiä ja yrittää paljon, mutta vain tuo toinen mies saa minut valmiiksi. Jos harrastaisin seksiä mieheni kanssa, ajattelisin silloin vain tuota toista ja hänen miehisempää olemistaan ja itsevarmoja otteita t
Vierailija kirjoitti:
Voihan työkaverillasi olla nytkin muitakin suhteita apn lisäksi.
En usko, luulen minun riittävän.
No nyt oli kyllä huono! :D
Älä ainakaan haaveile kirjailijan urasta.
Aika pätevän oloinen noitapiiri!
Rakkaus. Se on kummallinen asia.
Vierailija kirjoitti:
Kaipasin neuvoja ja kokemuksia, miten tämä voi päättyä?
Kyllä tuo päättyy siihen, kun lasti lentää.
Vierailija kirjoitti:
Ihmettelen sitäkin miksi mies ei tajua sitä mitä tapahtuu, eikö hän välitä? Onko hän sokea? Jossain mieleni sopukoissa koen hänen ansaitsevan tämän kaiken koska ei tajua mitä tapahtuu.
Tämä näissä pettämiskuvioissa on, että nainen menettää aina kunnioituksensa miestään kohtaan. Tavalla tai toisella. Pettipä sitten kumpi tahansa.
Vierailija kirjoitti:
Tämä on tätä surullista nykyaikaa, uskollisuus ei ole muodissa. Rakkaus ja parisuhde/ pettäminen on aina valinta. Lapsikin jo teillä.
Nykyaikaa? Kautta aikain on petetty. Jo antiikin Kreikassa.
Vaikea tilanne sinulla. Itselle kävi vähän samalla tavalla melkein 7 vuotta sitten, niin en lähde sen enempää moralisoimaan, mutta vuosi hummastelua puolison selän takana on kyllä ihan liian pitkä aika. Nyt olisi korkea aika kertoa miehelle mitä on tullut tehtyä. Siitä se vyyhti lähtee purkaantumaan ja ajatukset selvenemään, kun totuus on ulkona. Itse valitsin sen uuden joka vei jalat alta ja yhdessä ollaan oltu erittäin onnellisina siitä asti. Toki ei ollut exän kanssa lapsia niin päätös oli helppo.
Projisoit omia kuviteltuja haaveitasi tuohon toiseen mieheen. Lisäksi tietenkin hänessä kiehtoo se kielletyn hedelmän jännitys. Ehkä elämäsi on ollut tyhjää ja rutiininomaista ja nyt ajattelet, että kaikki kiva ja jännittävä löytyy siitä uudesta tuttavuudesta? Ja kun näette vain harvakseltaan, illuusio säilyy. Mutta entä jos asuisit tuon toisen kanssa? Miten vuoden kuluttua? Entä viiden vuoden? Entä kun lumous haihtuu, ja elämä vakiintuu? Miten elämäsi muuttuisi erilaiseksi? Odotatko että löydät tuosta uudesta suhteesta sen, mitä siitä nyt puuttuu? Odotatko että tuo uusi mies täyttää elämässäsi olevan tyhjiön? Vai pitäisikö sinun kuitenkin ottaa itse vastuu omasta elämästäsi? Ymmärrätkö edes, miten paljon menettäisit, jos jättäisit nykyisen perheesi? Yleensä sen tajuaa vasta, kun on eronnut.
Tarinasi muistuttaa näitä lehtien julkkisjuoruja, joissa "Olimme vielä tahoillamme kumpikin varattuja". Veikkaan, että noissakin tarinoissa kaikki ei ole sitä, miltä näyttää. Mutta yritetään teeskennellä, että ollaan nyt jotenkin paremmassa suhteessa.
Kiinnitin huomiota sanoihin "Olen kuitenkin ajautunut ilman tahtoa tilanteeseen".
Et ole ajautunut. Ajopuut ajelehtii, ihmiset tekevät päätöksiä. Sinulla on myös ollut tahtoa tavata häntä ja sen tahdon pohjalta olet tehnyt näitä päätöksiä. Välttelet vastuuta tilanteesta.
Suosittelen että toimit seuraavalla tavalla:
1. Jätä nykyinen miehesi
2. Vietä muutama kuukausi intohimoista tapailua tämän sporttisen komistuksen kanssa, kunnes hän löytää paremman ja jättää sinut.
3. Tee Vauvalle ulinaketju kuinka miehet haluavat vain seksiä, ja pettävät aina
4. Nöyryytä itsesi lopullisesti rukoilemalla ex miestäsi ottamaan sinut takaisin
Joko eroat ja aloitat suhteen tuon toisen kanssa. Saatat rakastua enemmän kuin koskaan, ehkä et.
Tai. Eroat hänestä ja jatkat kumppanisi kanssa. Saatat katua, ehkä et.