Annetaanko muista 2-vuotiaista tällaista palautetta päiväkodissa? Nolottaa.
Lapsemme on ollut päiväkodissa loppukesästä asti, hoidimme häntä kotona 2 v asti. Päiväkodissa on samat pysyvät aikuiset ja ryhmäkoko on nykymittapuulla kohtuullinen eli ei ole yli-iso ryhmä ja aikuiset ovat lapselle tuttuja. Lapsella on aina ollut säännöllinen päivärytmi, syö kotona hyvin, nukkuu sikeästi yöt, ulkoilemme/liikumme ja ruutuaikaa on korkeintaan Pikku Kakkosen verran päivässä (ruuduttomia päiviä on myös joka viikko). Lapsi saa kotona huomiota, juttelemme paljon, luemme kirjoja ja eletään sellaista "maalaisjärkisen tavallista elämää". Alusta asti on opetettu käytöstapoja lapselle ja painotettu, että päiväkodissa pitää kuunnella aikuisia ja toisia kohdellaan kauniisti.
Lapsella on alkanut uhmaikä ja päiväkodissakin näkyy haastavaa käytöstä. Saadaan lapsesta useamman kerran viikossa negatiivista palautetta. Lapsi testaa rajoja myös päiväkodissa ja työntekijät ovat selvästi ärtyneitä asiasta. Lapsi syö päiväkodissa huonosti ja saattaa esimerkiksi häiriköidä ruokailua ja hänet pitää siirtää syömään eri pöytään kuin muut lapset. Lapsi saattaa heittää jonkun lelun lattialle, vaikka on kielletty heittämästä. Lapsi saattaa sanoa aikuiselle tai lapselle "mene pois!", vaikka tuollaista kieltä meillä ei käytetä kotona. Kotona lapsi yrittää välillä tuuppia meitä vanhempia ja aina painotetaan, että ketään ei saa koskaan töniä/lyödä tms. Lapsi saattaa kielloista huolimatta höpöttää itsekseen nukkarissa, eikä nukahda päiväunille (tämä häiritsee aikuisia ja lapsia). Nolottaa ja hävettää, kun lähes joka päivä päiväkodista tulee tällaista palautetta. On käyty tuo palaute lapsen kanssa läpi ja sanoitettu, että ei saa tehdä asiaa X. Puhe tuntuu kaikuvan lapsen kanssa kuuroille korville. Lapsi oli ennen uhmaiän alkua rauhallinen, touhukas ja kiltti ja nyt meno on ihan toisenlaista.
Mitä ihmettä tässä tilanteessa pitäisi tehdä? Päiväkodissa ollaan selvästi ärtyneitä, kun lapsemme "ei osaa käyttäytyä". Ollaan parhaamme mukaan yritetty puuttua tilanteeseen, mutta emme töistä käsin voi vaikuttaa siihen, miten päiväkotipäivä sujuu. Samalla mietin, onko lapsemme jotenkin poikkeuksellisen vaikea vai saavatko muut 2-vuotiaat tällaista palautetta?
Kommentit (323)
Samanikäisiin lapsiin vertaisryhmässä ja vuosien kokemuksella eri ryhmissä olleisiin lapsiin verraten henkilökunta todennäköisesti voi nähdä lapsen mahdollisesti tarvitsevan enemmän tukea päiväkodissa kuin muut samanikäiset. Koska lapsi on ilmeisesti n. 2,5-vuotias, voi ikä vielä korjata käytöstä mutta usein tässä iässä näkee jo lapsen tuentarpeen. Eli henkilökunta voi kertoa päiväkodissa lapsen käytöksessä ilmenneistä asioista, jotta te vanhemmatkin alatte miettiä asiaa kuten nyt on käynytkin, kun täällä pohdit asiaa. Oletteko käyneet ryhmän opettajan kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun? Tämä olisi ajankohtaista, jos sitä ei ole vielä pidetty. Voisitte yhdessä sopia miten teille viestitään lapsen kuulumisista. Voisiko vaikka sopia, että sanotaan päivän menneen ok, jos lapsella on ollut normipäivä päivittäisine haasteineen ja kerrotaan vanhemmalle viestillä/soittamalla/lasta hakiessa, jos on sattunut jotain poikkeuksellisempaa, kuten toisen lapsen pureminen. Pääasia, että pääsette irti päivittäisestä negatiivisesta palautteesta. Lapsen ei ole hyvä kuulla sitä jatkuvasti vanhemman hakiessa. Päiväkodin työntekijät tekevät parhaansa lapsen kasvun ja kehityksen tukemiseksi mutta he tarvitsevat tähän myös yhteistyötä teidän vanhempien kanssa.
-varhaiskasvatuksen opettaja-
Hei
2-vuotiaanne on aivan normaali ikäisensä. Huippu hyvin ja rakkaudella olette kotona hänet kasvattaneet. Asia rauhoittuu ja muuttaa muotoaan jatkossa kasvun myötä ja uusia asioita tulee tilalle.
Päiväkodissa asiat myös menevät ohi, MIKÄLI asioihin osataan OIKEIN suhtautua. Nyt kyllä todella kyseenalaistan ko. päiväkodin ammattitaidon. Todella kyseenalaistan .
Olkaa vahvat ja luottakaa itseenne kasvattajina ja vanhempina.
Itse olen samalla lailla, samoin kuvioin kaksi lasta kasvattanut kuin mitä kuvaatte yllä. Huippuhyviä lapsia, ihmisiä ja aikuisia on tullut tulokseksi, sekä vielä erittäin menestyneitä. Itse olen myös ammatissani ollut vuosia neuvoloiden ja koulujen terveydenhoitajana ja paljon myös siten kasvatusasioihin ja lasten kasvatukseen perehtynyt. Nykyneuvoloighin en osaa ottaa kantaa.
Voimia ja luottamusta siihen, että kasvatatte hyvin ja asia on terveellä järjellä ja rakkaudella hoidettavissa. Pitäkää myös puolenne oikealla tavalla. Jos hoidossa on ammattitaitoa, heidän pitää osata asioita hoitaa pehmeästi ja jouhevasti lapsen ja teidän perheen parhaaksi. Lapsi ei ole aikuinen; ja nykyään kaikki aikuisetkaan eivät muuten osaa käyttäytyä. Missähän vika?!
Terkuin äiti ja terveydenhoitaja
Vierailija kirjoitti:
Samanikäisiin lapsiin vertaisryhmässä ja vuosien kokemuksella eri ryhmissä olleisiin lapsiin verraten henkilökunta todennäköisesti voi nähdä lapsen mahdollisesti tarvitsevan enemmän tukea päiväkodissa kuin muut samanikäiset. Koska lapsi on ilmeisesti n. 2,5-vuotias, voi ikä vielä korjata käytöstä mutta usein tässä iässä näkee jo lapsen tuentarpeen. Eli henkilökunta voi kertoa päiväkodissa lapsen käytöksessä ilmenneistä asioista, jotta te vanhemmatkin alatte miettiä asiaa kuten nyt on käynytkin, kun täällä pohdit asiaa. Oletteko käyneet ryhmän opettajan kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun? Tämä olisi ajankohtaista, jos sitä ei ole vielä pidetty. Voisitte yhdessä sopia miten teille viestitään lapsen kuulumisista. Voisiko vaikka sopia, että sanotaan päivän menneen ok, jos lapsella on ollut normipäivä päivittäisine haasteineen ja kerrotaan vanhemmalle viestillä/soittamalla/lasta hakiessa, jos on sattunut jotain po
Mitään viestitetty jos jotain erikoista sattui. Päivän päätteeksi hyvin oli mennyt ja kotona huomattiin useita mustelmia kun joku oli töninyt liukumäessä alas. Tuntuu, että monesti tehostetun tuen tarpeessa olisi jotkut päiväkodin henkilöstöstä. Minä en ainakaan kokenut, että lapsemme olisi ollut turvassa päiväkodissa. Aamulla istui autossa eikä.olis suostunut menemään päiväkotiin. Kun tästä mainittiin päiväkodin johtajalle hän syytti meitä valehtelijoiksi. Lapsi on kuulemma aina iloinen päiväkodissa, Niinpä kun ei uskaltanut näyttää siellä tunteitaan ja on myös perusluonteeltaan iloinen. Kotona uskalsi näyttää tunteensa, ettei halua mennä päiväkotiin. Isompana kun kouluiässä ajeltiin päiväkodin ohi niin sanoi, että maailman huonoin p....a päiväkoti.
Päiväkodeissa on omavalvonta-laki. Sen tarkoitus on suojella hoitajia, jotka kiusaavat tai pahoinpitelevät lapsia. Ko. lain mukaan epäkohdista pitää ilmoittaa päiväkodin johtajalle tai päiväkodin johtajan esimiehille. Tarkoitus on, että kukaan ulkopuolinen ei saa vääryyksistä tietoa. Ja niin asiat voidaan painaa villasella, eivätkä hoitajat päädy vastuuseen teoistaan. Päiväkotilapsi on lainsuojaton, vapaasti kiusattavissa, hoitajien mielivallan alla.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nolostelun sijaan vaikka kasvaisit aikuiseksi ja opettelisit ymmärtämään, että uhmaikä on osa lapset kehitystä, mutta se ei tarkoita että lapsi saa tehdä mitä lystää.
Mietin mitä tuo : kotona aina painotetaan ettei ketään saa tuuppia tai lyödä- tarkoittaa. Siis tuo sana PAINOTETAAN, mitä se tarkoittaa? Ettekö voi kieltää lasta tuuppimasta teitä tai muita? Jos lapsi tuuppisi minua, kieltäisin sen ja lopettaisin homman siihen paikkaan. Tuon ikäiset ymmärtää sanktiotkin, jotka voidaan etukäteen kertoa, että jos tuupit niin .....
Jos mahdollista asuinkunnassa, suosittelen alle 3-vuotiaille aina ensisijaisesti perhepäivähoitoa, en edes ryhmäperhepäiväkotia. Päiväkoti on ihan vihoviimeinen paikka pienelle alle 3-vuotiaalle, vaikka laki määrää suhdeluvun 1:4 (max. 1:12) niin lain jättämää porsaanreikää käytetään surutta ryhmissä. Pienten puolella voi ryhmässä olla alle 3-vuotiaita lakisääteinen 1:4 mutta rinnalla yli 3-vuotiaita 2:14 eli 18 lasta, koska laki sallii sen. Päivässä voi olla aamuisin ja iltapäivisin sekä puolen päivän aikoihin tilanteita työvuorojen, ruokataukojen, erilaisten palaverien sekä opettajien SAK-aikojen vuoksi, jossa paikalla ryhmässä onkin hetkittäin vain kaksi aikuista, kolmannen ollessa talossa, mutta pois tyhmästä. Lisäksi lapsi muuttuu suhdeluvultaan 1:7 heti kun lapsi täyttää 3-vuotta. Tälläinen meno ei voi olla missään tapauksessa lapsen etu, mutta ei myöskään työntekijän etu, koska eiväthän ne kädet riitä millään tilanteissa, joissa on kaksi aikuista ja neljä alle kolmivuotiasta sekä 14 yli kolmivuotiasta! Sellaisessakin tilanteessa paras, mitä pystyt lapsille antamaan on vuorovaikutus. Ja vanhemmilla on oikeus vaatia työntekijöiltä myös vuorovaikutustaitoja vanhempia kohtaan. Se on myös asiakaspalvelutyön ykkösprioriteetti. Jokaista lasta tulee hoitaa ja kasvattaa sekä opettaa niin kestävällä tavalla, niin läpinäkyvällä tavalla, tavalla, jossa vanhempi voisi olla vieressä seuraamassa (tai videokameran välityksellä katsomassa ruudulta kaikkea sitä, mitä tapahtuu) hoitopäivän tapahtumia ja varhaiskasvattajien työskentelyä oman ja lapsiryhmän muiden lapsensa kanssa joka hetki. Samoin vanhempien kanssa kuuluu sopia millaiset kuulumiset haku- ja tuontitilanteissa vaihdetaan sekä varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelussa sovitaan yhdessä lapsen vahvuuksien ja mielenkiinnon kohteiden lisäksi se, missä lapsi tarvitsee hoitopäiviensä aikana tukea. Ja siihen tulee varhaiskasvattajien lapsen ryhmässä sitoutua, se on varhaiskasvattaja työtä lapsen ollessa hoidossa. Myös perheen ja lapsen huoltajien tukeminen kuuluu heidän työhönsä. Tilanne kuulostaa väsyneiltä, kohta loppuunpalavilta, työntekijöiltä tai työntekijöiltä, joilla on perustyö hukassa joko koulutuksen (ja sitä kautta ymmärryksen puutteiden) puutteiden vuoksi, työpaikan tai tiimin hukassa olevien perusarvojen tai työilmapiirin (johon jokainen työntekijä yksilönä vaikuttaa) ongelmina, lapsen kasvun ja kehityksen ymmärryksen puutteita jne. Päiväkodissa voi olla myös pedagoginen johtaminen ja johtajuus hukassa ja arjessa voivat päsmäröidä ns. piilopomot ja työpaikkakiusaajat tai narsistit, joita ei varhaiskasvatuksen tai opetuslan työkenttä ei tarvitse ollenkaan. Mitä korkeammin koulutetut työntekijät, sitä parempi. Harmi vain että lastenhoitajina saattaa olla täysi-ikäisiä nuoria, joilla on ehkä yo-tutkinto takataskussa, kevyen tutkinnon suorittaneita lastenohjaajia, joilla ei ole lähihoitajan lääkeosaamista tai lähihoitajia, joilla ei ole erikoistumistutkinnon osaa varhaiskasvatukseen eli lapsiin ja nuoriin. Opettajina taas saattaa olla näitä lastenohjaajia tai lähihoitajia, mutta myös sosionomeja, joilla ei ole kelpoisuutta toimia varhaiskasvatuksen opettajana. Ala on kriisissä koko Suomessa, alkaen päiväkotien rahoituspohjasta ja laeista ja asetuksista. Rahoitusta tarvitaan turvaamaan tarpeeksi työntekijöitä, ryhmäavustajia ja henkilökohtaisia avustajia, päiväkotiapulaisia yms. joka päivä ja hetki. Lakimuutoksia tarvitaan, jotta tämä rahoitus saadaan kuntoon. Lapsista ei saa säästää. Keskustelisin tilanteesta päiväkodin pedagogisen johtajan kanssa mahdollisimman nopeasti. Tilanne ei kuvasta laadukasta varhaiskasvatusta eikä kokopäiväpedagogiikkaa.
Hei, me vasta myös aloitettu päiväkoti kolmen lapsen kanssa. Ja kaikki mennyt tosi hyvin. Vaikkei meillä kotona aina suju. Ei etänä pysty vaikuttamaan lapsen syömisiin, pukeutumisiin ja nukkumisiin päiväkodissa. Eikä 2v,n kanssa voi kotona palautetta käydä läpi kuin koululaisen kanssa. Eikä rutiineista olla saatu oikeastaan kertaakaan palautetta kuin et söivät, nukkuivat ja leikkivät. Et kyllä se lapsen kohtaaminen ja luottamuksen saaminen on päikyssä hoitajien ja opettajien tehtävä, heidän kuuluu ottaa tilanne haltuun ja heillä pitäisi olla siihen ammattitaito. Ite ihmettelen monttu auki kuinka hienosti työntekijät tilanteet hallitsevat ja ehkä opin itekin . Arvostan suuresti heitä.
Uhmaikä kuuluu asiaan, mutta lapsi ei saa tehdä mitä lystää. Ei kotonakaan saa. Mutta kerro minulle, miten saan etänä töistä käsin päiväkodissa olevan lapsen syömään kiltisti, nukkumaan päikkärit ja leikkimään nätisti ilman mitään ongelmia? Ilolla otan neuvot vastaan!
Ap
" Kyllä meitä on moneen junaan- ja asemallekin vielä jää😂"
Hei! Kuulostaa, että lapsesi on ihan normi 2-vuotias ja toimii ihan tavallisen 2-vuotiaan tavoin. Jos päiväkodin aikuiset ärsyyntyvät normaalin 2- vuotiaan käytöksestä, ovat he epäammattimaisia...tai yleensäkään ärsyyntyvät lapsen käytöksestä. Jatkuva turha negatiivinen palaute lapsen päivästä kuulostaa myös erikoiselta.TV. 35 vuotta päikkärissä töissä
Hei! Kuulostaa, että lapsesi on ihan normi 2-vuotias ja toimii ihan tavallisen 2-vuotiaan tavoin. Jos päiväkodin aikuiset ärsyyntyvät normaalin 2- vuotiaan käytöksestä, ovat he epäammattimaisia...tai yleensäkään ärsyyntyvät lapsen käytöksestä. Jatkuva turha negatiivinen palaute lapsen päivästä kuulostaa myös erikoiselta.TV. 35 vuotta päikkärissä töissä
Vierailija kirjoitti:
Itse en enää itse hoitotyötä tehneenä, luottaisi ollenkaan mihinkään päiväkoteihin, on sattuman kauppaa onko siellä ollenkaan kiltit ja inhimilliset hoitajat. Vaihda lapsen hoitopaikka, koska eihän hän näytä tuolla viihtyvän, kun kerran häiriköi. Jokin siellä hoitopaikassa ja hoitajissa on vialla ja se ei muutu millään. Elä pilaa lapsesi lapsuutta antamalla tätä huonoille hoitajille.
Valitettavasti samaa mieltä. Käyn yhä terapiassa, kun päiväkodinopettaja väänteli kättäni ja repi hiuksista 30 vuotta sitten. Oli todella huonoa tuuria, että poikani joutui samanlaisen toiminnan kohteeksi. Opettaja jäi housut kintuissa kiinni nipistelystä ja siitä, että oli laittanut poikaa nurkkaan aivan turhaan, koska ei vain pitänyt hänestä.
Näin 90-luvulla. Olen huomannut, että moni sadistisia taipumuksia omaava menee töihin paikkoihin, joissa on heikkoja ihmisiä, koska he nauttivat heidän satuttamisestaan ja piinaamisestaan. Ei kannata olla liian hyväuskoinen, jos lapsi jo selvästi oireilee. Tsemppiä ap!
Kuulostaa tutulta. Meillä 2,5v:nä alkoi uhmaikä ja päiväkoti ei kestänyt yhtään. Eristivät lastamme muusta ryhmästä, alkoivat puhua erityisryhmästä että menisi tukilapseksi, sitten lapselle salaa uhkailivat erityisryhmällä muuten vaan kun ei suostuttu tuohon tukilapsikuvioon. (Joudut erkkaryhmään jos et käyttäydy!). Kirsikkana kakussa oli päiväkodin jälkeen löytyneet aikuisen ihmisen kämmenen muotoiset mustelmat, joista kysyttäessä lapsi sanoi että päiväkodin hoitaja oli kiskonut hänet nukkarista ulos väkivalloin ja jättänyt nukkarin ulkupuolelle yksin itkemään. Vaihdettiin päiväkotia.
Vierailija kirjoitti:
Meillä oli aikoinaan samanlainen tilanne. Kotona lapsen kanssa ei ollut ongelmia, mutta tarhasta tuli jatkuvaa negatiivista palautetta. Myöhemmin selvisi, että hänellä oli sensitiivisen integraation häiriö, eli eräänlainen aistiyliherkkyys. Tarhan melutaso yksinkertaisesti kuormitti häntä liikaa.
Minkä ikäisenä ja miten tämä todettiin? Meillä on samanlainen tilanne kuin aloittajalla ja odotellaan psykologille pääsyä.
Vierailija kirjoitti:
Samanikäisiin lapsiin vertaisryhmässä ja vuosien kokemuksella eri ryhmissä olleisiin lapsiin verraten henkilökunta todennäköisesti voi nähdä lapsen mahdollisesti tarvitsevan enemmän tukea päiväkodissa kuin muut samanikäiset. Koska lapsi on ilmeisesti n. 2,5-vuotias, voi ikä vielä korjata käytöstä mutta usein tässä iässä näkee jo lapsen tuentarpeen. Eli henkilökunta voi kertoa päiväkodissa lapsen käytöksessä ilmenneistä asioista, jotta te vanhemmatkin alatte miettiä asiaa kuten nyt on käynytkin, kun täällä pohdit asiaa. Oletteko käyneet ryhmän opettajan kanssa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmakeskustelun? Tämä olisi ajankohtaista, jos sitä ei ole vielä pidetty. Voisitte yhdessä sopia miten teille viestitään lapsen kuulumisista. Voisiko vaikka sopia, että sanotaan päivän menneen ok, jos lapsella on ollut normipäivä päivittäisine haasteineen ja kerrotaan vanhemmalle viestillä/soittamalla/lasta hakiessa, jos on sattunut jotain po
En ole ap mutta kerroin tuolla aiemmin lapsestamme joka ei ikinä saanut mitään diagnoosia vaikka joku vaka ope sitä koitti väkisin tuputtaa. Oli jopa lisäkäsiä päiväkodissa sen muutaman kuukauden mutta näin jälkiviisaana tajusin että ne lisäkädet olivat sitä oikeaa nepsyä varten- se kun sattui olemaan vakalaisten tuttavan lapsi niin eihän hän voinut olla syypää tilanteeseen.
Vielä tänäkin päivänä näen punaista kun luen jonkun vakaopen esittävän diagnoosiarvauksiaan tai sepittävän lapsesta tarinoita jotka kuulostavat vanhempien korvaan keksityiltä ( meillä nuo keksityt tarinat oli helppo päätellä ajankohdista, sanavalinnoista, jopa murresanat eivät täsmänneet jne)vaikutti kuin olisi kerrottu sen nepsyn tekoset meidän lapsen sijaan.
Juoksimme tuolloin aivan turhaan palavereissa joissa meidät vaan lytättiin ja annettiin ymmärtää meidän olevan huonoja vanhempia jotka eivät yhtään tunne omaa lastaan- onneksi pidimme puolemme ja korona teki tauon päiväkotiarkeemme. Olisi pitänyt valittaa aville tms- niin kuormittavaa se meille oli että kesti pitkään alkaa luottaa uuden ryhmän hoitajiin
Uhmaiässä lspsi opettelee käyttäytymistä mutta ei vielä ymmärrä siitä mitään. Pitkäkestoinen muisti ei oe vielä kehittynyt joten unihuonetaitoja on turha odottaa. Kun aikuinen on rauhallinen ja pysyy lspsen vierellä uni tulee nopeammin. Lapsi juttelee siksi että ei pelottaisi. Aikuisrn hiljainen ääni tuo turvallisuutta pimeässä vieraassa ympäristössä. Ei 2 vuotias osaa käyttäytytä meidän toivomalla tavalla. Hän on estoton ja hänen minäkehitys on alullaan. Aikuisten pitää kasvaa tässä tilanteessa jos ymmärtävät pedagogiikkaa. Lapsi tarvitsee turvaa ja lempeitä toistoja.
Sanot että sinä et voi sille mitään mutta mitä te ajattelitte tehdä jotta arki päiväkodissa sujuisi ? Kenties Veon neuvoja? Kotona sujuu ja jälkeenpäin puinti ei ole auttanut.
Lastenvahdit ovat siellä siksi, kun eivät kyenneet opiskelemaan opettajiksi tai muuhun oikeaan ammattiin. Ei niiden höpinöistä kannata välittää.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nolostelun sijaan vaikka kasvaisit aikuiseksi ja opettelisit ymmärtämään, että uhmaikä on osa lapset kehitystä, mutta se ei tarkoita että lapsi saa tehdä mitä lystää.
Uhmaikä kuuluu asiaan, mutta lapsi ei saa tehdä mitä lystää. Ei kotonakaan saa. Mutta kerro minulle, miten saan etänä töistä käsin päiväkodissa olevan lapsen syömään kiltisti, nukkumaan päikkärit ja leikkimään nätisti ilman mitään ongelmia? Ilolla otan neuvot vastaan!
Ap
Päiväkodin vastuulla on se aika kun lapsi on päiväkodissa. Kuulostaa siltä että päiväkodissa ei ole kaikki ok. Ja yleensä lapsi käyttäytyy ja oppii sen mitä ympärillä tapahtuu ja miten häntä kohdellaan. Oma lapseni heittäytyi kotona lattialle ja huusi "älä lyö"! Kysyin että onko kenties päiväkodissa tälläistä niin hoitajat sanoivat että on pari lasta jotka tuota tekee.
Minusta sinua syyllistetään päiväkodin vastuusta. Sinun ei kuuluisi töissä miettiä miten lapsi pärjää, päiväkodissa on jotain vialla ja älä ujostele ottaa siitä selvää vaan vaadi lapsellesi parempaa hoitoa.
Vierailija kirjoitti:
Mitäpä jos nolostelun sijaan vaikka kasvaisit aikuiseksi ja opettelisit ymmärtämään, että uhmaikä on osa lapset kehitystä, mutta se ei tarkoita että lapsi saa tehdä mitä lystää.
Luitko alkuperäisen viestin?
Just tämä. Meillä oli sama ongelma. Silmätikuksi piti saada ja juostiin palavereissa keskellä päivää. Jouduttiin päiväkodin johtajan ja varhaiskasvatusopettajan ja kuraattorin hampaisiin. Mikään ei ollut lopulta hyvin. Kun lapsi oppi lukemaan suoraan, niin siitäkin oli sanomista, ettei sisäistä.lukemaansa. siis what, kukapa meistä aikuisistakaan aina sisäistää lukemaansa saati päiväkoti-iläinen lapsi. Lapsella oli aina siistit puhtaat vaatteet ja parturissa käytettiin jo kaksi vuotiaasta säännöllisesti. Neuvolassa oli saanut em asioista kiitosta, että on mm hyvä iho ja aina kauniissa vaatteissa.ä, ulospäinsuuntautunut, iloinen lapsi. Päiväkodinjohtajan mielestä, ei ollut nähnyt yhtä huonosti hoidettua lasta. Vaikka itse näin huonoissa ja likaisissa vaatteissa muita lapsia. Hän leikkikin kuulemma itseään pienempien kanssa, voi kauhistus. Olen tosi onnellinen, että päiväkotiaika jäi taakse. Koulussa on nyt ns "kympin oppilas" numeraalisesti, tosin vilkas on edelleen. Me ollaan ns. akateeminen perhe, työhaalareissa lapsia hoitoon tuojia arvostettiin enemmän lapsineen. Meidät yritettiin nolata ja laittaa "ruotuun", jäi tosin vain yritykseksi.