Annetaanko muista 2-vuotiaista tällaista palautetta päiväkodissa? Nolottaa.

Onko espoossa sijaitseva vuoropäiväkoti leppävaarassa, kannattaa vaihtaa nopeasti paikkaa.

Tuo ikäinne lapsi sosiaalistuu ja osaa toimia ryhmäss vasta noin kolmevuotiaana, mitä puupäitä, ammattitaidottomia tyhjän naukujia siellä on.

Ihan peruslapsi joka reagoi muuttuneeseen ympäristöön ja eroon vanhemmista.

Laita palautetta alueen valvojalle ylemmälle taholle, että ihan kohtuutona vaatia noin pieneltä vaikka mitä,

Lapset, jotka eivät osaa vielä 2-vuotiaana puhua saavat voimakkaamman uhmaiän, kiusaavat, sähläävät ja tekevät kaikkea tyhmää.

Hei, ihan aluksi, neljän lapsen äitinä, joista vanhin 16 ja nuorin 5, haluan sanoa, että älä turhaan nolostu palautteesta, mutta älä varsinkaan läksytä/toru lastasi kotona jälkikäteen. Kun saat palautteen hakutilanteessa, voit ottaa lapsesi syliin ja kertoa ääneen, että "kurjaa, että olet Veeti töninyt kaveria, muistathan, että leikitään sovussa kavereiden kanssa. Tiedän, että osaat näin tehdä". Sen jälkeen halit, ja jätät asian sikseen. Älä turhaan moiti tai palaa asiaan enää kotona.

Toisekseen, jos lähes päivittäin saat negatiivista palautetta lapsesta, voisit soittaa esim. vaka-opettajalle, ja kysyisit, että mitä he toivovat tilanteessa ja että miten yhdessä voisitte löytää ratkaisuja lapsen olon parantamiseksi PK:ssa. Todennäköisesti on eroahdistusta ja totuttelu uusiin aikuisiin vie häneltä kauemman. Pyydä, että he mahdollisimman paljon sylittelevät ja antavat positiivista palautetta lapselle, se on paljon tehokkaampaa näillä pienillä kuin ainainen kometaminen. 

Voisitte toki ottaa käyttöön tarralistan, esim.että kun saa syötyä rauhassa lounaan, niin antavat tarran ja sitten kun on 5 tarraa kerätty, voitte lapsen kanssa tehdä jotain mukavaa yhteistä, esim mennä uimaan, luontoretkelle, leipoa tms.mukavaa yhteistä tekemistä. 

Tsemppiä kovasti, jatkakaa vain samalla normaalilla linjalla kotona, mikä tähänkin saakka, eli positiivinen huomiointi, yhteinen tekeminen, arkirutiinit jne. Teillä on varmasti kasvamassa täysin tavallinen ja hellyttävä lapsi, ei ole millään tavalla poikkeavaa käytöstä hänellä. 

Jos täällä pidetään normaalina, että jo 2v saa riehua ja tehdä mitä lystää, eikä sitä saada millään kuriin, niin en enää ihmettele yhtään näitä teinien puukotuksia ja elämän läpi jatkuvaa kiusaamista, jotka ovat tässä maassa arkea. Miten voi epäonnistua vanhempana noin pahasti ihan perustason jutuissa ja tulla vielä nettiin haukkumaan ne tahot, jotka asioista rehellisesti huomauttavat?

Nyt puhutaan 2vuotiaasta..hyvänen aika,sano myös siellä päiväkodissa tämä..aivan normaalia minusta..ja ei 2 vuotiaalle saarnata mitä saa tehdä ja mitä ei,nyt jotain valoja päähän

Moi!

Älä huoli, lapsesi on vielä kovin pieni ja jokainen on temperamentiltaan erilainen. Varhaiskasvatus ympäristönä on omaan kotiin verrattuna paljon kuormittavampi ja siellä lapsen käytös näyttäytyy myös erilaisena. 2-vuotiaan omatahto, itsesäätely ja tunteidensäätely vasta kehittyy tuossa iässä ja voimakas uhmaaminen on täysin normaalia. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta kyllä ymmärtää tämän ja heillä tulee olla erilaisia keinoja tukea pientä lasta tässä kehityksen vaiheessa. Kiva kun teillä menee kotona hyvin! Ota asia puheeksi teidän lapsen ryhmän aikuisten kanssa ja kysy jos jokin mietityttää (varsinkin  jos koet että he antavat palautetta negatiiviseen sävyyn).

Terv. Varhaiskasvatuksen ope <3

Vierailija kirjoitti:

Jos täällä pidetään normaalina, että jo 2v saa riehua ja tehdä mitä lystää, eikä sitä saada millään kuriin, niin en enää ihmettele yhtään näitä teinien puukotuksia ja elämän läpi jatkuvaa kiusaamista, jotka ovat tässä maassa arkea. Miten voi epäonnistua vanhempana noin pahasti ihan perustason jutuissa ja tulla vielä nettiin haukkumaan ne tahot, jotka asioista rehellisesti huomauttavat?

Toivottavasti sinulla ei ole lapsia. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna keskittyisin hellimään lasta, kehumaan aina, kun mahdollista ja olemaan läsnä. Illalla on ihan turha torua päivän asioista vrt koiran koulutus, ei se lapsi sitä tajua. Kannattaa kasvattaa lämmöllä.

Verrataan koiraan?! 

Kyllä koirien ja lasten kasvatuksessa on paljon samaa. Varsinkin noin pienten lasten. 

No, en siltikään ikinä vertaa lapsen kasvatusta koiraan. Kun perheessä on kotieläin, ei lapsi saa kohdella eläintä huonosti sen enempää kuin eläin lasta. Mutta, että verrataan?! Ri muuta ku lapsi talutushihnaan ja sivulle, palkkioksi namuja. 

Pitääkö ihan tahallaan vääristellä sanottua, vai onko kyse ymmärryksen puutteesta? 

Kyseessä on 2-vuotias, joka vielä opettelee ihan kaikkea. Kyllä siinä on pk:ssakin peiliin katsomisen paikka, jos eivät "pärjää" uhmaikäisen kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Moi!

Älä huoli, lapsesi on vielä kovin pieni ja jokainen on temperamentiltaan erilainen. Varhaiskasvatus ympäristönä on omaan kotiin verrattuna paljon kuormittavampi ja siellä lapsen käytös näyttäytyy myös erilaisena. 2-vuotiaan omatahto, itsesäätely ja tunteidensäätely vasta kehittyy tuossa iässä ja voimakas uhmaaminen on täysin normaalia. Osaava ja ammattitaitoinen henkilökunta kyllä ymmärtää tämän ja heillä tulee olla erilaisia keinoja tukea pientä lasta tässä kehityksen vaiheessa. Kiva kun teillä menee kotona hyvin! Ota asia puheeksi teidän lapsen ryhmän aikuisten kanssa ja kysy jos jokin mietityttää (varsinkin  jos koet että he antavat palautetta negatiiviseen sävyyn).

Terv. Varhaiskasvatuksen ope <3

Mulla ei edes ole lapsia, mutta lämmittää mieltä että on olemassa noin ihania vaka-opeja kuin sinä. Vaikutat lapsirakkaalta ja sydämelliseltä. :) 

Vierailija kirjoitti:

Jos täällä pidetään normaalina, että jo 2v saa riehua ja tehdä mitä lystää, eikä sitä saada millään kuriin, niin en enää ihmettele yhtään näitä teinien puukotuksia ja elämän läpi jatkuvaa kiusaamista, jotka ovat tässä maassa arkea. Miten voi epäonnistua vanhempana noin pahasti ihan perustason jutuissa ja tulla vielä nettiin haukkumaan ne tahot, jotka asioista rehellisesti huomauttavat?

Tekstistäsi huomaa, ettet ole eläessäsi ollut tekemisissä yhdenkään kaksivuotiaan lapsen kanssa :D

Kaikki AP:n luettelemat jutut kuuluvat normaalin 2-vuotiaan uhmaan. Se, ettei lapsi malta nukkua päiväunia ja höpöttelee on sinusta merkki siitä, että seuraavaksi mennään kadulle puukottamaan ihmisiä :D

"Vakaope" ..tarkoittaako Vakinainen opettaja vai Varrhaiskasvatusopettaja???

Nykyään hölmöjä nimikkeitä!

Vierailija kirjoitti:

Jos täällä pidetään normaalina, että jo 2v saa riehua ja tehdä mitä lystää, eikä sitä saada millään kuriin, niin en enää ihmettele yhtään näitä teinien puukotuksia ja elämän läpi jatkuvaa kiusaamista, jotka ovat tässä maassa arkea. Miten voi epäonnistua vanhempana noin pahasti ihan perustason jutuissa ja tulla vielä nettiin haukkumaan ne tahot, jotka asioista rehellisesti huomauttavat?

Minun ymmärrys lukemani perusteella on, että kotona on selkeät rajat. Lapsi kokeilee rajojaan kodin ulkopuolella. Reagoi johonkin hyvin vahvasti. Todennäköisesti joku/jotkut ovat pahansuopia ja lapsi reagoi uhmakkaammin. Vanhempien on vaikea puuttua, kun on vain lapsi, joka uhmaa, aikuisten toiminnasta ei mainita. 

Itse näen, että siirtäminen yksin syömään, asettaa tämä lapsen eriarvoiseen asemaan muihin nähden. 

Hyvin huomaa nykyajan suunnan: lapsen käytöksessä ollut päivän aikana jotain josta pitää mainita vanhemmille: "vika on päiväkodin hoitajissa, eivät ole ammattitaitoisia, ei minun lapsesta saa negatiivista sanoa" 

Nimenomaan kotoahan se kasvatus lähtee, ehdottomasti pitää kuunnella päiväkodin henkilökuntaa ja ottautua asiaan, jutella lapsen kanssa kotonakin säännöistä, rajata ym..

Pk:n pitää muistaa antaa myös positiivista palautetta, mutta pakkohan niitä haasteitakin on tuoda esille jos niitä on. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Sinuna keskittyisin hellimään lasta, kehumaan aina, kun mahdollista ja olemaan läsnä. Illalla on ihan turha torua päivän asioista vrt koiran koulutus, ei se lapsi sitä tajua. Kannattaa kasvattaa lämmöllä.

Verrataan koiraan?! 

Kyllä koirien ja lasten kasvatuksessa on paljon samaa. Varsinkin noin pienten lasten. 

No, en siltikään ikinä vertaa lapsen kasvatusta koiraan. Kun perheessä on kotieläin, ei lapsi saa kohdella eläintä huonosti sen enempää kuin eläin lasta. Mutta, että verrataan?! Ri muuta ku lapsi talutushihnaan ja sivulle, palkkioksi namuja. 

Pitääkö ihan tahallaan vääristellä sanottua, vai onko kyse ymmärryksen puutteesta? <

No en todellakaan vääristele. Olen vain sitä mieltä, että lasta ja koiraa ei voi verrata. Ymmärrystä löytyy juuri tähän sanomaani. 

Kuulostaa siltä, että teillä on kotona kaikki kunnossa. Suosittelen vaihtamaan päiväkotia. Meillä auttoi kummasti moneen isoon ongelmaan. Työntekijöiden ammattitaito ja ennenkaikkea motivaatio ja kiinnostus heijastuu lapsiin. Jos ei työ nappaa, kummasti lapset alkaa oireilla. Onpa ihanaa nykyään hakea hyväntuuliset lapset päiväkodista.

Siis me puhutaan 2-vuotiaasta. 2-vuotias on ihan vauva, nyt on kyllä ikätasoiset odotukset menneet hoitajilla ohi ja heittämällä. Tuohan on ihan normaalia käytöstä 2-vuotiaalta, jolla on rutiinit ja ympäristö muuttunut. Kyllähän päiväkoti ympäristö on lapselle paljon kuormittavampaa kuin kotona oleminen. 

Lapsesi ei nyt vaan vielä osaa sanoittaa, purkaa oloaan ja kuormitusta muulla tavalla. Hän on todennäköisesti aika väsynytkin, jos päiväunien kanssa on haasteita. 

Jospa juttelisit päiväkodissa ja sanoisit, että toivot lapsen kanssa hyvän huomaamista ja sen tukemista sekä vaikeissa tilanteissa lapsen tukemista eikä turhaa rankaisemista. Jos heittää leivän lattialle, ei siitä siirretä yksin istumaan, vaan kerrotaan, että ruoka kuuluu pöydälle ja siitä massuun. 

Turhaan häpeilet! Lapsesi yrittää purkaa oloaan ja päiväkodissa ei nyt jostain syystä osata sitä huomioida. Aina voit pyytää myös erityis lastentarhanopettajan mukaan keskusteluun, soittaa hälle ja kertoa näistä jutuista ja kysyä hänen mielipidettään. 

Vierailija kirjoitti:

Siis me puhutaan 2-vuotiaasta. 2-vuotias on ihan vauva, nyt on kyllä ikätasoiset odotukset menneet hoitajilla ohi ja heittämällä. Tuohan on ihan normaalia käytöstä 2-vuotiaalta, jolla on rutiinit ja ympäristö muuttunut. Kyllähän päiväkoti ympäristö on lapselle paljon kuormittavampaa kuin kotona oleminen. 

Lapsesi ei nyt vaan vielä osaa sanoittaa, purkaa oloaan ja kuormitusta muulla tavalla. Hän on todennäköisesti aika väsynytkin, jos päiväunien kanssa on haasteita. 

Jospa juttelisit päiväkodissa ja sanoisit, että toivot lapsen kanssa hyvän huomaamista ja sen tukemista sekä vaikeissa tilanteissa lapsen tukemista eikä turhaa rankaisemista. Jos heittää leivän lattialle, ei siitä siirretä yksin istumaan, vaan kerrotaan, että ruoka kuuluu pöydälle ja siitä massuun. 

Turhaan häpeilet! Lapsesi yrittää purkaa oloaan ja päiväkodissa ei nyt jostain syystä osata sitä huomioida. Aina voit pyytää myös er

Ei kannata mitään erityislastentarhanopettajia sotkea täjän kuvioon. Muuten kirjataan vasu:n.kaikki yhdenkin ihmisen mielipiteestä johtuvat vaikeudet jotka seuraa perässä jopa kouluikään. Parasta olisi vaihtaa päiväkotia. Miten onkaan, että kun toisessa päiväkodissa nähdään vaan kehittämistarpeita ja tuen tarvetta, niin toisessa nähdään ikään kuuluvina kehitysvaiheita. Myös neuvolassa todettu vain hyviä puolia. Toksisesta ilmapiiristä päiväkodissa on lapsenkin hyvä päästä eroon. Mitä siellä tapahtuukaan kun vanhempi ei ole näkemässä kun päiväkotiin tuonnit ja hat ovat jo vanhempienkin mielestä negatiivisia kohtaamisia.

Lapseni aloitti päiväkodin ollessaan 13 kk vanha. Kaikki sujui todella hyvin ja lapsi viihtyi hyvin. Kaksivuotiaana hänelle tuli vierastamista, uhmaa jne. ja silloin muistan kun miehen kanssa puhuttiin, että jos nyt aloittaisi päiväkodin, niin aloitus olisi saattanut olla todella hankalaa ja vaikeaa, sillä onhan päiväkodin aloitus isohko asia koko perheelle.

Ehkä teilläkin tuo päiväkodin aloitus on sattunut vähän huonoon aikaan lapsen kehitykseen nähden. 



En osaa oikein auttaa, mutta olisiko mahdollista jäädä joku päivä lapsen mukaan päiväkotiin ja katsoa miten silloin käyttäytyy. Samalla näette itse miten siellä toimitaan ja miten lapsella menee. Ei välttämättä poista ongelmia, mutta voi helpottaa niitä ja lapsen käytös saattaa muuttua, kun osaa päivän kokemuksen perusteella sanoittaa asioita kotona lapselle konkreettisemmin.

Itse olen työskennellyt todella pitkään (liki 30v.) päiväkodissa ja minua kummastuttaa kirjoittamasi huoli. Ensinnäkin meillä ainakin pyritään toimimaan lapsen kanssa positiivisen kautta ja kokeilemme vaihtoehtoisia toimintatapoja, mikäli tietyt toimintamallit haastavat lasta. Pääasiassa lapsesta tulisi antaa hyvää ja kannustavaa palautetta, mikä tukee koko perheen hyvinvointia.

Ota asia puheeksi ja miettikää yhdessä onko heidän toimintansa hyväksi lapselle. Ensinnäkin en missään nimessä suosittelisi eristystä ruokailu tilanteissa.

On hyvin tyypillistä, että tuon ikäinen testaa rajojaan ja tuntuu kurjalle puolestasi, että joudut käymään asioita vielä kotona lapsen kanssa läpi päiväkoti päivän jälkeen, näin ei pitäisi olla, sillä lapsi ei kykene enää käsittelemään tilanteita myöhemmin.

Puhu rohkeasti tuntemuksistasi, voi olla myös että he eivät ole tarkoittaneet esittää asioita negatiivisesti.