Olivatko suomalaisten parisuhteet parempia 70-luvulla?
Kommentit (24)
Ei. Silloin ihmiset oli vielä aivopesty siihen, että parisuhteeseen pitää pyrkiä ja siinä olla. Sitten oltiin ja kärvisteltiin.
Eivät olleet, silloin vain jäätiin helpommin siihen huonoon suhteeseen ja kärsittiin. Silloin myös pidettiin ihan normaalina, että miehet pettävät tilaisuuden tullen. Naisen oli vain alistuttava siihen.
Ai silloin, kun r*iskaus avioliiton sisällä oli vielä laillista, miesten alkoholinongelmista ei puhuttu, monilla oli valtavat traumat sotaa kokeneiden vanhempien harjoittaman lähisuhdeväkivallan takia, naisilla oli vielä perintisemmät roolit eli olivat alistettuja kotirouvia nyrkin ja hellan välissä, ja avioero oli vielä noloa ja epätavallista vaikka olisi parisuhteessa narsistin tai psykopaatin kanssa? Hmm... Mitä veikkaat?
Vierailija kirjoitti:
Ei. Silloin ihmiset oli vielä aivopesty siihen, että parisuhteeseen pitää pyrkiä ja siinä olla. Sitten oltiin ja kärvisteltiin.
Ei sentään kaikki aivopesty.
Silloinkin oli hyviä ja huonoja suhteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai silloin, kun r*iskaus avioliiton sisällä oli vielä laillista, miesten alkoholinongelmista ei puhuttu, monilla oli valtavat traumat sotaa kokeneiden vanhempien harjoittaman lähisuhdeväkivallan takia, naisilla oli vielä perintisemmät roolit eli olivat alistettuja kotirouvia nyrkin ja hellan välissä, ja avioero oli vielä noloa ja epätavallista vaikka olisi parisuhteessa narsistin tai psykopaatin kanssa? Hmm... Mitä veikkaat?
Joojoo, mutta silloin ainakin harrastettiin seksiä. Nykyisin naisia ei kiinnosta ja ainoot kelle heruu on 1% miehet ja ulkkarit.
Aa, eli sinä haikailet siis pakkoseksin perään. Asia selvä.
Ei, liian monet oli pakkoliittoja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai silloin, kun r*iskaus avioliiton sisällä oli vielä laillista, miesten alkoholinongelmista ei puhuttu, monilla oli valtavat traumat sotaa kokeneiden vanhempien harjoittaman lähisuhdeväkivallan takia, naisilla oli vielä perintisemmät roolit eli olivat alistettuja kotirouvia nyrkin ja hellan välissä, ja avioero oli vielä noloa ja epätavallista vaikka olisi parisuhteessa narsistin tai psykopaatin kanssa? Hmm... Mitä veikkaat?
Joojoo, mutta silloin ainakin harrastettiin seksiä. Nykyisin naisia ei kiinnosta ja ainoot kelle heruu on 1% miehet ja ulkkarit.
Etkö lukenut kommenttia, johon vastasit?
Vierailija kirjoitti:
Ai silloin, kun r*iskaus avioliiton sisällä oli vielä laillista, miesten alkoholinongelmista ei puhuttu, monilla oli valtavat traumat sotaa kokeneiden vanhempien harjoittaman lähisuhdeväkivallan takia, naisilla oli vielä perintisemmät roolit eli olivat alistettuja kotirouvia nyrkin ja hellan välissä, ja avioero oli vielä noloa ja epätavallista vaikka olisi parisuhteessa narsistin tai psykopaatin kanssa? Hmm... Mitä veikkaat?
Hyvin kirjoitettu, mutta Suomessa kotirouvana olo on ollut aika harvinaista. Naisilla on ollut ilo ja kunnia vääntää tuon kaiken lisäksi myös ansiotyö. Periaatteessa se on tuonut vapautta lähteä huonosta suhteesta, muttei sitä selvästi ole käytetty. Olen syntynyt 70-luvulla ja kaipaan monia asioita esim. kasarilta, mutta mitä olen lukenut romaaneja vaikka juuri 70-luvulta, niin aivan kipeitä parisuhdejuttuja niissä vaan näkyy ja niin, ettei sen ajan kirjoittajakaan ole välttämättä nähnyt niissä mitään ihmeellistä. Naisen on vain pitänyt sietää ja sietää ja sietää: mies on voinut olla väkivaltainen, alkoholisti tai kieltää vaimoa pitämästä yhteyttä lapsiin ja se on kaikki ollut ihan fine. Edelleen ihmettelen miksi parisuhde on jo ihan periaatteesta tavoiteltava asia: miljoona kertaa mieluummin yksin kuin oikeasti huonossa suhteessa. Omien vanhempieni suhde oli huono, mutta ei mitenkään dramaattinen. Isäni kuoli, kun olin nuori aikuinen ja äitini vain sanoi, että hyvä kun se ei häntä jättänyt kuitenkaan, olisi oltu köyhempiä silloin. Itse toivoin koko nuoruuteni ajan, että eroaisivat. Tuskin ihan sillan alle olisi jouduttu ja paljon mieluummin olisin asunut "huonossa" kerrostalossa kuin katsellut vanhempieni vihaa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai silloin, kun r*iskaus avioliiton sisällä oli vielä laillista, miesten alkoholinongelmista ei puhuttu, monilla oli valtavat traumat sotaa kokeneiden vanhempien harjoittaman lähisuhdeväkivallan takia, naisilla oli vielä perintisemmät roolit eli olivat alistettuja kotirouvia nyrkin ja hellan välissä, ja avioero oli vielä noloa ja epätavallista vaikka olisi parisuhteessa narsistin tai psykopaatin kanssa? Hmm... Mitä veikkaat?
Joojoo, mutta silloin ainakin harrastettiin seksiä. Nykyisin naisia ei kiinnosta ja ainoot kelle heruu on 1% miehet ja ulkkarit.
Etkö lukenut kommenttia, johon vastasit?
JOo, luin mä sen.
Vierailija kirjoitti:
Ei, liian monet oli pakkoliittoja.
Ai 70-luvulla pakkoliittoja? Aika hyvät harhat sulla.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai silloin, kun r*iskaus avioliiton sisällä oli vielä laillista, miesten alkoholinongelmista ei puhuttu, monilla oli valtavat traumat sotaa kokeneiden vanhempien harjoittaman lähisuhdeväkivallan takia, naisilla oli vielä perintisemmät roolit eli olivat alistettuja kotirouvia nyrkin ja hellan välissä, ja avioero oli vielä noloa ja epätavallista vaikka olisi parisuhteessa narsistin tai psykopaatin kanssa? Hmm... Mitä veikkaat?
Joojoo, mutta silloin ainakin harrastettiin seksiä. Nykyisin naisia ei kiinnosta ja ainoot kelle heruu on 1% miehet ja ulkkarit.
Etkö lukenut kommenttia, johon vastasit?
JOo, luin mä sen.
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi. Väkisinmakaaminen ei ole seksiä kuin sairasmielisten mielestä. Se on väkivaltaa.
Nainen oli alisteisessa asemassa, ellei pitänyt huolta kunnollisesta valinnasta kumppaniksi ja huonosta eroon. Naiset työputkessa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ai silloin, kun r*iskaus avioliiton sisällä oli vielä laillista, miesten alkoholinongelmista ei puhuttu, monilla oli valtavat traumat sotaa kokeneiden vanhempien harjoittaman lähisuhdeväkivallan takia, naisilla oli vielä perintisemmät roolit eli olivat alistettuja kotirouvia nyrkin ja hellan välissä, ja avioero oli vielä noloa ja epätavallista vaikka olisi parisuhteessa narsistin tai psykopaatin kanssa? Hmm... Mitä veikkaat?
Joojoo, mutta silloin ainakin harrastettiin seksiä. Nykyisin naisia ei kiinnosta ja ainoot kelle heruu on 1% miehet ja ulkkarit.
Etkö lukenut kommenttia, johon vastasit?
JOo, luin mä sen.
Et sitten ymmärtänyt lukemaasi.
Hoh hoijaa. Ainahan akka olisi voinut ottaa eron.
Väkisinmakaamiset tuomittiin siihen aikaan pahoinpitelynä. Eipä se todellakaan ollut niin että aviomies pystyi raiskaamaan ihan vapaasti.
Vierailija kirjoitti:
Nainen oli alisteisessa asemassa, ellei pitänyt huolta kunnollisesta valinnasta kumppaniksi ja huonosta eroon. Naiset työputkessa.
Miten tuo eroaa nykyisestä?
Vielä 70-luvulls ero oli sosiaalinen riski, siinä nainen sai helposti huonon maineen. Väkisinmakaaminen tuomittiin pahoinpitelynä vain silloin, jos nainen sai siinä vammoja.
70-luvulla oli niin hyviä kuin huonojakin liittoja. Ihan yhtä herkästi ei pyritty eroon kuin nykyään ja syy ei ollut aina se, että nainen joutui alistumaan huonolle miehelle ja kestämään tätä. Avioliittoa pidettiin pysyvämpänä asiana kuin nykyään.
Avoliitot yleistyivät ja moni meni naimisiin vasta kun oli lapsi tulossa tai lapset jo saatu. Jotkut meni avoliittoon myös siksi, että ei huvittanut sitoutua.
En ainakaan ole kuullut kolmesti viihtyisät -70 luvulla.