Onko se nyt niin? Päivähoitoasiaa

2 päivää viikossa on paras ratkaisu, jos mies voi hoitaa kuljetukset. Puolipäivähoidossa on aika sumpliminen vauvan olemattomien rytmien kanssa, että pääsee joka päivä hakemaan klo 12.

turhaan ei lasta tarhaan kannata viedä, mutta se on varmasti harhaluulo, että ne tyhjät paikat siellä sitten odottaisivat työssäkäyviä äitejä. Tarhoja lopetetaan sitä mukaa kun kävijämäärät laskevat, kunnat ottavat kyllä aina löysät pois. Eli jos oikeasti haluatte lähitarhanne säilyvän, silloin teidän etunne on että mahdollisimman moni lapsi sinne menee.

Minulle olisi ihan selvää, että ottaisin lapseni kotihoitoon, jos hän olisi jo ehtinyt päivähoitoon ennen seuraavan lapsen syntymää. Minä en haluaisi pitää omia lapsiani laitoksessa päivääkään pidempään kuin on pakko. Vaikka lapsi nauttisikin olostaan siellä, uskon, että pystyn kuitenkin tarjoamaan stressittömämmän ja emotionaalisesti turvallisemman kasvuympäristön kotona.

Vierailija:

Sen jälkeen otat vastuun äitinä ja hoidat omat lapsesi ja järjestät itse tekemistä isommalle lapselle.

Näin yksinkertaista se on. Voit ehkä huomata, että on ihanaa tuntea oma lapsensa kun viettää sen kanssa aikaa. Se on kuin panisi rahaa pankkiin kun viettää aikaa lapsensa kanssa. Se hyöty näkyy sitten murkkuiässä kun sinulla on ote lapseesi kun olet hänet itse hoitanut.

bläääähhh.

Niihin jotka on ollu hoidossa lapsuudessa (jos vanhemmat töissä) ei siis vanhemmat muka saa murrosiässä otetta? Huh huh, mitä potaskaa.

Eiköhän niitä kavereita saa kerhoistakin. Ei päiväkodit ja päivähoito yleensä ole sitä varten, että lapsi saa kavereita. Ainoastaan sosiaalisin syin laitetaan lapsia joskus päiväkotiin " näkemään normaaleja ihmissuhteita" . Näin on näreet!

Minulle on kunnia-asia hoitaa lapseni itse.

Päiväkotiin lapsensa vievät ovat epävarmoja kasvattajia jotka eivät usko että itse osaavat kasvattaa lapsensa.



Nautin todella paljon siitä, että saan viettää mahdollisimman paljon aikaa lapseni kanssa. (lapsi on nyt 4-vuotias) Lapsuus on niin lyhyt, joten pidän tätä hyvänä sekä lapsen kannalta ja myös ihan itsekkäistä syistä :-)



Pitää vaan nähdä vähän vaivaa, että järjestää lapselle kavereita. Ja tottakai järjestän myös viikoittain omaa aikaa itselleni, niin että jaksan taas olla Äiti lapselleni.



Aina ei tietenkään ole helppoa tämäkään, mutta kuka on sanonut, että elämän pitää olla aina helppoa?

vanhempien kanssa on vaihdettu puhelinnumerot ja lapset leikkivät iltaisin ja viikonloppuisin, loma-aikoina myös päivisin yhdessä. Kaikki voittavat tässä järjestelyssä, päiväkoti saa paikan sitä oikeasti tarvitsevalle, lapseni saa olla kotona lyhyen lapsuutensa, minä saan nauttia ajasta lapseni kanssa ja kavereidenkin kanssa saa lapseni leikkiä.

itse ottaisin tietenkin esikoisen päiväkodista pois jos toisen saisin kun kokemuksesta tiedän kuinka vaikeaa on saada hoitopaikkaa enkä näe syytä laittaa lasta hoitoon jos itse olen kotona.

syö, nukkuu ja leikkii kavereiden kanssa, koska pystyn nuo järjestämään lapselleni ihan ilmaiseksikin... Raha ei ole syy että lapseni ei ole päiväkodissa, mutta säästyvä raha on yksi mukava lisäbonus muiden hyvien puolien lisäksi :-)