Miten kovassa pakkasessa on vielä ok kävellä 2.5km?

No on kyllä mennyt nössöilyksi suomalaisten eläminen jos ei voi kävellä normi talvisäässä..keuhkot eivät mene miksikään vaikka kävelisi yli 10 pakkasasteessa. Hiihtokisatkin perutaan vasta kun pakkasta 20astetta.

Vierailija kirjoitti:

Terveen ihmisen pakkasrajaa ei ole. Niin kauan kuin eivät omat sormet, kasvot tai varpaat jäädy. Joillakin huono ääreisverenkierto niin vähemmän aikaa. Mielestäni 30 pakkasastetta on vielä ihan tavallinen jokatalvinen ilmiö. Silloin on yhä mentävä töihin, vaikka sitten kävellen, jos polttoaine hyytyy suodattimeen kiinni. Kävellä pystyy, juosta tuskin. Jos taas kyse alakouluikäisistä lapsista koulumatkalla, sanoisin, että -25 olisi raja. Koska jotain voi matkalla tapahtua ja sitten ei lapsi yksin osaa hakea apua vaan paleltui.

Meillä oli ala-asteella pakkasraja -25 astetta, että ei tarvinnut välitunnilla mennä ulos. Ei silti olisi tullut kuuloonkaan, että kouluun ei olisi tarvinnut mennä.

Olen pyöräillyt 45 asteen pakkasessa kahdesti 30km lenkin. Työn vuoksi.

Hiki siinä tuli kun oli hyvin päällä ja pyörän voiteluaineet jäykkinä. Mäkinen maasto, niin vähän viima nipisteli poskia.

Vierailija kirjoitti:

Olen hiihtänyt -39 asteessa intin suksilla 20 km. Eli lähes koko yö hiihdettiin.

Talvella 75 oli loppusotamme Rovajärvellä. Pakkasta koko ajan 39 - 45. It viestimiehenä  meitä siirreltiin paikasta toiseen proto Sisun lavalla kamojen päällä. Oli kyllä kylmiä siirtymiä kun viimassa ilman suojaa oltiin. Neljäntenä päivänä sotaharjoitus keskeytettiin siirtyminen osalta kun etelän porukat eivät saaneet autoja käyntiin ja tuli muutamia pahoja paleltumia.

Sodankylän sissiporukat hyökkäili asemiamme vastaan suksipelissä kuutamoöinä kun pakkanen oli kovimmillaan. Otettiin muutama vangiksi ja kertoivat hiihtäneensä pitkiä matkoja. 

Olisin milloin vain vaihtanut tuohon sissiporukkaan hiihtämään. Heillä oli kunnon varusteet ja hyvät makuupussit. Meillä ei ollut kuin sarkapuvut, ei mitään makuupusseja ja muita hienouksia. Ei saatu edes hankeen pystyttää telttoja vaan moottoroituna yksikkönä teltanpaikatkin oli aurattu valmiiksi. Oli kuin nelostielle olis teltan pystyttänyt. Lumesta olisi saanut suojaa teltalle, mutta se ei käynyt kapiaisille. Yks luti sentään oli ottanut mukaan monta säkillistä sanomalehtiä. Kehotti työntämään niitä housuihin. Hyvin toimi eristeenä.

Minä kyllä lappilaisena kestin hyvin tuon. Mutta etelän kaupungeista tulleet varusmiehet oli kovilla. Silloisissakin siviilikamppeissani 40 pakkasastetta ei ollut mikään ongelma. Armeijan kamppeissa sai palella enemmän kuin koskaan sitä ennen ja sen jälkeen. Tosin Kemin ja Oulun meriviimat oli kyllä pahoja pakkasilla kun olin siellä töissä vähän myöhemmin töissä. Samoin 86 ja 87 Helsingin talvi junia odotellessa

Se inttitalvi 75 - 76 oli kylmäi. Olin yli 30 vuorokautta telttamajoituksessa yli 30 asteen pakkasissa. Viestimiehet kun joutuu mukaan aina kun joku porukka meni leirille. Ammunnoissa varomiehiksi teiden varsille ja harjoituksissa viestiyhteyksiä rakentelemaan.

Heh..he... koulumatkani oli lähes 5 km ja jalan ja pyörällä kävin koulua 12 vuotta. Pyörällä pääosin, mutta 25 oli jo rajana. Asuin Pohjois-Suomessa. Kyllä välillä kututti ja jopa itketti, kun kovassa pakkasessa kerran pissa tuli housuun. Mutta voin sanoa, että turhan valittajia meistä ei tullut. Vanhemmat joutuivat maksamaan koulumaksut, kouluruoat pientilallisen tileistä. Vanhempien päätavoite oli, että lapset pääsevät vähemmällä raatamisella. Niin kävikin.

Rannikolla -35, sisämaassa pärjää vielä -40 asteessa (kaulahuivi leuan edessä, ei suoraan kylmää sisään). Kylmemmässä en ole ulkoillut.

Mulla on kyllä lämmintä vaatetta, mutta astmaatikkona kova pakkanen ottaa hengitykseen.

Mun työmatka on 2,3km ja kävelen sen aina säästä riippumatta. Kun vaatetus on oikeanlainen, niin ei pitäisi tulla ongelmia. Kovilla pakkasilla kasvojen suojaus on tärkeää ja ettei hengitä suoraan raakaa ilmaa. Joku huivi suun eteen.

Vierailija kirjoitti:

Mun työmatka on 2,3km ja kävelen sen aina säästä riippumatta. Kun vaatetus on oikeanlainen, niin ei pitäisi tulla ongelmia. Kovilla pakkasilla kasvojen suojaus on tärkeää ja ettei hengitä suoraan raakaa ilmaa. Joku huivi suun eteen.

Mä en ole koskaan pystynyt hengittämään kunnolla kun huivi on suun edessä. Ahdistava. 

Sehän on jokaisen mietittävä tykönään mihin pystyy, ei sitä toinen voi kertoa. Joku kestää pakkasta enemmän kuin toinen. Jos on hengitystie- tai sydänsairautta, miettisin tarkasti ennen lähtöä kovaan pakkaseen.

Eipä auta miettiä...töihin on mentävä ja julkisten yhteyksien takia joudun kövelemään pari kilsaa suuntaansa. On verenkierto-ongelmia ja sydämessä vikaa. Näkee sitten, selviääkö hengissä kotiin...

Ei kannata ainakaan kävellä veteen. =)

Vierailija kirjoitti:

Mulla on kyllä lämmintä vaatetta, mutta astmaatikkona kova pakkanen ottaa hengitykseen.

Myös näin ei-astmaatikkona ottaa henkeen. On kuin seinä olisi vastassa. 

Ei sitä kuitenkaan vältellä.

Paitsi pullamössöt, joille kaikki vaikea on mahdotonta. Ei kestetä ponnistelua ja epämukavuutta, kun pitää olla aina niin jäätävän hyvä olo. 

Huppu tai lakki jossa karvareunus kasvojen ympärillä, muodostaa "mikroilmaston" jossa naama ei taatusti jäädy 35 asteessakaan, voi kävellä vaikka 10 km.

Kaulaliina kasvoilla auttaa hetken mutta kostuu hengityksestä ja jäätyy, sitä pitäisi käännellä jatkuvasti.

-50 astetta. Ja yli -30 asteen hengitys rauhallisesti ja nenän kautta ilma sisään.

Kyllähän ne ihmiset Siperian 70 asteen ja 50 asteen pakkasissa on toimintakykyisiä. Oikeat varusteet 

Ap taitaa vain kysellä tekosyitä ettei tarttis lähteä töihin. Jäikö ryyppy päälle

Kävelen joka sällä,joka päivä läpi vuoden ajat.Käytä matematikaa kävelyni kestää 3h, Pakasilla pikeudun nikuin tämän lehden sivut ohjeistanut. Joten en palele vaan nautin ulkoilusta ja sen ansiosta varmaan myös nukun hyvin: talvikaudet 8h kesä kaudet 7h. terv.Illan torkku aamun virkku.