Mitä te muut yksinäiset teette huomenna?

Kiitos kysymästä!

Vietän koko päivän koirieni kanssa. Aamulenkki niiden kanssa jo ennen seitsemää.

Pitkä herkullinen aamupala kirjaa lukien.

Karjalanpaisti uuniin ja palapelin kimppuun.

Päivälenkki koirien kanssa.

Torkut, kirjan lukua, ruokailen.

Iltalenkki koirien kanssa juuri ennen kuutta.

Kotiin, pitkä lämmin suihku ja pörröhaalari päälle. Irtsareita ja Elvis-leffa joka tullut juuri Netflixiin.

Pari puhelua : tyttärelleni ja veljelleni. 

Menen todennäköisesti nukkumaan jo ajoissa. Noin klo 01.30 käytän koirat pikapissillä ja jatkan unia. 

Ette usko miten upeaa on lähteä 1.1. aamukuudelta lenkille koirien kanssa kun ei näy ketään missään :)

Uudenvuodenpäivänä pesen pyykkiä ja ulkoilen pitkän kaavan mukaan, ellei ole jo liian kylmä koirille.

Hyvää Uutta Vuotta kaikille <3

Häh, muutenkin kotona olen onko huomenna jotain erikoista vai.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kumpi on mielestänne pahempi juhla yksinäiselle, joulu vai uusi vuosi?

En ole täysin yksinäinen, minulla on vanhempani joiden luona vietän joulun, joten vastaan uusi vuosi. Siitä on aina painetta että pitäisi pitää hauskaa kavereiden kanssa. Vanhempani juhlistavat uutta vuotta tuttavapariskuntiensa kanssa ja vaikka he varmasti ottaisivat minut mielellään mukaan jos sanoisin että olen yksinäinen, niin en kehtaa enkä viitsi mennä sinne.

Ei ole ihme, että ihmiset ovat yksinäisiä, kun syynä on se, ettei "kehtaa eikä viitsi" olla muiden kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Olen kanarialla. Kasilta nukkumaan niin kuin aina normaalistikin. Ei kiinnosta raketit. 

Onko siellä tulitukset ? ja onko niissä rajoitteita ?

En ole tuo keneltä kysyit, mutta siellä on ainakin aiemmin ollut vaan sellaiset viralliset ja hienot ilotulitukset tasan klo 00 ja ne kesti siis max 10min. Siellä ei siis kukaan tuusannut omien rakettien kanssa pitkin iltaa ja yötä ainakaan näissä turistipaikoissa.

Noin sen pitäisi olla Suomessakin tai sitten luopua raketeista ihan kokonaan ja tilalle vaan joku hieno valoshow vaikka niissä tietty on sään puolesta varmasti omat haasteensa mutta niinpä ne on raketeissakin.

Kotona olen ja en nuoruuden jälkeen ole edes halunnut lähteä tuonne paukkeeseen ja käryyn tai päihtyneisiin ihmismassoihin. Eikä se siis nuorenakaan ollut mitenkään kivaa tai mieleistä, mutta jotenkin sitä kuvitteli että sellaista on tykättävä vaikka väkisin jos ei sitten halua olla yksin ja yksinäinen.

No yksin sitä jäi silti ja vanhemmiten sitten myös yksinäiseksi kun muut perusti perheet.

Olisi kiva kyllä juhlistaa ihan kotona kumppanin kanssa tekemällä jotain vähän parempaa ruokaa tai ainakin spesiaalimpaa herkkua ja ottaa vaikka muutama olutkin, mutta mitään kännäämistä en jaksa itse enkä edes sellaista halua enää katsella.

Meen naapurin yyhhoon seuraksi koska sillä lapsivapaa, yhtään en arvaa mitä tapahtuu tai jotain.

Aamun oln täällä sairaalassa. En tiedä vielä kotiutetaanko mimut huomenna. Olen kyllä sen verran kipeä, dttei tässä kunnossa kummempia tehdä.

Lumitöitä kun valkenee, käyn lenkillä ja saunassa, syön nakkeja ja perunasalaattia ja katson telkkaria.

Pääsen töistä ilta seitsemältä. Saunon, syön pakastepizzaa, menen nukkumaan. Maanantaina töihin aamu viideksi.

Olen yksin kotona, syön jotakin hyvää, olen netissä. Jännitän järjestääkö yläkerran idiootit taas jotkut bileet, enkä saa taas tuntiakaan nukuttua. Rukoilen perheeni puolesta ja toivon kaikille hyvää uutta vuotta 2024.

Valetaan koiran kanssa tinat <3 paketissa on kaksi tinaa niin päätin että koiralle toinen, sehän se on elämän paras kumppani. 

ja ostin muutaman roomalaisen kynttilän, ja yhden värikkään pata-ilotulitteen. asun maalla ja menen sitten ulos illalla (ilman koiraa pellolle ) ne ampumaan vuoden vaihtuessa. 

 

sauna päivällä ja ihan marketista löysin kasvo-ja silmänaamiot joilla hemmottelen itseäni. 



Katson muuten varmaan downton abbeyta ja syön juustoja, nakkeja, perunasalaattia, jos jaksan niin kasvispasteijoita teen. Ja pienen pullon oikeaa shamppanjaa ostin Alkosta. 

Onneksi on níin kylmä, ettei edes tarvi lähteä ulos.

Muistakaa te yksinäiset, että olette jatkuvasti muiden mielessä ja sydämissä. Mun sisko asuu itsekseen ja on todella yksinäinen. Yritän aina välillä nähdä, mutta hän on arka ja mielellään jää vain kotiin. Ja itse ruuhkavuosia elävänä monen lapsen äitinä en ehdi usein muita näkemään vaikka haluaisin. Monesti kuitenkin mietin häntä ja muita yksineläviä, suren että ovat yksin ja pyydän kahville. Toivon että yksinelävät vastaisivat kahvikutsuun myöntävästi ja kysyisivät vuorostaan lenkille tms, sillä tavalla saadaan yhteys pidettyä aktiivisena. Olette siis varmasti usein läheisten ja ystävien mielessä, vaikka siltä ei aina tuntuisikaan. 

Menen treffeille. 

Toinen yksinäinen kutsui 💗😉😚.

.. Ja lisään vielä, että oma jaksaminen oman kiireisen arjen kanssa on välillä onnetonta, aikaa ei ole ja tekemistä kertyy. Usein näkemisehdotus jää vain ajatuksen tasolle, koska voimavarat ei riitä järjestämiseen. Siksi toivoisin että siskoni soittelisi ja vain piipahtaisi kahvilla vaikka kysymättä etukäteen, se olisi ihanan piristävää. Ja kysyisi onko suunnitelmia uudeksi vuodeksi, voinko tulla mukaan. Ja mielellään ottaisin mukaan. On vain niin monta liikkuvaa osaa arjessa jo valmiiksi että muut säädöt jää usein itseltä järkkäämättä. 

Ajelen autolla ja käyn katsomassa kunnan ilotulituksen. Baarissa käyn juomassa kahvin ja katselen kun ihmisillä on hauskaa yhdessä.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa te yksinäiset, että olette jatkuvasti muiden mielessä ja sydämissä. Mun sisko asuu itsekseen ja on todella yksinäinen. Yritän aina välillä nähdä, mutta hän on arka ja mielellään jää vain kotiin. Ja itse ruuhkavuosia elävänä monen lapsen äitinä en ehdi usein muita näkemään vaikka haluaisin. Monesti kuitenkin mietin häntä ja muita yksineläviä, suren että ovat yksin ja pyydän kahville. Toivon että yksinelävät vastaisivat kahvikutsuun myöntävästi ja kysyisivät vuorostaan lenkille tms, sillä tavalla saadaan yhteys pidettyä aktiivisena. Olette siis varmasti usein läheisten ja ystävien mielessä, vaikka siltä ei aina tuntuisikaan. 

Paitsi minun ns. ystäväni, joka ei vastannut joulutoivotuksiini ja kyläkutsuuni mitään, ja onkin nyt sitten ex-ystäväni.

Vierailija kirjoitti:

Muistakaa te yksinäiset, että olette jatkuvasti muiden mielessä ja sydämissä. Mun sisko asuu itsekseen ja on todella yksinäinen. Yritän aina välillä nähdä, mutta hän on arka ja mielellään jää vain kotiin. Ja itse ruuhkavuosia elävänä monen lapsen äitinä en ehdi usein muita näkemään vaikka haluaisin. Monesti kuitenkin mietin häntä ja muita yksineläviä, suren että ovat yksin ja pyydän kahville. Toivon että yksinelävät vastaisivat kahvikutsuun myöntävästi ja kysyisivät vuorostaan lenkille tms, sillä tavalla saadaan yhteys pidettyä aktiivisena. Olette siis varmasti usein läheisten ja ystävien mielessä, vaikka siltä ei aina tuntuisikaan. 

En kärsi yksinäisyydestä, vaan nautin siitä. Ihan oma valinta.

Datailen, syön sipsejä, käyn kävelyllä katsomassa raketteja.

Olen joskus sinkkunaisena käynyt alkuillasta katsomassa kaupungilla jotain valoshowta uudenvuodenaattona. Tänä vuonna en mene minnekään. Oma koti on paras paikka. Vähän aika sitten kävin ulkoilmanäytelmää seuraamassa, mutta yksin isossa joukossa seisominen ei kauheasti iloa tuota. Vaikka olen aika hyvä naureskelemaan ja juttelemaan täysin ventovieraittenkin kanssa, niin ei sellainen nyt kumminkaan iltaa varsinaisesti pelasta. Yksin sitä siitä huolimatta on joka paikassa. Yksin tulee ja yksin lähtee. Enkä mitään perskärpäsisä kyllä haluaisikaan seuraani. Niitäkin on joskus ollut, joten senkään takia en niin kovasti välitä yksin menemisestä.