Anteeks mutten oo ikinä tajunnu, miten "meänkieli" eroaa suomesta? Tai siis se on igan yks yhteen Länsi-Lapin murteella puhuttua suomea.
Kellään suomalaisella ei ole mitään vaikeuksia ymmärtää sitä eikä "meänkielisillä" suomea.
Vaikkei olis ikinä käyny Lapissa, sitä tajuaa ihan täysin. Joo muutama sana voi olla omansa siinä murteessa, mutta niin on kaikissa suomen murteissa ja slangeissa.
En tajua yhtään tätä, että tämä harvinainen oma kieli. Ihan perus suomea se on. Sanotaan "meän", ku tarkoitetaan "meidän". Onpa erikoista.
Ite en oo Tornionjokilaaksosta. Rovaniemellä asuttiin kuusi vuotta eli minun alakouluaika ja sitten palattiin Etelä-Suomeen, mistä sukuni on . Mitään pienimpiäkään vaikeuksia ei ole käsittää tätä erikoista, niin ihmeellisen harvinaista spessu-kieltä. Tykkään siitä murteesta, kuulostaa kauniilta, mutta ei se mikään kieli ole.
Kommentit (51)
Menkää Pellon nesteellä päiväksi istumaan ja kuuntelemaan niin ymmärrätte.
Vierailija kirjoitti:
Jos asiaa yhtään tutkailee niin tuo olisi se autenttinen suomen kieli. Nykysuomi on pääasiassa Agricolan luomaa vajaa tuhat vuotta sitten. Kveenien historia juontaa jo kauas ennen kirjoitettua historiaa.
Asiasta kukkaruukkuun: osaako kukaan muuten kertoa, miksi ruotsissa sana puhua on prata, kuten monissa suomen murteissa on myös esim praatata (rauma, häme, oulunseutu jne), mutta sitten tanskan kielessä, jonka pitäisi olla se alkuperäinen ennen ruotsin (murretta), puhua onkin tale? Toki tala on myös ruotsissa, mutta eikö tämä antaisi osviittaa että praatata onkin alkujaan muinaisesta suomesta? Onko tätä kukaan mahtanut tutkia
No ei todellakaan ole suomesta peräisin sana, jonka alussa on kaksi konsonanttia. Jos sanahistoria kiinnostaa, etymologinen sanakirja tietää aika paljon.
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Suomenkielisiä on ollut ruotsissa, mutta kun eivät ole saaneet kirjallisesti opiskella esim koulussa sitä, niin siitä on muodostunut pelkässä suullisessa käytössä meänkieli
Vierailija kirjoitti:
No mutta onhan tanskan kielestäkin aika hiljattain erkaantuneet esim norja ja ruotsi?
Älä höpise!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Niin no suomenkielisiä on asunut pitkällä nyky-Ruotsin puolella aikanaan ja heitä on jäänyt Ruotsin puolelle rajaa siinä vaiheessa, kun Suomi liitettiin Venäjään ja rajan paikaksi päätettiin Tornion- ja Muonionjoet.
Suomen kieli on alkuperäinen kieli Ruotsissa. Suomen kieli on ollut Ruotsissa kauemmin kuin germaaninen ruotsin kieli. Germaanit ovat uusia tulokkaita pohjois Euroopassa.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asiaa yhtään tutkailee niin tuo olisi se autenttinen suomen kieli. Nykysuomi on pääasiassa Agricolan luomaa vajaa tuhat vuotta sitten. Kveenien historia juontaa jo kauas ennen kirjoitettua historiaa.
Asiasta kukkaruukkuun: osaako kukaan muuten kertoa, miksi ruotsissa sana puhua on prata, kuten monissa suomen murteissa on myös esim praatata (rauma, häme, oulunseutu jne), mutta sitten tanskan kielessä, jonka pitäisi olla se alkuperäinen ennen ruotsin (murretta), puhua onkin tale? Toki tala on myös ruotsissa, mutta eikö tämä antaisi osviittaa että praatata onkin alkujaan muinaisesta suomesta? Onko tätä kukaan mahtanut tutkia
No ei todellakaan ole suomesta peräisin sana, jonka alussa on kaksi konsonanttia. Jos sanahistoria kiinnostaa, etymologinen sanakirja tietää aika paljon.
Gutniskasta todennäköisesti sitten peruja.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta onhan tanskan kielestäkin aika hiljattain erkaantuneet esim norja ja ruotsi?
Älä höpise!
Ai siis mitä? 1200-1300 Ruotsia puhdistettiin Tanskasta ja tanskan kielestä. Ruotsi on muinaistanskan tai no, old norsen murre, jossa on myös muuta alkuja olevien muinaiskielien vaikutteita.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Niin no suomenkielisiä on asunut pitkällä nyky-Ruotsin puolella aikanaan ja heitä on jäänyt Ruotsin puolelle rajaa siinä vaiheessa, kun Suomi liitettiin Venäjään ja rajan paikaksi päätettiin Tornion- ja Muonionjoet.
Suomen kieli on alkuperäinen kieli Ruotsissa. Suomen kieli on ollut Ruotsissa kauemmin kuin germaaninen ruotsin kieli. Germaanit ovat uusia tulokkaita pohjois Euroopassa.
Olet imbesilli!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta onhan tanskan kielestäkin aika hiljattain erkaantuneet esim norja ja ruotsi?
Älä höpise!
Ai siis mitä? 1200-1300 Ruotsia puhdistettiin Tanskasta ja tanskan kielestä. Ruotsi on muinaistanskan tai no, old norsen murre, jossa on myös muuta alkuja olevien muinaiskielien vaikutteita.
Mitä ihmettä höpiset?
Kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Nyrkkisääntönä.
Vierailija kirjoitti:
Kieli on murre, jolla on armeija ja laivasto. Nyrkkisääntönä.
Voi ei! TAAS joku lainaa tätä älyttömyyttä!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meänkielihän on Suomen yksi murre.
Kieli tullut sinne Ruotsin puolelle ihan Suomen puolelta aikoinaan.
Sitten se kieli on saanut Ruotsista omat vaikutteensa aikojen saatossa.
Niin no suomenkielisiä on asunut pitkällä nyky-Ruotsin puolella aikanaan ja heitä on jäänyt Ruotsin puolelle rajaa siinä vaiheessa, kun Suomi liitettiin Venäjään ja rajan paikaksi päätettiin Tornion- ja Muonionjoet.
Suomen kieli on alkuperäinen kieli Ruotsissa. Suomen kieli on ollut Ruotsissa kauemmin kuin germaaninen ruotsin kieli. Germaanit ovat uusia tulokkaita pohjois Euroopassa.
Olet imbesilli!
T svedu?
Kuulin että suurin osa puhuu äidinkieltä, miksei sitä opeteta koulussa?
Vierailija kirjoitti:
Kuulin että suurin osa puhuu äidinkieltä, miksei sitä opeteta koulussa?
Suomenkieli on ollut jostain syystä todella alisteisessa asemassa ruotsista. Sen puhumisesta koulussa saattoi saada fyysisiä rangaistuksia, eikä sen opetusta haluttu tukea
Osaan puhua meän kieltä. Nykyään se on murre. Aikoinaan meän kielessä oli paljon omia sanoja, joita ei nykyään juuri käytetä. Ruotsin puolella pärjäsi hyvin meän kielellä, ja pärjää nykyäänkin.
Ruotsi on ollut alunperin suomalaissukuista asutusta, neoliittisella ja pronssikaudella, josta kielii esim Bohuslänin kalliomaalaukset ja Götanmaan arkeologiset hautalöydöt (muinais-DNA).
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No mutta onhan tanskan kielestäkin aika hiljattain erkaantuneet esim norja ja ruotsi?
Älä höpise!
Ai siis mitä? 1200-1300 Ruotsia puhdistettiin Tanskasta ja tanskan kielestä. Ruotsi on muinaistanskan tai no, old norsen murre, jossa on myös muuta alkuja olevien muinaiskielien vaikutteita.
Mitä ihmettä höpiset?
Noinko pihalla olet historiasta?
Ruotsin ensimmäiset kirjalliset muistomerkit ovat riimukiviä keski- ja myöhäisrautakaudelta, jolloin skandinaaviset kielet olivat vielä saman kielen murteita. Lopullisesti ruotsin ja tanskan kielet erosivat toisistaan uskonpuhdistusten j
Elikkä ruotsin kielellä on aivan samanmoinen ja samaan hetkeen ajallisesti sijoittuva synnyinhistoriq nyky-suomen kanssa. Niiden siis tulisi olla tasavertaisia. Kun Agricola loi suomen kielen nykyisellään suomalaisille kirjalliseksi.
Yksi meänkielinen kerran pahoitteli sitä, ettei osaa suomea. Ymmärrettiin toisiamme ihan hyvin. En olisi arvannut "ei-suomenkieliseksi" jos ei olisi sanonut sitä itse.
Toisaalta joskus olen kuullut niin paksua Tampereen murretta, että en saanut siitä mitään tolkkua.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Jos asiaa yhtään tutkailee niin tuo olisi se autenttinen suomen kieli. Nykysuomi on pääasiassa Agricolan luomaa vajaa tuhat vuotta sitten. Kveenien historia juontaa jo kauas ennen kirjoitettua historiaa.
Asiasta kukkaruukkuun: osaako kukaan muuten kertoa, miksi ruotsissa sana puhua on prata, kuten monissa suomen murteissa on myös esim praatata (rauma, häme, oulunseutu jne), mutta sitten tanskan kielessä, jonka pitäisi olla se alkuperäinen ennen ruotsin (murretta), puhua onkin tale? Toki tala on myös ruotsissa, mutta eikö tämä antaisi osviittaa että praatata onkin alkujaan muinaisesta suomesta? Onko tätä kukaan mahtanut tutkia
No ei todellakaan ole suomesta peräisin sana, jonka alussa on kaksi konsonanttia. Jos sanahistoria kiinnostaa, etymologinen sanakirja tietää aika paljon.
Praten on myös hollannissa käytössä oleva sana. Ei tosiaan ole suomalaista alkuperää.
No mutta onhan tanskan kielestäkin aika hiljattain erkaantuneet esim norja ja ruotsi? Miten se nyt yhtään eroaisi tästä tilanteesta?