Lue keskustelun säännöt.
Mikä vaivaa ihmistä, joka antaa toiselle sen lahjan jonka haluaisi itse saada?
29.12.2023 |
Eräs läheiseni on aina harrastanut tätä. Ei anna joululahjaksi sellaista, jota lahjan saaja tykkää käyttää tai liittyy lahjan saajan harrastuksiin tai kiinnostuksen kohteisiin. Vaan antaa lahjan, joka olisi hänelle itselleen hyvin mieluinen. Esim paita josta hän itse on itselleen haaveillut, omaa kokoaan vieläpä. Tai lautaset astiasarjaan, jota hän itse kerää (mutta lahjan saaja ei). Tai jokin kirja joka kiinnostaa häntä itseään, mutta kukaan ei voisi kuvitella, että lahjan saajaa se kiinnostaisi. Ja kun asiaa ihmettelee hänelle, että miksi toimit näin, niin joko oikeasti ei ymmärrä yhtään mitä häneltä edes kysytään tai sitten esittää että ei ymmärrä, vastaus on on tasoa että minä haluan ilahduttaa antamalla kivan lahjan.
Kommentit (21)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jäin tätä miettimään ja olenko mä saanut tuommoisia lahjoja... Parin kaverin miehet ovat lahjoneet jollain hitec työkalulla vaimojaan.
Siskon anoppi tuo lahjaksi tosi ihania ryijyjä, pitsiliinoja... kaikkea upeeta, joilla sisko ei taatusti kotiaan somista. Se voi olla ikäpolvikysymys tai silkkaa kettuilua. Sisko on todella minimalistinen ihminen ja heidän kotinsa on kuin näyttelytila. Mutta se on heidän kotinsa. Anoppi vaan yrittää tuoda sievää ja pehmeitä asioita. :D
Sitten on meidän äiti. Aivan!!! Kerroin äidille, että lähden itse kutomaan pari mattoa kunnan kangaspuu palveluun. Saan sen väriset kuin itse haluan. Äiti piipahti ihastelemassa kätteni työtä pariin kertaan.
Ennenkuin nämä olivat valmiit, niin sain äidiltäni lahjaksi kaksi räsymattoa. Hänen mielestään kauniimman väriset kuin mitä itse teen. Juu, kiitti äiti. ;) Mitoiltaankaan ei sopineet, joten meni vähän sormi suuhun niiden mattojen kanssa..
Sitten sisko vinkkas, että millon oot viimeksi käynyt kunnolla kylässä äidillä, että se on tehnyt suursiivousta ja huonejärjestystä muuttanut, että pari mattoa vaikka mahtuisi sinnekin. Ihan just saman väristä mitä hän oli mulle antanut.
Mä en yhtään tajunnut, että miksi se noin typerästi toimi. MIksei vaan ostanut itselleen? - eihän itselleen nyt niin mitään kallista. Okei, oliko ne nyt ihan älyttömän kalliit, että me maksetaan ne... No, eihän nyt hänen takiaan. Ei hän kehtaa ottaa niin kallista.. voi kel! Joten mä vaan vein ne matot sinne paikoilleen ja tyytyväisenä se on nyt siellä tassutellut ja myhäillyt mattojaan.
Ei tuo ollut ainoa säätö lahjojen suhteen. Nyttemmin tuntuu, että joka kerta jotain. On jo pyydetty, ettei ostaisi mitään. Ehkä lapsille. Siitäkin tullut oma vääntönsä, kun lapsi kysyttäessä pyytää legoja 20 euron rasian, niin mummo ostaa toisia palikoita, kun niitä saa enemmän ja ne on hänestä kivempia. Mummolla on nyt sitten omia kivoja palikoita, joilla voi leikkiä kotonaan kauniilla räsymatoillaan. ;)